Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Jooh, tässä valossa on aika hauskaa täällä foorumilla harrastettu Who's next -kultti ja kotikehittämisen pilkkaus. Hah hah! Tosiasia kun oli juuri niin kuin arvelinkin: labrat säästävät ja ylikäyttävät kemikaaleja yli ohjeiden, jotta toiminta on paremmin kannattavaa. Tämä on ihan ymmärrettävää, kultti sen sijaan ei ole sitä. Voi olla, että labraa pyörittää hyvä äijjä, mutta se ei ikävä kyllä tee labrasta taivaan kelloja soittelevaa jumalallista täydellisyyttä jonka prosessi on äärimmäisten toleranssien tarkkuudella kunnossa ja kaikki muu olisi pielessä. ... vaan lopputulema on se, että itse tekemällä saa prosessin paljon tarkemmin kuntoon - jopa ilman Lehtikuvan entistä densitometriä. Ja eipä ole naarmun naarmua eikä vanhentuneiden kemikaalien valumajälkiä. Kiinnostaisi tietää MITÄ sakkaa se on mitä stabilizerista on filmiin jäänyt. Stabilizer on outo paikka säästää. Itse ostin tiivisteet 30 litraa varten kun se on sen verran halpaa, niin sen kanssa voi rauhassa läträtä. On toki sääli, jos volyymit ovat niin pieniä ettei ole varaa pitää kunnon prosessia pystyssä. Kohta joku hoksannee siirtyä vetävistä koneista spiraalitankkikehitykseen, joka sallii pienillä volyymeillä kustannustehokkaamman ja parempilaatuisen prosessin. Tsemppiä kuitenkin kaikille jotka diaa kehittävät, erityisesti firmoille.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Näin tuo valitettavasti (tai en tiedä onko se valitettavaa) menee. Kehitysvolymit on menneet niin pieniksi, että jokaisen yrittäjän on pakko ajaa vanhoilla kemioilla ja niin pitkään kun ne vaan vähänkin menevät. Se harrastaminen kun ei ole yrittäjälle pitemmän päälle kannattavaa. Jos on tarkka harrastaja ja haluaa aina kuvistaan ensiluokkaista jälkeä, ei vaihtoehdoksi jää kun itsekehittäminen. Silloin on omaan työkulkuun sovitettu prosessi ja tietää aina kemioidensa iän. Tuossa pystyy silloin myös hienosäätämään kehitystä, mitä ei oikein noissa kaupallisissa paikoissa olla halukkaita tekemään. Tuollaisen kehityksen voi vaikka tehdä porukalla, viiden litran kehitteellä tekee juuri sopivan määrän, eikä tarvi jättää avonaista purkkia vanhenemaan. Ainakin Tetenal tekee ihan kelpo lientä tuohon tarkoitukseen.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Tämä juuri on se ongelma, kun niillä kemioilla mennään mutu-tuntumalla. Vaikka olenkin melko suurpiirteinen kaikissa asioissa, niin pimiöpuolella on aika tavalla tuota pedanttisuutta jäljellä. Mä pidän siellä kaikkein parhaana ratkaisuna, että ostetaan uutta kemiaa, mikä käytetään kutakuinkin kerralla kaikki pois. Silloin on se kemia sellaista mihin voi luottaa. Se on aika turhauttavaa pelata vanhoilla kemioilla, vanhalla paperilla, vanhalla filmillä ja hatusta vedetyillä valotusarvoilla. Silloin voi saada yhden hyvän vedoksen, mutta ei ole aavistustakaan, miten se tehtiin. Voi olla (tai onkin), että mun värisilmä ei ole mikään absoluuttinen, mutta olen kehittänyt Velvian 100F:ää sekä kodakin, että tetenalin liemillä, enkä ole niissä nähnyt merkittävää eroa. Pitäisi varmaan kaivaa noi tuolta negakansioista ja skannata, niin saisi oikein numeraalista tietoa asiasta.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Parahin A.A., Kuulemme mielellämme missä on saatavilla yleensäkään parempilaatuinen kaupallinen E-6 -prosessi (ja ehkäpä vielä Who's Nextin tapaan 15 min automatkan päässä ja toimitusaikana max. 1 vrk). Helsingissä taitaa olla saatavilla ammattilaatuinen eekuutosprosessi vielä kahdesta paikkaa? Sitten jos ja kun nekin lopettavat filmimme lähtevät Saksaan tai Ruotsiin? Tied. K.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Eikö se kannata ennemmin itse tehdä, kun alkaa ulkomaille lähetellä? Sen voi tehdä jo nytkin, vaikka Suomessa labroja on. Saa hyvää laatua haluamallaan kontrollitasolla, voi itse säädellä lopputulosta. Filmit voi kehitellä silloin kuin itseä huvittaa ja hinta on murto-osa kaupallisesta. Virheistä voi syyttää itseään.. Jos sellaisia tulee. Aikaa ja vaivaa se hieman vaatii, mutta kyllä sitä siihenkin uppoaa kun niitä labraan tai postiin kiikuttaa, ellei naapurissa asu.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Toteaisinpa tähän että se, että joku sattuu olemaan täällä Helsingissä ehkä paras/nopein/kivoin, ei tarkoita laatua millään mittarilla. Jos kylällä on vain yksi kehityspaikka ja se on yleismaailmallisesti yhden tähden paikka, mutta seuraava kehittämö on 1000km päässä niin kummasti sitä paikallista suositaan. Noin vähän suurenneltuna. Kyse on mielestäni enemmän kilpailun tai tarjonnan puutteesta ja kehitysbisneksen kannattamattomuudesta kuin siitä että tuo labra olisi jotenkin erityisen selvästi muita parempi. Johan nuo kemioiden pitämiset toleranssien äärirajoilla pien-labroissa kertovat karua kieltään. Siinä mielessä yhdyn A.A:n kommenttiin hifistelystä jota täällä harrastetaan aiheesta kuinka hyviä nuo labrat ovat ja kuinka prosessit pidetään densitometreilla kalibroinnissa jne jne... No lopulta kai ratkaisevaa on se, miten kukakin haluaa tukea tuota yrittäjyyttä. Plussaa kuitenkin siitä että molemmat myönsivät mukisematta ongelman, eli olivat tietoisia sen olemassaolosta. Kysymysmerkkinä ilmassa leijuu kuitenkin se, että miksi asiaan ei tehdä parannusta ennen kuin joku alkaa kyselemään siitä? Siksikö, että eletään uskossa etteivät ne asiakkaat välitä pienistä.. Vois ihan joskus laittaa jotain värikarttaa noihin parissa eri kehityserässä niin sitten näkeekin jo densitometrilla kuinka on pysytty kehutusti toleransseissa. Taisi piilolasi sanoa sen ikävän totuuden, keskaria tai suurempaa ei kannata kuvata enään dialle, C-41 antaa anteeksi enemmän. Se on kyllä surullista, sillä skannaus + lambda-printtien teettäminen (tai jonkun mustesuihkuttimen avulla tulostus) ei oikein ole se mitä haluan. Tosin, tässä kyseisessä tapauksessa nimenomaan kino on ainoa filmilaji joka kärsii, suuremmat koot eivät kärsi noista jäljistä. Väriheittelyistä en sitten tiedä yhtään mitään.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) RA-4 ei ole paha prosessi itse tehdä, joten siitä sitten vaan itse kehittämään värinegat ja niistä kuvat. Ilfochrome on kuitenkin vähän kalliimpaa...
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Edelleen kuulisin täysin vilpittömän mielelläni että missä on saatavana Who's Nextiä parempi (ja millä tavoin parempi) kaupallinen E-6 -prosessi. Kuten sanottu Helsingissä lyhyen automatkan päässä ja kohtuullisella toimitusajalla. K.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Toi nyt on ongelma vaan siellä etelässä. Meillä täällä haja-asutusalueella ei tästä ole ongelmaa. Vaihtoehdot on joko kehittää itse tai lähettää se filmi kehitettäväksi johonkin. Viimeinen kehityspaikka lopetti tässä kaupungissa vuosia sitten. Lähetettäessä menee aina vähintään se kolme päivää tehtiin tuo kehitys Turussa tai Berliinissä. Siitäpä melkein voi arvata, millainen katsanto täältäpäin on kirkonkylän pienliikeeseen, jolla ei ole edes filmien lähetysohjeita missään netissä. Eli ei taida paljon liikettä kiinnostaa bönden filkat. Kuva-Paijula sentään yrittää ylläpitää jotain sivuja, mutta eipä niilläkään mainita mitään, miten tulisi kuvia lähetettäessä menetellä.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Perustelkaapas nyt Who's Nextin ylistäjät ja puolustelijat, että miksi se on Suomen paras.. Tai ainakin, miksi se olisi jotenkin ylivertainen? Itsekin tekijä myöntää käyttävänsä aineita "ylipitkään" säästösyistä. Varmaan toki muutkin labrat tämmöstä tekevät, mutta en ymmärrä mistä juuri tämän labran tulokset olisivat jotenkin ihmeellisiä muihin verrattuna. Olen minäkin siellä muutamat filmit kehityttänyt... Ja miksi sen kehityksen sit pitää olla kaupallista? Mustavalkoisetkin kehitetään itse. Varsinkin jos ei sellainen ole helposti saatavilla, on ihan järkevää harkita itse värifilmienkin kehittämistä. Kaikki eivät asu Helsingissä ja pitemmän päälle se lähettely alkaa kyllä rassata. Varsinkin jos itse tekemällä voisi rahaa säästää ja välttää stabilisaattorijäämiä.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Taitaapa suurimmilla hehkuttajilla olla oma lehmä ojassa,eli pelko, että se viimeinenkin kehityspulju lähtee stadista ja joutuu itse samaan liemeen kun muukin Suomi. No worries ups tai dhl kuljettaa filkat perille, kun se itella keskittyy pääosaamisalueeseen, eli postilokeroiden vuokramiseen.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Teekkariveljeni Antti, Ainoina referensseinäni E-6 -laadusta ovat muinainen Eirin Verkkosaaren Kodakin sertifioima prosessi, vastaava Dia-labissa, Lehtikuvassa ja Providencessa (R.I.) sekä nyt sertifioimaton Who's Next. Mielestäni kaikki ovat olleet laadultaan yhtäläisiä ja aivan toisesta maailmasta kuin Eirin Lahden prosessi, Aseman kuvan, jne. Väreiltään, toistettavuudeltaan, naarmuiltaan, jne. Parempaa en osaa absoluuttisesti toivoa enkä ainakaan huomioiden ajankäyttö ja kustannukset. Ja jos Who's N. ei tyydyttäisikään, niin ainoana vaihtoehtona on Pohjakallio, joka sekään ei varmasti ole huono tai eipä kukaan ainakaan ole vielä muista kertonut. Itsekin voi toki kehittää. Jos joku kuitenkin tekee edullista ja korkealaatuista standardiprosessia niin kelpaa ainakin minulle. Ymmärrän toki että joku voi innostua filminkehityksestäkin tai sen suomista mahdollisuuksista. Silloin kun oli etuoikeutettu viettämään täyspäiväistä teekkarielämää Hervannassa niin aikaa riitti kyllä kummasti mihin vaan, ja opinnot etenivät silti mukavasti. Ja korkeakoulumiljöössä kaikki tuntui mahdolliselta ja pitkälti sitä olikin. Joten ymmärrän, Antti, näkökulmasi. Jossakin vaiheessa tulee se tylsä (?) siirtymä sitten koululta isänmaan rakentamiseen ja näkökulma muuttu. Kuitenkin terveisiä Herventaan! T. Kerkko.
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Joo, saattaahan se näkemys muuttua jos lompakko pursuaa ylimääräisiä seteleitä ja aikaa menee huomattavasti siihen, että sinne niitä tienaa lisää . Toisaalta jos ei aivan naapurissa asu tai muuten usein ohi kulje, niin vienti- & hakureissuihin käytetyn ajan voi myös käyttää esim. kotonaan filmin kehittämiseen. Helsingissä asuvien kannattaa todellakin ottaa huomioon myös muualla asuvat. Filmien lähettely ympäri maailmaa ja niiden odottelu (vaikka WN onkin omalla kohdallani ollut yllättävänkin nopea) on stressaavaa ja siinä vaiheessa jos vähänkin ylimääräistä aikaa on, ennemmin jo kehittää itse. Se ei lopulta ole sen ihmeellisempää kuin mustavalkofilmin kehitys ja jostain syystä niitä harva kuskaa labroihin (ja monien mielestä se onkin turhaa). Diafilmin kehitys syö toki jonkin verran enemmän aikaa kuin negatiivien, mutta hinta on parhaimmillaan vain n. viidesosan siitä, mitä se on halvimmissa kaupallisissa labroissa ja vielä halvempi prässäyksissä ja vastaavissa, kun ei tartte maksaa ylimääräistä itselleen. Mitä tulee niihin naarmuihin ja kuivumisjälkiin, niin on jo useamman asiakkaan toimesta todettu, että kyllä niitäkin on labrasta riippumatta. Ja tottakai aina joskus onkin, jos vetävässä kehityskoneessa kehitetään. Onnella ne tietysti pystyy välttämäänkin, mutta se ei tarkoita etteikö seuraavalla asiakkaalla voisi samassa labrassa käydä huonommin. Siltä se näyttäisi että ammattiylpeydestä joutuu joskus tinkimään hieman, jotta touhu kannattaa. Kyllä minä saattaisin hieman huolestuakin, jos labrani käyttäisi vanhentunutta stabilisaattoria prosessissaan. Se on kuitenkin filmien säilyvyyden kannalta melko tärkeä osa prosessia. Toisaalta kyllä se vanhakin aine varmaankin vielä toimii (mutta ei voi olla varma).
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Kuten totesin jo, myös Pohjakalliolta tulee samaa rantua, eli samalla viivalla WHN:in kanssa. Jos noita pitäisi laittaa paremmuusjärjestykseen niin: WHN: + nopea kehitys, tarvittaessa pari tuntia tai vähemmänkin + prosessi ajetaan ainakin päivittäin + halpa Pohjakallio: + palautetut filmit pakattu todella hyvin + filmit on tarpeeksi suurissa lehtisissä, ei teipillä käsin jatketuissa - E6 ajetaan vain kun filmiä on kertynyt yarpeeksi, eli viikon/parin välein - hieman hinnakkaampi Jos kehittää postittamalla niin WHN:in edut jäävät käytännössä pois, sillä posti vie joka tapauksessa lähemmäs viikosta aina kahteen viikkoon sielläkin. Ja tuohon: mikä olisi parempi paikka? En yksinkertaisesti tiedä. Siitä koko rumba saikin alkunsa kun kyllästyin Eirin pitkiin vasteaikoihin; ennen riitti että vei lähilabraan josta kuriiri toimitti kehitettäväksi/toi kehitetyt diat aamuin ja iltapäivisin. Vaan noin vuosi sitten systeemi muuttui ja kuriiri käy vain joka perjantai, joten kehitys vie ainakin viikon. Laatu: millä tavoin olette seuranneet eri labbisten tuloksia? Onko kukaan kokeillut sitä, että kuvaa samaa emulsio-erää olevalle filkalle samat kohteet ja lähettää vaikka pariin-kolmeen labraan ja verrannut tai peräti mitannut tuloksia? Vai onko tässä kyseessä subjektiivinen näkemys? Muuten nuo ovat mielestäni samalla viivalla
Vs: Labbikset söhlii (oli: Mikä labbis EI NAARMUTA filmejä?) Tätä koti vs. vieras -kinaa käytiin ihan tarpeeksi aikaisemminkin, enkä siihen ihan hirveästi enää jaksaisi palata. En myöskään halua sanoa, että olen oikeassa tai että kotikehittäjät olisivat väärässä. Tässä nyt kuitenkin omat motiivini labbiskehityksen harrastajana, olkoot oikeita tai vääriä: <LIST> <LI> "Käsityöviettini" saan tyydytettyä mv-filkkani itse kehittämällä (eikä tälle muuten edes olisi kaupallista vaihtoehtoa)</LI> <LI> E-6-prosessin varioimisessa ei muutenkaan ole pointtia, kuten mv:ssä, prässäys poislukien; tavoitteena on siis riittävä tasalaatuisuus</LI> <LI> Minulla kuluu vähemmän aikaa ja vaivaa siihen, että heitän filkat labbikseen pitkän kokemuksen hoiviin ja haen ne pois kuin jos lähtisin opin pitkälle tielle ja kehittäisin itse</LI> <LI> Voin kehityttää vaikka filmin kerrallaan koska haluan, ilman että joudun kasaamaan omia tai muiden filmejä läjään</LI> <LI> Minun ei tarvitse laittaa rahaa kehityskoneeseen, kemioihin, purtiloihin ynnä muihin tarvittaviin eikä minun tarvitse järkätä fasiliteetteja niille</LI> <LI> ...</LI> </LIST> Koska tiedän, ettei täydellistä vaihtoehtoa ole, listaan tähän myös negatiivisia puolia: <LIST> <LI> Kehitys maksaa 6 euroa/kerta</LI> <LI> Prässäys maksaa enemmän</LI> <LI> Labbis on auki vain virka-aikaan</LI> <LI> ...</LI> </LIST> Asun parin kilometrin päässä Who's nextistä ja pääsen sinne helposti useammallakin joukkoliikennevälineellä ilman vaihtoja. Jos asuisin niin pitkällä, etten viitsisi käydä kiikuttamassa niitä paikan päälle, saattaisin postitella niitä sinne. Se olisi ehkä hankalampaa, koska pitäisi laskea, kannattaako niitä kerätä vai lähettää sitä mukaa kuin niitä tulee. Ilman koteloa filkat mahtuu postiluukustakin ja ovat siis halvempia lähettää. Voi myös olla, että alkaisin kehitellä itse, ainakin jos lähellä olis joku kimppapimiö, jonne voisi vehkeitä jemmailla. Mutta tämä nyt on siis hypoteettista, sillä en ole aikeissa muuttaa Helsingistä. Negaa en oikein haluaisi kuvata, koska pidän dian väreistä enemmän. Diojen kanssa jää myös pinnakkaisvaihe turhaksi. Ciba/ifochromevedostuksen puuttuminen kismittää edelleen, lähin on ymmärtääkseni Tukholmassa, hinnasta ei tietoa. Piilolasi, rupea mieluummin niihin hommiin ku ei niitä muutkaan tee! Ainoa motivaatio minulla kuvata negaa on hyvälaatuisten analogisten vedosten teettämismahdollisuus.