Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Ehkäpä niitä sivuja tarvitaan niin runsaasti sen vuoksi, että formaatteja on tulluut lyhyessä ajassa paljon lisää ja sen vuoksi, että kuvausetäisyys unohdetaan lähes poikkeuksetta näistä jutuista. Asia on yksinkertainen. Jos laitat samalla lankulle eli samalle kuvausetäisyydelle 4/3" , APS-C ja "täyskennoisen" kameran, jokaisessa sama polttoväli ja aukko, on kaikissa terävyysalue sama koska kuvausetäisyys ei muutu. Pienimmän kuva-alan tuottaa 4/3", seuraavaksi pienimmän APS-C ja suurimman täyskenno. Jos 4/3" -kameralla haluaa saada saman kuva-alan kuin täyskennoisella täytyy kameralla tietysti peruuttaa, joilloin kuvausetäisyys kasvaa ja terävyysalue luonnollisesti myös kasvaa. En todellakaan tiedä, mikä näissä jutuissa on niin vaikeaa.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Miksiköhän me jutellaan suomeksi, kun kaikki kuitenkin viittaavat englanninkieliseen tekstiin?
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Loistavaa!! tää oli huvittava! Mutta siis, näistä on käyty näistä kennojen ja sensorien (tai miksi niitä kutsuttekaan) koista vääntöä kanssa täällä aiemmin. Ne luulis olevan suurimmalle osalle täällä tuttua kauraa. Mun alkuperänen lähtökohta oli siis se (teknisesti ''samojen'') objektiivien välinen eroavaisuus brändien kohdalla. (johon siis sain jo vastauksen) Mua ''huvittaa'' kun täällä ei voi kyllä kirjoittaa ''käytönnössä'' yhtäkään postausta käyttämättä ''lainaus'' merkkejä. Esim. ''jos'' olisin kirjoittanut tuohon ylös, (teknisesti ''samojen'') kohtaan (teknisesti samojen) niin olisin kauhea ''kalapaliikki'' varmasti syntynyt jo siitä että ne ''eivät'' tietenkään ole ''teknisesti'' ihan samanlaisia ''''. -Late EDIT: Meinaan tietenkin että on hyvä käyttää oikeita termejä, että kaikki ymmärtää mistä puhutaan. Parempi vaan selvittää enemmän aihetta, kun naapurin typoja.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Liian vähän lainausmerkkejä ja ulkomaanlinkkejä ollakseen oikeaa tekstiä?
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä *Yleensä* tuollainen tunne on mahdollinen, jos tietää asiasta vain vähän.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Kirjoitellaan suomeksi vaan eikä lainailla vieraita kieliä. Dof on sama jos käyttää samaa aukkoa ja kohde on ruudulla saman kokoinen. Eri formaateilla etäisyyttä vain vaihdellaan. Asia mutkistuu kun kun alkaa pohtimaan kuinka linssi KÄYTTÄYTYY doffin suhteen eri formaateilla kun käyttää samaa aukkoa ja samaa kuvakulmaa eri linsseillä samalta etäisyydeltä. 50mm f4 dof on täyskennolla eri kuin 4/3 kennolla. 4/3 kennolla tarvitaan 25mm f2 linssi jotta saadaan samalta etäisyydeltä sama dof kuin 50mm f4 -linssillä täyskennolla. Todellinen aukko on f2 mutta doffin suhteen se käyttäytyy eri tavalla kuin kokokennossa. Olisiko tämä syy sekaannuksiin.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Juuri näin, unohetaan ne kennonkoot ja koetetaan pohtia juuri tätä objektiivin osuutta asiaan!
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Onpas ihana ketju! Kennon koolla on mitä suuremmissa määrin merkitystä. Loppupeleissä on merkitystä (valittu CoC)/(sensorin dimensio) suhteella. Se kun on vakio, niin verrataan samoja asioita. Esim tuo dofmaasteri anto 35mm kameran valitessa CoC = 0.03, ja EP-1 valitsemalla CoC = 0.015. Ja 4/3 kennon leveys on täsmälleen puolet kinon leveydestä. Eli suhde on vakio, IHANAA! Voimme tehdä saman kuvan molemmilla formaateilla dofmaasteriin luottaen. Esim. Yhdistelmä1 : kino, 50mm, f/4, 2m etäisyydelle tarkennettu Yhdistelmä2: 4/3, 25mm f/2, 2m etäisyydelle tarkennettu Yhdistelmä3: 4/3 50mm, f/4, 4m etäisyydelle tarkennettu (eli otetaan tuplaten etäisyyttä) yhdistelmillä 1 ja 2 saadaan täsmälleen sama kuva. Kolmonen on sitten ihan eri kuva. Siinä on dof erilainen (eli terävän alueen rajat metreissä tarkennustason etu ja takapuolelle) ja kuvakulma on ihan erilainen. Ihan paska kuva tulee sillä. ykkosellä ja kakkosella tulee hyvä kuva. et sillee...
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Mutta entäs jos..... Yhdistelmä 1: kino, NIKKOR 50mm, f4, 2m etäisyydelle tarkennettu, Yhdistelmä 2: kino, Carl Zeiss 50mm, f4, 2m etäisyydelle tarkennettu Tietenkin valmistajat ilmoittavat mitä ilmoittavat ja Nikkori voi olla esim 49,4mm todellisuudessa, Zeissi 50,8mm. MUTTA entä jos molemmat ovatkin tismalleen 50mm, niin olisiko mahollista vääntää tehtaalta sellainen malli jolla terävyys olisi toisessa objektiivissa kaksikertaa suurempi (tai syvempi?). Olettaen tietty, että ''terävyyttä'' tai ''epäterävyyttä'' mitataan samoilla ''laitteilla'' tai silmillä. -Late
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Nuo softariobjektiivit ovat tosiaan eri juttu, niissähän softia tehdään "linssivirheillä", lähinnä kai pallopoikkeamalla (jossain vanhemmissa värivirheelläkin (kromaattinen aberraatio, palloaberaatio)). Syväterävyyttähän on tietysti lajemmalti, jos terävyyttä ei ole missään. 0,03 mm:n CoF menettää merkityksensä, jos objektiivi ei missään kohtaa tuota pienempää kuin 0,07 mm. Joskus kuulin 'vanhan valokuvaajan' väittävän ihan tosissaan, että hänen vanhoissa ja naarmuisissa 70-luvun objektiiveissaan on laajempi syväterävyys kuin uusissa vastaavissa. Uskotaan... Epäilemättä kuvaamalla saa sen vaikutelman.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Lepus on asiassa oikeassa. Kennon koko on mitä oleellisin tekijä doffia määriteltäessä jos käytetään linssiä samalla polttovälillä samalta etäisyydeltä samalla aukolla. Dof -laskuri on oikea apuväline tähän tarkoitukseen. otetaan esimerkki dof-masterista 50mm f4 2m dof kokokenno: 0,38m 4/3-kenno: 0,19m eli tasan puolet lyhyempi 25mm f2 2m 4/3-kenno: 0,38m eli sama kuin kokennolla 50mm f4 2m kokokenno: 0,78m eli kaksi kertaa suurrempi kuin 4/3 kennolla 25millisellä voi käyttää lyhyempiä valotusaikoja, 50millisellä vastaavasti tarvittaessa pidempiä saman lopputulokseen samoilla herkkyyksillä, mutta tarvittaessa herkyysarvoilla voi vaikuttaa asiaan, jos kohina ja tarkkuus -suhteet pysyvät kurissa, ja yleensä kokokennolla myös pysyvät. En malta olla laittamatta seuraavaa englanninkielistä "vastaavuus"-sivua (equivalence) asiasta, koska se on hyvä. Equivalence
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Olikos tuo kultivoitunut kettuilu ? Jokaisesta asiasta voi aina tietää enemmän - onneksi. Omissa kuvauksissani on terävyysalueen hyödyntäminen hallitusti ollut monesti hyödyllistä.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä On ja ei ole. Koko syväterävyys on pelkkä mielipide. Tarkkahan kuva ei ole kuin yhdessä kohtaa. Joten, miksei mielipide terävyydestä voi olla erilainen, eri suurennoksilla? Tuo riippuu siis katselukoosta.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Okei.. Kokeillaan kysymyksen uudelleen asettelua, Jokainen katsoo (oletetusti) seuraavaa kuvaa printtinä kolmen metrin päästä, vaikka niin, että kuvan pitkä sivu on metrin. Olisiko mahdollista rakentaa kameralle, jolla kuva on otettu (d300) sellainen objektiivi jolla taustan kaksi naista pysyisivät yhtä skarppina kun etualan likka. Ja kuva pitäisi ottaa myös samoilla aukon asetuksilla sekä polttovälillä? <IMG src="http://farm4.static.flickr.com/3546/3880901816_67a8f5201d_b.jpg"]</IMG> -Late
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Juu. Eka heitto: neulanreikä. Toka: jo mainittu tilttiobjektiivi. (Kallistettava siis, siirto tarkoittaa siirtoa sivuttain, tai, toki, ylös/alas yms suunnissa). Siinä tarkennustaso on käännettävissä Scheimpflugin periaatteen mukaisesti Scheimpflug principle - Wikipedia Tuo kuvasi, jossa tarkaksi haluttavat kohteet ovat kuva-alan eri reunoilla, soveltuu tuohon juttuun hyvin. Kallistamalla objektiivia vasemmalta reunalta hiukan ulospäin saadaan tarkennustaso kulkeman kaikkien kolmen naisen kautta. Ja, on niitä nykyisellään lyhyitäkin, kinariinkin. Canonilla 17 mm, Nikonilla 24 mm lyhimmässä päässä. http://www.fredmiranda.com/reviews/show ... roduct=371"]http://www.fredmiranda.com/reviews/showproduct.php?product=371
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Tilt/Shift on vastaus siihen mitä haet, edullisin on Arsat T/S 35mm jota saa usealla eri kiinnityksellä ( Täällä riittää hemmoja jotka kirjoittavat sivun täyteen siitä ja sen hankkimisen parhaasta vaihtoehdosta) Seuraava suht edullinen on joku moddattu vanha laajis, tässä liitteenä yksi vaihtiehto, norski Rorstedtin viritys. kallein on tietysti moderni canon tai Nikkor.