Tarvisin jonkun viisaammaan vastauksen, kun oon ite tätä hetken pähkäilly. Eli onko kuvan syvyysterävyys persoonallinen per objektiivi. Esimerkiksi vaikka; Nikkorin 50mm 1.8 ja Canonin 50mm 1.8. Molemmat ammutaan saman kokoiseen kennoon 3 metrin päästä kohteesta. Molemmissa sama aukko (vaikka 2.8), niin onko tämä jokin matemaattinen kaava joka antaa molemmille kuville yhtä syvän terävyys alueen (ei nyt milleistä kiinni) vai vaikuttaako objektiivin rakenne asiaan? Ymmärrän että kaikki objektiivit antaa tietysti erillaisia tuloksia (bokeh, vääristymät yms) mutta voiko (teoreettisesti) teknisiltä tiedoilta identtiset, mutta eribrändin tai mallin objektiivit antaa eri syvyysterävyys tuloksia? Fiksuina miehinä ja naisina varmaan ymmärrätte mitäs tässä haeskelen .. toivottavasti. -Late
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Ymmärtäisin että eri valmistajien opiskojen tiedot (50mm, F1,8) ei pidä paikkaansa joten syväterävyydetkin ovat erilaiset.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Mutta teoreettisesti meinaan tätä hommaa.. Että onko siinä jokin kaavatakana joka sää sen syvyysterävyyden aikaan, vai onko se vaan objektiivin ''ominaisuus'' kuten vaikka värintoisto, vinjetointi yms..?
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä laitoin pöydälle Nikkor (F) 50mm 1,4, canon 50mm 1,2 ( M-leica) Leitz M 50mm :2 Elmar 50mm 3,5 ja neukku 50mm :2 ( jupiter) linssit. Säädin aukon F:4, Skarppauksen äärettömän F:4 osoittamaan kohtaan. KAIKKI obiskat antoi terävyysalueeksi 7metriä>> Ääretön eli terävyysalue on laskennallinen arvo joka todellisuudessa riippuu siitä mihin on skarpattu ja myös lopullisen kuvan suurennus suhteesta
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Vilho Setälän kirjoissa on kaavat lähes kaikelle. Sieltä löytyy myös asiaa syväterävyydestä. Foorumilla on kirjoitettu aiheesta paljon ja asia kompastuu siihen määrittelyyn, mistä (yleistäen) epätarkka alkaa ja mihin tarkka loppuu. Se on määrittelykysymys. Eri tehtaat ajattelevat asian omalla tavallaan. Eroja on paljon. J.W. ehti tässä myös valottaa asiaa. Myös googlettaminen tuo teoriaa esille.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Jeps! Kiitoksia vastauksista autto ymmärtämään asiaa. Ja toi on tietenkin hyvä pointti että mikä on juuri tämä tarkan ja epätarkan määritelmä. Lähinnä tämä mun ajattelu alko siitä kun tollasella kitti (17-55) lasilla tuntuu että about 35mm f:4 antaa pidemmän ''terävyys'' (niin.. mikä se sitten onkaan) alueen kun esimerkiksi 35-70mm 2.8 antaa samoilla säädöillä. En ole asiaa sen enempää tutkinut, aloin vaan miettiä, että jos joku sattuis tietämään tän. Ja sattuikin sopivasti, kiitti (nopeista, oottepa te aikasin hereillä) vastauksista!
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Vilho Setälän yksi ansioita oli terävyysalueen käsitteen selkeyttäminen. Hän laski terävyysalueet eri polttoväleille ja aukoille pitäen ohjenuorana suurennus suhdetta "normaaliin printtikokoon" , taisi olla 24X30. Kaiverrutti obiskoihinsa nämä merkinnät jotka Leitz sitten kopioi kun näki ne Setälän linsseissä. Kannattaa huomata että 50mm kinokoossa ja 50mm hasselissa tai palkkilasissa antaa erilaiset terävyysaluearvot, nimenomaan eri suurennus suhteen vuoksi. Katselin Sigman zoomia, Millekköhän polttoväliarvolle nuo väkerretyt hieroglyyfit minikokoisena on oikein annettu??? heh, heh ! taitaapa noi sunkin zoomin arvot olla ihan hatusta vedetyt, eihän zoomien arvot voi mitenkään pitää paikkaansa eri polttoväleillä, muutakuin alkukauden nikkoreissa, joissa linssin aukot oli eri väreillä merkityt ja sitten linssin kylki täynnä kauniisti kaareutuvia viivoja, joista ei oikeastaan kukaan ottanut mitään selvää. Senjälkeen taitaa asia olla tehtailakin ihan sovussa unohdettu.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä ja DOFmaster:lla voi tehdä eri linsseille sitten ilman patteria toimivan kompuutterin: Hyperfocal Distance and Depth of Field Calculator - DOFMaster Se terävyyden määrittely tehdään antamalla circle-of-confusion:lle filmin/kennon koosta riippuva arvo (eli suurennussuhde hoituu sen kautta). -jja
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Hei toi on hauska linkki tattis! Mutta enemmän mietin sitä objektiivin osuutta asiassa, esim merkkien tai mallien välillä. Tietenkin kertoimet muuttuu kun alusta muuttuu. Sitä tossa alussa meinasinkin että eri objektiiveillä samalle alustalle. Mutta se tuli jo kyllä aika selväksi! Tattista
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Tuo Setälän / Leitzin juttu on legendaa, jota ei ihan tarvitse uskoa, vaikka kivalta kuullostaakin Oscar Barnack määritteli asiaa käytännönläheisesti siitä, kuinka monta kuvaelementtiä (siis nykyistä pikseliä vastaavaa yksikklöä) mahtuu tavalliselle hieman alle 10 x 15 printille. Koko syntyi siitä, että kyseinen koko oli käytännön printtikoko. Tuo "mahtuminen" lähti myös siitä, kuinka pieniä yksityiskohtia kyseisestä kuvasta ihan tavallisesti normaalita katseluetäisyydeltä näkyy. Leicatkin tehtiin hinnastaan huolimatta yleiseen käyttöön. Lopputulos oli, että ruudulta pitää pitkältä sivulta löytyä noin 1,2 miljoonaa yksikköä. Tuo puolestaan määritti sen, minkä kokoinen terävä piste pitäisi negatiivilla olla = 0,03 mm. Mitä isommaksi tuon pisteen koko laskurissa määritellään, sitä isompi terävyysalue laskurin mukaan on. Zeiss taas käyttää tiukempaa 0,025 mm kinoruudulla. Pieniltä negatiivilta - kuten Minox - vaaditaan tiukempaa laatua tarvittavan suuremman suurentamisen vuoksi. Ja samasta syystä keskikoon ja laakafilmin kanssa on käytetty mitta-asteikko lievempi. Oikeastihan terävää on vain se taso (tai useammin kaari, jolle objektiivi on tarkennettu. Kaikki muu on spekulaatiota ja lähtee aina tarvittavan suurennoksen koosta.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Puhtaasti matemaatisesti saadaan eroja, koska kaikki valmistajien ilmoittamat arvot (esim 50mm/f2.0) on kuitenkin likiarvoja. Käytännossä en usko silmin havaittaviin eroihin. Anders
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Nimenomaan nimenomaan, mutta olisiko sitten mahdollista rakentaa esim. tämä 50millinen jonka syvyystervävyys alue olisi aukolla 2.8 yhdestä metristä -> äärettömään? Teoriassa? Entä käytännössä (jos hintakustannuksia ei lasketa mukaan?) Tähän niinkuin tähtäsin. -Late
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Tämän takia on "Tilt/Shift" obiskat. On turhaa olla syvyysterävyyttä siellä missä sitä ei tarvita kuten "äärettömän takana" ja tasossa jos halutaan vaan pinta skarpiksi. joskus nauratti sisustuskuvat jossa matto oli ihan metristä äärettömään skarppi mutta lampunjalat skarppeja ja sitten itse valaisin täyttä mössöä...
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Meneekö peräti niin että saman kokoinen aukko tuottaa eri polttoväleillä saman syvyysterävyyden? 24mm/2,8 vrt 68,57mm/8 esimerkiksi.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Ei ole, mutta digitekniikalla, ohjelmallisesti, on mahdollista rakentaa ohjelma, jolla saadaan syvyysterävyys laajaksi siten, että valotuksen aikana siirretään tarkennustasoa, ja sitten lasketaan datasta terävä kuva. Taitaa olla jo tehtykin.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Samalla aukolla ja samalla kennokoolla voi saada/saa saman syväterävyyden eri pituisilla polttoväleillä, kun kuvattavan kohteen etäisyys vaihtuu. Periaate on että kohde täytyy pysyä saman suuuruisena ruudulla. Tällöin dof säilyy samana, mutta kuvakulma muuttuu ja tausta toistuu kuvakulman vaihtelun vuoksi erilaisena. seuraava sivu on valaiseva: (dof ja circle of confusion) http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm#calculator sekä seuraava: (sama dof eri polttoväleillä samalla aukolla) DOF2 - Luminous Landscape
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Kutsut valaisevaksi sivua, jolla tulee heti vastaan termi "circle of confusion", jota ei voida kenenkään asiaa tiedustelevan olettaa tuntevan. Niinpä tuloksena on väistämättä more confusion and no illumination.
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Guruni Edo piti neulanreikänäyttelyn nimeltään Circle of confusion, siinä vasta valaistunutta menoa oli...
Vs: Kysymys syvyysterävyydestä Ko. sivu on valaiseva, koska se selvittää mitä epätarkkuusalue tarkoittaa, ja siihen tälläkin palstalla on jo viitattu, joten väitteesi "ei voida kenenkään olettaa termiä tuntevan" taisi olla hyperbolaa. Sivun läpiluettua ei mielestäni ole ollenkaan tuloksena "more confusion and no illumination", vaan päinvastoin. Kennon koko, polttoväli ja käytettävä aukko ovat ne keskeiset parametrit, joilla dof voidaan määritellä, mutta epätarkkuusalueen määrittely on se hankalampi puoli; milloin terävyys ei ole hyväksyttävän tarkka. Esim. DPreview forumeilla käydään paljonkin keskustelua Dof:ista (Depth of field) ja vertaillaan miten esim micro four thirds kameroiden dof KÄYTTÄYTYY suhteessa koko-, 1,3 ja 1,6 - croppikennoihin, vaikka objektiivin aukko ja polttoväli pysyvät samana. Dof on vaikea asia ymmärtää ja siihen tarvitaan noita sivuja in order not to get confused.