Vs: Kyselkääpä! Ai noitahan on montaa mallia. Noi 3 ja 30 taisi olla jo parempaa mallia. Rähmänpyyhintä vakiona. Ite kahlaan vanhoja Kameralehti-vuosikertoja, ja noi EOS-50E:n mainokset vaan on niin raflaavia. Huutonetisä olis sellanen. Houkuttas tarjota pari kymppiä.
Vs: Kyselkääpä! Itellä on toi EOS 50e, ja olen tykänny siitä. Kamera tuntuu nimittäin pirun hyvältä käteen, kun ei ole niin pieni kun tuo 30. Ja ei ole ollu valittamista tuon kameran toiminnasta. Tosin nyt kun on hurahtanu manuaalikameroihin niin eipä ole Canonia tullut ulkoilutettua kaapista varmaan vuoteen
Vs: Kyselkääpä! Jännä vaan ettei tuo katsetarkennus ole yleistyny. Varmasti keksijä ehti lopettaa jo päivätyönsä ja ostaa pienen saaren. Turhahan toiminto on, mutta ihminen kuiten on niin laiska ja mukavuudenhalunen, ainakin joku ihminen. Vähänpä silti taitaa isojen manuaalitarkenteisten rohjakkeiden kanssa työstävät kaipailla katsetarkennusta järjestelmäänsä, ei se sinne oikein istuis
Vs: Kyselkääpä! Mielestäni tuo toimi hyvin vielä silloin kun oli vain 3 tarkennuspistettä kuten EOS50E:ssä. Mutta kun tarkennuspisteiden määrä on moninkertaistunut nykyisissä rungoissa. Tällöin voipi olla että homma ei oikein toimi kun on niin paljon vaihtoehtoja ja etäisyydet ovat niin pienet.
Vs: Kyselkääpä! Kyllä Contaflex IV on. Keräilyllinen arvo on, muttei se mikään hirveän iso enää ole. Contaflexit I, II, III ja IV olivat aikanaan myydyimmät laatukinofilmikamerat, ja Zeissin tehtaalla oli vaikeuksia vastata kysyntään. En oikein uskalla enää digiaikana arvilla hintaa, voisi olla 50 euron paikkeilla. Tarkista kuitenkin ensin sulkimen toiminta: Aukko 2,8 ja ajaksi yksi sekunti. Jos sulkimen lamellit liikkuu hitaasti, on edessä perushuolto ja työaikaa osaavalta miehelta menee 2-3 ja tuntiveloitus on jotain 60 euroa, joten 150 euroa menee huoltoon. Ja jostain käsittämättömästä syystä keräilykamera pitää toimi uudenveroisesti, vaikka se pannaankin vitriiniin. Contaflex on muuten hieno kamera, objektiivi on erittäin terävästi piirtävä ja laite mukava käsitellä. Se filmipuolan naukkarin kapeus paranee sillä, että muosivisen saranan, johon teet kapean luiskan, niin, että voit terävällä veitsellä tehdä filmiin kapean pitkän alkukielen.
Vs: Kyselkääpä! Nostetaan tämä kysymys, kun jäi ekalle sivulle, myös muut vanhat ison koon lasit kiinnostavat, eli mitä merkkejä olisi saatvilla, ja mitä kannattaisi katsella.
Vs: Kyselkääpä! Goertz oli berliiniläinen virma, joka teki kameroita ja objektiiveja. Laadusta en uskalla sanoa mitään, saattavat olla hyviäkin. Suosittelen sen sijaan Voigtländerin linssejä, tekivät hyviä optiikoita, merkkeinä Heliar ja muitakin, nyt en pääse tarkistelemaan, kun on muuton jälkeen mapit vielä toisessa huoneessa laatikoissa, mutta katsellaan myöhemmin. Myös Rodenstockin ja Schneiderin lasit oli hyviä.
Vs: Kyselkääpä! Itseä kiinnostaisi Italialaisen Ferranian valmistaman Eliofexin historia. Netistä ei oikein mitään tunnu löytyvän. Onko noita tuotu suomeen aikoinaan vai onko omani (isoisän jäljiltä) tuotu jostain ulkomailta? <IMG src="http://www.topgabacho.com/Ferrania/Elioflex.jpg"]</IMG>
Vs: Kyselkääpä! LEOTAX CAMERA CO. LTD:n tekemät kamerat kiinnostaisivat. Esim. Leica replikat. Alla yksi esimerkki: http://cgi.ebay.ie/LEOTAX-LEICA-LIKE-CAMERA-EX-HEXAR-LENS-BONUS-RARE_W0QQitemZ180184345616QQihZ008QQcategoryZ30063QQrdZ1QQssPageNameZWD2VQQcmdZViewItem
Vs: Kyselkääpä! Jatketaanpa hyväksi koettuun säikeeseen. Minäpä en tarvitse niinkään tietoa mistään spesifistä laitteesta, vaan kameroitten, etenkin isonkoon kameroitten historiasta yleensä. Vielä spesifimmin field-kameroista. Haussa olisi siis joitakin oivia lähdeteoksia joko suomeksi (toivotonta?) tai lontooksi. Aattelin josko kameroitten historiaan perehtynyt tälläisistä opuksistakin jotain tietäisi.