Kuvaan filmille, ja haluan skannauksen jälkeen tulostuttaa kuvat ehkäpä A5-kokoisiksi. Resoluutio on vähintään 300 dpi. Skannaan negatiivit dioina siten, että skanneri ei tee mitään korjauksia kuviin, ei siis edes värien kääntöä. Eniten askarruttaa terävöitys tulostusta varten. Haluan ehdottomasti säilyttää filmimäisyyden. Näin ollen unsharp maskin käyttö ei oikein houkuta. En halua kuvista epäluonnollisia ja digikuvamaisia, joilla ei ole filmikuvauksen kanssa enää mitään tekemistä. Olen lukenut, että parempi vaihtoehto unsharp maskille voisi olla high pass -terävöitys sekoitustilassa overlay tai soft light. Testauksen jälkeen ja ainakin tietokonenäytöllä katselun perusteella näin saattaa hyvinkin olla. Miksi terävöitystä pitää ylipäätään tehdä? Digikuvissahan on, kuten tunnettua, pehmeyttä, ja skanneri on digikamera. Tämä digikuvien pehmeys pitää siis korjata. Entä tulostus? Miksi tulostusta varten pitää terävöittää kuvaa, ja vieläpä hyvin voimakkaasti näytölle tuotettuun kuvaan verrattuna? Onko tulostus prosessi, joka itsessään aiheuttaa kuvaan pehmeyttä? Entä jos jättää terävöityksen kokonaan tekemättä? Onko tulos hirveä? Itse pidän filmimäisestä pehmeydestä, mutta onko terävöityksen jättäminen kokonaan tekemättä myös pieleen menemistä? Olisi kiva tietää, mikä on paras tapa terävöittää skannattu filmikuva tulostusta varten filmimäisyys mahdollisimman hyvin säilyttäen. Olen aikoinani vedostanut mustavalkokuvia perinteisesti pimiössä. Olisikohan sellaisissa kuvissa hyvä vertailukohta, millainen tulostetun kuvan lopputuloksen pitäisi olla? Terävöityksen lisäksi muutkin aiheeseen liittyvät vinkit otetaan vastaan.
Suomennettuna siis epäterävä maski. Eli kontrastia lisätään paikallisesti. Vähän sama kuin ihmisen silmässä hermosolutasolla sävyrajapinnan herätteellisellä puolella aktivoitunut antaa ärsykkeen ei herätteelliselle puolelle.
High pass -terävöitystä pidetään parempana sikäli, että se ei vaikuta niin paljoa pieneen pintarakenteeseen jne. Kokeilemalla tuon tietää. (Sanoisin korvakuulolta, että jos tulostuskoko on tosiaan A5, niin tuolla edulla ei niin paljoa merkitystä ole. A2 on sitten eri juttu.) Terävöitys ei tietenkään ole pakollista, voit toki tehdä ihan niin kuin parhaalta tuntuu. Jos se pikku pehmeys tuntuu kivalta, niin siitä vain. Tuota "Onko tulostus prosessi, joka itsessään aiheuttaa kuvaan pehmeyttä?" jäin miettimään. Voisi kai sanoa, että voi olla, tulostimesta riippuen, mutta kunnollisella mustesuihkutulostimella tehtynä ei. (Jos tulostusväline on joku muu kuin mustesuihkutulostin, niin sitten ei juurikaan ole väliä, miten skannailet ja terävöität, sutta ja sekundaa sieltä tulee kumminkin ) Näyttöruutu ja paperi ovat niin erilaisia, että näytöllä olevan kuvan ja paperikuvan vertaaminen on aika hankalaa. (Eka ja olennainen säätö on saada tulosteen ja ruutukuvan sävyala (tummuus/vaaleus) näyttämään suunnilleen samalta, ja se yleensä tarkoittaa näytön kirkkauden vähentämistä aika reilusti, sinne 70-80 % kulmille, ehkä.
Skannaan jatkuvasti sekä kino- että keskikokoa. En terävöitä skannauksia oikeastaan koskaan. Digikuvia joskus terävöitän Raw Therapeessa mutta harvoin niitäkään. Aikanaan vanhassa Photarissa jonkin verran terävöitin digikuvia ja silloin kyllä nimenomaan high-pass-menetelmällä. Saakohan nykyään samanlaista jälkeä jos vain valitsee sen "terävöitä vain ääriviivat"? Joka tapauksessa filmin pehmeää jälkeä voit niinmuodoin katsella tuolta, onko liian pehmeää: Väinö Louekari Toisin sanoen, jos et maksavalle asiakkaalle kuvaa, niin eikö kannata tehdä ihan sen mukaan millaisesta jäljestä itse pidät?
Kiitos vastauksista. Eri nettilähteiden perusteella näytön kirkkauden tulisi olla 80-120 cd/m2, kun kuvia käsitellään paperille tulostettaviksi. Ainakin omalla kalibrointilaitteellani voi mitata myös kirkkautta. Jotta kirkkaus olisi 110 cd/m2, jouduin himmentämään näyttöni kirkkauden 18:aan prosenttiin. Oikea kirkkaus lienee määritettävissä ainakin jotenkin, kun tulostaa kuvan, ja yrittää säätää näytön kirkkauden vastaamaan tulostetta. Tuli muuten yhtäkkiä mieleen, että onkohan näytölle tarkoitettujen ja paperille tulostettavien kuvien terävöityksen määrässä sittenkään mitään eroa, siis suhteellisesti. Paperille tulostettavien kuvien pikselikokohan on huomattavasti suurempi kuin näytöllä katsottavien. Eikös terävöityssäädöissä määritetä mm. kuinka leveälle alueelle, siis kuinka moneen pikseliin terävöityksellä vaikutetaan. Tottakai siis tulostettaville kuville pitää säätää suurempia arvoja, jotta terävöitys vastaa suhteellisesti samaa kuin näytöllä katseltavissa kuvissa.
Yksin näytön kirkkaus ei auta, jos työskentelytilan valaistus on mitä sattuu. Itse taistelin vuosikaudet tummien tulosteiden/paperivalokuvien kanssa. Eizo ColorEdge ja sen rautakalibrointi Spyder 4 Studiolla auttoi vähän....mutta sittenkin tulosteista tahtoi tulla tummia. Sitten oivalsin asian, huoneen valaistuksen nosto oikealle tasolle sai homman sujumaan. Liian hämärässä huoneessa tulostettavaksi tarkoitettu kuva näyttää liian vaalealta näytöllä. Kun valaistusta nostaa sopivalle tasolle, niin kuvan kirkkautta pitää nostaa että se näyttää hyvältä näytöllä.....tästä seuraa että tulosteetkin alkaa näyttämään hyvältä. Eli työtilan valaistuksen säätäminen ja vakiointi on ensiarvoisen tärkeä homma. Läppärillä missäsattuu tekemällä en ainakaan minä onnistuisi. Näytön kalibroin joka 200 h välein ja kirkkaus on säädetty 120 cd/m2.
Oma mieltymykseni tulosteissa on ollut mahdollisimman vähäinen jälkikäteen "terävöitys". Näytöllä oleva kuva ei vastaa - kuin suuntaa antavasti - hyvän tulosteen laatua. Sen kuva taas on suurelti riippuvainen katseluolosuhteista. Mitään yleispätevää neuvoa en voi antaa kun on eri mieltymyksiä ja eri tavoitteita eri projekteissa. Edit. Ylläolevat linkit (videoihin) ovat muutaman hetken pikalöytöjä, ainakin jossain määrin aihetta sivuten, löytyy varmasti helposti, netistäkin, paljon parempiakin. Varsinkin jos lukeminen on mieluisaa.