Teki mieli pistää tästä oikein äänestys pystyyn ja kysellä, että monikos kuikuilee kuvia 100% tilassa kuvankäsittelyvaiheessa? Näin siksi, että tänään tunsin peräti kokeneeni jonkinlaisen valaistumisen. Tähän kuitenkin tarvitaan johdatelma. Muuten ehkä valaistumisen syvällisyys voi jäädä avautumatta. Olen siis näitä, jotka ovat aina prikanneet kärsivällisesti skannattuja kuvia 100% tilassa, oli ne sitten laaka-skanneja, keskari-skanneja tai "vain" kinoskanneja. Kärsivällisyydestä huolimatta olen kiroillut kaikkialle eksyviä pölyjälkiä ja skannereiden tapaa tuoda ne esille pahemmin kuin mikään kondensorisuurennuskone koskaan on kyennyt. Olen opetellut jopa näppäriä tapoja prikata - mikä on hyvä, sillä nykyään peruskuvan prikkaus menee niin nopeasti että välillä mietityttää tarvitsenko lopulta ICE:ä (vastaus: tarvitsen, pöly yms. pilkut on helppo prikata, mutta karvat ei). Vaan tuossa taas mv-negaskanneja prikatessa tuli samalla katseltua kino-skannia, jonka olin räpsäissyt ISO20-herkkyiselle negalle kaukaisesta kirkontornista vain testimielessä nähdäkseni kuinka hyvin linssin tärinänvaimennus toimii 300mm asennossa 1/60s valotusajalla käsivaralta. Sitä tuijottelin ja vaikka jopa yksittäiset tiilet olisi pystynyt laskemaan niin sutulta se näytti. Ei ole käsivarakuvaukseen 1/60s ajalla - ajattelin. Sitten alkoi tapahtumaketju joka johti lähes Archimedesmaiseen kokemukseen ja keksintöön. Nimittäin alon vähän pohtimaan mittasuhteita... Kuvan resoluutio muunnettuna 300dpi:lle oli 40cm pidemmältä sivulta. Ei ihan pieni kuva. Etenkään kinosta! Kun vielä olen (omatekemällä toki) testiviivakuviolla todennut etten pysty 25cm päästä erottamaan selvästi eroa 200dpi - 250dpi välilläkään, saati 250-300dpi, niin kuva olisi jopa ok 200dpi -laadulla. Silloin kyse olisi jo 60cm korkuisesta kuvasta. Entä miten arvioin itse kuvaa? Katsomalla 90dpi-erotuskykyistä monitoria noin 40cm päästä! Tällöin kuvaan mahtuu näkymään korkeussuunnassa 300dpi-resoluutiolla tulostettuna noin 7,5cm kokoinen osasuurennos joka kuitenkin näkyy lähes 30cm korkuisena (ok, kuvankäsittelyohjelman valikot vievät vähän pois). Tuijotan siis jättimäistä suurennosta medialta, jonka piirtokyky on niin heikko että yksittäiset pikselit erottuvat. Samalla kuitenkin kuva vastaa kooltaan pidemmältä sivultaan 130cm kokoista kuvaa! Siis jättimäinen kuva kinokoosta (oikeasti kukaan järkevä ei edes ajattelisi noin suuren kuvan tekemistä kinosta... tai FX:stä nykytermein). Jos kuva olisi printti, 254dpi tai 300dpi, niin se tuskin näyttäisi epätarkalta. Nimittäin näkökyky ei edes läheltä riittäisi siihen että voisi nähdä niitä detaljeja tarpeeksi... Saatikka sitten kun katsotaan siltä normitetulta katseluetäisyydeltä, noin kuvan halkaisijan päästä. Silloin 40cm korkuisessa kuvassa riittäisi helposti 200dpi tai alle. Olen siis pitkään prikkaillut kuin mikroskoopin kanssa! Onko siinä ollut mitään järkeä? Ei. Vaikka joskus skanneista on tullut teetettyä printtejäkin, niin suurimmat ovat olleet 30x40 -tasoa ja tämä vain keskikoon/suuremmista nega-originaaleista. Mikä lie ollut järki niitäkin prikkailla zoomi täysillä? En tiedä mistä 100% tilassa tarkkuuden katselu ja roskien poisto on saanut alkunsa. Ehkä ensimmäisten skannereiden myötä? Nyt kuitenkin olen valaistunut, jatkossa en tee mitään käsittelyjä, prikkailuja yms. yli 50% zoomilla. Ei siinä ole järkeä. Samalla varmaan loppuvat päivittelyt suurista pölymääristä - näitä mun pölyjä ovat monet vuosien myötä ihmetelleet. Luultavasti eivät itse ole prikkailleet 100% tilassa... Vuodastus tyhmyydestä ja kehu omasta valaistumisesta. Onnittelut itselleni. Samalla nyt näen uudessa valossa nuo "piksel-peeping"-jutut. Tuntuvat entistä järjettömämmiltä. Moniko printtaa niistä kuvistaan niin isoja, että ne pikselit erottuvat? Ja... kuinka moni muu onneton tutkailee kuviaan 100% tilassa? i'm out ja nukkumaan vai miten se men...
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Sitten on vielä niin, että tulostimen ajurit mustepisteitä ruiskuttaessaan pienentävät tuota 'pikelimäisyyttä'. Jotkuthan neuvovat, että ei interpoloi kuvaa ollenkaan, vaan jättää sen tulostusajurin tehtäväksi, ne tekevät sen hyvin. Mä olen todennut tuon saman asian terävöinnin kanssa. On hirvittävä määrä 'oikeita terävöittämistapoja'. High pass, erilliset ohjelmat, paikallinen terävöinti, eri layereillä eri jne. Jotkut korostavat tätä terävöintiä yli kaiken. Onhan se tärkeää ja jokaista kuvaa täytyy hieman terävöidä. Mäkin ostin aikanaan niksharpenerin ja tein monta eri terävöintiä joka kuvaan, varsinkin paikallista. Kasvoihin enemmän, kuitenkin niin, etteivät ihohuokoset näy, silmiin vähän lisää, hiuksiin vähemmän, etteivät näytä rasvaisilta, riippuen vaatteen kuosista siihen saman verran tai vähemmän kuin hiuksiin, taustaan ei ollenkaan, tarvittaessa huuliin ja koruihin hieman lisää jne.. Paljon meni aikaa ja vaivaa. Nykyään vedän photoshopin smart sharpeningilla lensblurrilla radiukseksi printattaviin 0.8, määrä 50-100 pros, nettikuviin 0.1 ja määrä noin 20-40 pros. Näyttää ihan yhtä hyvältä kuin tuo monimutkainen paikallinen terävöitys. Oon myös kokeillut high-passia ja kaikkia muitakin, joihin oon ohjeita löytänyt. Turhaa kikkailua, sanon minä. TJukka
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Ihan sama juttu tuli hiffattua. Säästyy hemmetisti aikaa ja hermoja kun ei tartte joka rikkaa hinkata pois.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Mäkin olen noita smart-sharpeneja, high-passeja jne. kokeillut. Käytännössä perus-USM ajaa ainakin 90% sen saman. USM ehkä korostaa liikaa sitä skanneissa olevaa "näennäisraetta", mutta toisaalta ei luo niin pahasti halo-efektejä äärirajoihin kuin high-pass sharpening. Smart-sharpening vaikutti niin vaikealta että opettelu jäi kesken
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Minä en yleensä tulosta juuri A4-kokoa suurempia kuvia. Kun näyttöni on vähän tuota suurempi, en takulla erota sitä mikä ei näytölläkään näy koko kuvana. Suurennosta käytän apuna silti jonkun verran. Esim. kuvia valikoidessa löytää helpommin sen oikeasti terävän ja tärähtämättömän kuvan (jos vaikka myöhemmin haluaisi sittenkin a4:sta isomman). Roskien erottelussa kohtuullinen suurentaminen myös helpottaa niiden havaitsemista. Yhtä pikseliä en toki vaivautuisi korjaamaan, mutta vähänkään isommat hyppii silmille mukavasti isommassa kuvassa ja on nopea selata ne pahimmat pois. En ole koskaan jaksanut olla kovin pedanttinen tuossa puuhassa.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Monilla foorumeilla on sääntö, että yli puoli vuotta vanhoja ketjuja ei saa huomioida eikä niihin pidä vastata -- ja se sääntö on tehty hyvästä syystä. Monilla foorumeilla kuvitellaan, että sellaista sääntöä ei tarvita.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Ne on vaan siellä sitä varten että mvuori pääsee viisastelemaan jonkun ollessa tietämätön tuosta kirjoittamattomasta 'Lex vuoresta' Oikeesti, tee niinku huvittaa äläkä piittaa peräkammarin poikien kimityksestä.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Joo ei Mutta eikö ole asiallinen suurentaa natiivi kokoon (pikseli per näytön kuvaalkio), liikuttaa sitten persetään nii kauas, ettei näytön alkiot erotu, siitä saa aikahyvin tuntumaa miltä kuva näytää sillä resolla mikä irtoaa.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Persetään on omituinen sanamuoto. Tarkoituksena lie lisätä toinen t eli persettään. On omituista liikuttaa vain persettään irrallaan muusta kehosta, se ei nykyisen ihmisen fysiologisen tietämyksen mukaan ole mahdollista. En ole kuullut, että näytössä olisi alkioita, tosin on mahdollista, että on näytöistä enemmän tietävien ammattisanastoa. On omituista puhua tuntumasta, se yleensä todetaan tuntoaistilla, kun taas tässä tarkoitettaneen näköaistiin perustuvia subjektiivisia havaintoja. Sana reso nykykäytännön mukaan lyhennetty sanasta resoluutio, nettikieli kadottaa aitoa suomen kieltä. (Voi pojat, tämähän on hauskaa, kokeilkaa ihmeessä!) T Jukka
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... No joo, ei vain ole innostanut edes 4256x2832 näytön hommaaminen, saatika jonkun paremman kameran tasoisen...
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... No piitataanhan me säännöistä, muttei sellaisista joita ei ole missään nähtävillä ja joiden joku silti väittää olemassa olevan.
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Et olis tunnustanut....joku saattaa miettiä nyt, mille puolelle sahe kuuluu?
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Valaistumiseni on pitänyt. En ole prikannut sen koommin mitään pikselipiippaillen =)
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Hommaa kamera jonka kenno on sanotaa 1920x1080 nii ei tarvi tuskitella, jos ei näe näytössä koko kuvaa
Vs: Jalat maan pinnalle (lopultakin)... Eikös sen kennon koko täyskennoisena 24x36mm ja cropeissa pienempi joten luulis riittävän näyttä 100% kokoisena.