Eilen laittaessani kuvia albumiin minulle tuli mieleen, etten muista lukeneeni laukkulaisten mitään kirjoituksia kuvien säilyttämisestä tai esillepanosta. Lopulta valokuvan tärkein funktio on sen katselu. Kertokaapa siis, miten te järjestätte kuvanne. Perinteisiin perhealbumeihin ja muihin kansiin, tietokoneelle, kehyksiin tai dioiksi tai jotenkin muuten. Millaisia albumeja suositte ja kuka teillä kokoaa albumit. Kirjoitatteko sivuille merkintöjä vai puhuvatko kuvat puolestaan. Omassa perheestäni isäni on aina ollut innokas albumien tekijä. Olen omaksunut pääperiaatteet häneltä. Tosin hän ottaa välilehdet (ovatkin ne nyt pergamiinit vai miksi niitä sanotaan) Kuvalehteen välistä pois, itse jätän ne kuvien väliin. Kirjoitan albumeihin kuvissa olijoiden nimet ja muita tietoja ja tarinaa. Usein jätän tietysti sellaisia sivuja, joissa on vain onnistunut kuva tai pari. Minusta albumissa saa olla myös ilmaa, se ei saa olla täyteen ahdettu. Käytän perinteisiä hyvälaatuisia sidottuja kartonkialbumeja, lehtiömalli irtolehdillä kiinnostaisi myös, mutta sellaisia ei ole tullut hankittua. Liimaan kuvat joko valokuvatarroilla tai sellaista teippikonetta käyttäen. Teetän kuvaustani paperikuvat paikallisessa liikkeessä, vedostamisen ei ole ainakaan vielä oma juttuni. "Vedostan" filkat skannerilla ja teetän tiedostoista sitten kuvat. Parhaista perhekuvista olen teettänyt suurennoksen, joita on kehyksissä erityisesti lasten isovanhemmilla, kummeilla yms., toki kotonakin. Myös esim. musakeikkakuvia on raameissa työpaikallani (musaope kun olen). Pistäkää ketjuun tarinaa ja vinkkejä hyvistä albumi- ja muista säilytystavoista! Jaakko
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Yksi vaihtoehto on valokuvakirja. Blurb ja Fotobook.de ovat tehneet hyvää jälkeä. Kapa
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Tuo valokuvakirja on mielenkiintoinen juttu. Niistä saa tosi siistejä ja viimeisteltyjä, eikä hintakaan ole kummempi kuin perinteisesti kuvista rakennetun. Itse olen tykännyt värkätä käsin, mutta kokeillut kyllä koostaa kirjaksikin. Isäni oli tässäkin asiassa edelläkävijän roolissa, hän on tavannut tehdä matka-albumit ja synttärialbumit kyseisellä tavalla. Minua häiritsee noissa lähinnä niiden koko - isot ovat kalliita ja toisaalta niistä on hankala tehdä kovin pitkiä. Perhealbumiin saa usein vuoden tai parin kuvat samoihin kansiin.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Meillä on innostuttu Ifolorin ja Fotoyksin kuvakirjoista. Aina yksi kokonainen happening samoihin kirjoihin ja kansiin.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Tapaatteko tehdä kirjoista aina samankokoisia ulkomitoiltaan? Minua niissä ärsytti (ja ärsyttää), kun ne ovat kaikki vähän eri kokoisia ja selkämykset ovat varsin kapeat. Toisaalta tykkään siitä, että kuvat ovat tyylikkäästi esillä ja edukseen. Toinen juttu, saako noita toimivasti nykyään talletettuja välillä, kun tekeminen on kesken? Joitakin vuosia sitten yritin tallettaa kirjaa välivaiheeseen ja jatkaa toiselta koneelta, mutta se meni plörinäksi ja kaikki tehty työ (ehkä puolitoista tuntia) meni samalla. Jotenkin kuvittelisin, että tässä tekniikka on kehittynyt. Kun kyselin taannoin asiasta, monella kaverilla oli sama kokemus, eli että yhdellä istumalla piti tehdä valmiiksi asti.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Ei ole noista kotimaisista kokemusta, vain Blubista ja Fotobuchista. Noissa ainakin voi jatkaa. Lataat vain niitten oman taitto-ohjelman. Kelpuuttavat myös PDF:n. Ja sivuja noihin saa riittävästi, enemmänkin kuin perinteiseen normialbumiin. Ja sivumäärän voit itse valita, samoin kansimateriaalin. Kapa
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Kotimaisista (kotimaisia noista on muuten ainoastaan Fotoyks ja Ifolor on sveitsiläinen) saa taittoleiskan talteen palvelimelle ja sitä voi jatkaa tai tulostaa uudelleen miltä tahansa netissä olevalta koneelta. Ifolorista saa lisäksi ladattua taittoappletin omalle koneelleen ja säästettyä xml-tiedoston myöhempää käyttöä varten. Tilanne saattaa olla joltain osin muuttunut, koska edellisestä kirjasta on minulta jo tovi aikaa, mutta meidän pimu kyllä tekee niitä säännöllisesi näillä resepteillä.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Lienee omaa nolouttani tai koulun koneiden lapsellisuutta (vanhat käyttikset jne.), etten aikanaan saanut tallennettua välivaiheeseen kuvakirjoja. Voipi olla, että kokeilen taas. Mielessäni on ollut ainakin tehdä lasten potreteista kirja, niitä kun kertyy tasaisin väliajoin. Ehkä tuossa olisi kokeilun paikka. Olisi kiinnostava kuulla, tekeekö suurin osa kuvaharrastajista nykyään näitä kuvakirjoja, vai kokoaako osa porukasta minun laillani perinteisiä albumeja. Tuntuu, että monille joko netin kuvapalvelut ja foorumit tyydyttävät suuren osan asiasta ja muuten katsellaan lähinnä koneelta. Minusta vanhan liiton albumeissa on oma viehätyksensä ehkä käsityön leiman vuoksi.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Jonkunverran tulee tehtyä kuvakirjoja netin kautta. Tulostimen oston yhteydessa tuli 11 pakettia Ilfordin kakspuolista tulostuspaperia joissa on kätevät kuvakirjakannet mukana, niitä on muutama tehty, mutta aika monta vielä käyttämättä. Albumeja tulee myös tehtyä, mutta kuvat tulostan itse Epson 4900:lla, se kun vaatii säännöllistä tulostamista pysyäkseen vireessä....kylläpä sillä tulostellaankin.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Fotoyks mainostaa että tekevät kuvansa Kodakin valokuvapaperille. Olen tilannut kuvia netin kautta kuin myös lähettänyt filmin kehitettäväksi ja siitä kuvat. Kumpienkaan kuvien paperin takana ei kuitenkaan lue että Kodak. Ainakin paikallisessa alan liikkeestä kun olen kuvia teetättänyt niin niissä on aina lukenut että Fuji tai Kodak. Et onko toi fotoyks:in paperi edes Kodakia? Muutenkin vaikuttaa jotenkin ohkaiselta.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Mitenkäs näissä kaupallisissa ns. suurelle yleisölle tarkoitetuissa kuvakirjojen tulostuspalveluissa on kokemuksenne mukaan hallittu väriavaruudet ja saako palveluista esim. yhden sivun koevedoksia, jotta voisi arvioida miltä lopputulos näyttää? Yksittäisiä kuvia voi varmasti tilata tulostettuna, mutta ne tullevat eri prosessien kautta joten kuinka hyvin vertailtavissa niiden jälki olisi kirjaan -- en tiedä. Pitäisi kai tilata jokin kirja - eiväthän ne niin kalliita ole - ja arvioida itse.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Ensin alkuunhan noita profiileja oli saatavilla, mutta veikkaan niiden kadonneen parista syystä. Ensinnäkin näissä prosesseissa on runsaasti liikkuvia osia. Antamalla porofiilit käyttöön, luodaan mielikuvaa ammattilaispalvelusta - ei siinä mitään, mikäli hinnassa on huomioitu tuen tarve ja paijaus, kun jokin kuitenkin menee vikaan, eikä kuluttajatuotteen laatu vastaakaan huippuammattimaista jälkeä. Toinen on se, että se vie jonkin verran aikaa ja vaatii resursseja myös laitepäässä, jos palvelu on sellainen, että siinä konvertoidaan kaikki tauhka kohdelaitteille. Siksi ne yleensä pyydetään valmiiksi sRGB-avaruuteen käännettynä palveluntarjoajalle.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Fotonetissä on yhä profiilit tarjolla ellei asia ole ihan hiljattain muuttunut.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Mainitsin tuossa aiemmin, että meinaan tehdä lasten potreteista albumit. Tein ensimmäisen vanhemman poikani tällaisen viime lokakuussa hänelle synttärilahjaksi. Ideana oli siis kertoa kuvin lapsen kasvusta ja kehityksestä nimenomaan hänestä otetuin kuvin. Päädyin mustavalkokuviin yhtenäisyyden nimissä. Kävin läpi 8000 kuvaa ja poimin muutamia kymmeniä. Konvertoin ne mustavalkoisiksi (kolmannes oli toki valmiiksi mustavalkoisia filmille otettuja muutenkin). Katsoin silloin näitä kuvakirjapalveluja, mutta kahdeksan vuoden kertomuksesta olisi tullut aika kallis kirja, kun halusin kuvat 1/sivu 15x20 koossa. Ostin mustalehtisiä albumeja ja teetin kuvat paikallisessa liikkeessä. Sitten vain liimailu valokuvateipparilla ja sivujen alaosaan hopeatussilla tekstit (kun en valkoista löytänyt seinäjoen kaupoista). Hyvä kokonaisuus tuli. Ainakin sukulaiset ja ystävät ovat pitäneet albumista ja itsekin olen siihen tyytyväinen.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus On. Kodak endura premier. - Painokoneet ovat nykyään lähes automaattisesti itsensä kalibroivia että kuvakirjat tulevat väh. 90% oikeilla väreillä. Harva enää tarjoaa omaa profiiliaan vaan pyytävät kuvat juurikin tuossa srgb profiilissa tai sanovat että toistaa fogra39 tms.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Mistä noista taitto-ohjelmista saa myös PDF:n? Kun ei niitä kirjoja kainalossa aina kanniskella.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Mä käytän LibreOffice:a kun teen dokumentteja, joissa on kuvia ja tekstiä. Siitä saa talletettua pdf-formaatissa. Onhan oikeat taitto-ohjelmat sitten asia erikseen, mutta ovat vissiin aika hinnakkaita, enkä tiedä saako niistä edes pdf:ää ulos.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus Scribus. Avoimen lähdekoodin taitto-ohjelma. http://www.scribus.net/
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus * Kun PDF on keskeinen formaatti, jossa tiedostoja viedään painoon/arkkiasemointiin, on mahdotonta kuvitella taitto-ohjelmaa, josta sitä ei saisi ulos. * Kaikista ohjelmista saa PDF:n ulos, jos se muuten, niin tulostamalla PDF-tulostimelle. * On olemassa ilmaisia, avoimen lähdekoodin taitto-ohjelmia. Scribus on viime vuosina kehittynyt paljon ja on jo oikein pätevä.
Vs: Kuvien säilyttämisestä, albumeista vedoksista sun muusta keskustelun avaus AnselA varmaan tarkoittikin (tai näin ymmärsin) kuvakirjan valmistajien sofistikoituja taitto-ohjemia/applikaatioita.