Nyt on alkanut mietityttämään se, että millaisia eroja on jos teetättää kuvat, esim Foto Yks liikkeessä tai tulostaa itse valokuva paperille! Tänään vein Fotoykköselle kuvia kehitettäväksi ja mieleeni juolahti se, että kun esim Digikuva lehdessä esiteltiin laadukkaita valokuva tulostimia, Epsonin EcoTank, Epson SureColor SC-P900, Canon yms, että ensinnäkin jos teetätän vaikka digi kuvia vaik just fotoykkösellä vs. tulostan itse laadukkalla valokuva tulostimella valokuva paperille, niin mikä on ero todellisuudessa? Kuinka esim valokuvaus liikkeetä hoitaa digikuvien teon? Tulostaako hekin ne vai kehitetäänkö ne edelleen kehitteessä? Mietin tässä vain sitä, että josvaikka 600e maksava valokuvatulostin tekee yhtä hyvää jälkeä kuin valokuvausliikkeessä kehitetyt kuvat, niin aika nopee se masiina on maksanut itsensä takaisin. Filmikuvissa tietty pitäis negat joko kehityttää tai kehittää itse ja sit scannata ja sit tulostaa. Millaisia kokemuksia foorumilaisilla on tästä asiasta?
Jos tulostaa kuvia, niin niitä pitää tulostaa suhteellisen säännöllisesti. Valokuvatulostin ei tykkää pitkistä tulostustauoista. Itte oon tulostanut pääsääntöisesti itse kuvat vuodesta 2012, 4. Epsonin valokuvatulostin on käytössä. Jos asuu kohtuulähellä hyvää/sopivan hintaista kuvantekijää niin voi olla kannattava juttu käyttää sen palveluja. Itse en asu ja postin kannettavaksi kuvia en enää tahdo jättää. Itse en voisi luopua valokuvatulostimesta, mutta teenkin sitä jonkunverran työkseni.
Mustesuihkarin ylläpito on haastavaa. Sillä pitäisi tulostaa harva se päivä, etteivät suuttimet mene kuralle ja musteet ovat kalliita printtailla ihan vaan suuttimien kunnon vuoksi. Fotoyksistä saa edullisesti tasalaatuisia printtejä, joita voi teettää silloin, kun on tarvetta.
Eipä ole järkevää tulostella itse. Näppäilykuvat tosiaan on paljon halvempaa tulostaa esim. mainitusta Fotoyksistä ja laatukin on parempaa kuin mustesuihkarista kotona. Näyttelykuvat ja myyntivedokset on aina syytä tulostaa ja pohjustuttaa ammattiliikkeessä. Olen kaikissa näyttelykuvissani käyttänyt Ninan kuvamaailmaa, ja niin on moni muukin. Laatu on huippua kuten muukin työ.
Totta. Puolessa vuodessa köyhdyin tuhansia... Kivaa oli muttei järkevää. Lopulta annoin kuivua. Tokkopa saan enää elvytettyä... (niin stydit litkut & pigmentit)
Mulla on nyt Epson SC-P 900 ollut yli 3 vuotta. Kertaakaan ei oo tarvinnut tulostuspäitä puhristaa eli hyvin on mennyt tähän asti. SCP 4900 ja SCP 7000 vetelivät jo viimeisiä siinävaiheessa. Ysisatanen on vaan rimpula vehje, ei sillä mitään kovin erikoista paperia voi käyttää. Seittemäntonninen oli jytky vehje, aikamoonen mankeli. Tavalliset väritekniikalla tehryt kuvat eivät kestä, haalistuu ajanmittaan. Pikmenttitulosteet tuntuu kestävän paremmin. Itse lopetan valokuvaamisen siinä vaiheessa kun pitää luopua tulostimesta.
Itte kotona oon tulostanut paljon asiakastöitä, VEAT-näyttökuvat ja jotakin näyttely-ja kilpailukuviakin. Laatu on riittänyt ja pohjustus ja kehystyskin omaa työtä. Menis kyllä asiakaskuvilta katteet jos muilla teettäisin.
Ei omalla tulostimella ainakaan säästä. Mutta muuten hauska harrastus. Yksikin tuttu kalibroi ja profiloi ja aina vaan löytyy parempia kalibraattoreita ja ohjelmia. Mustetta ja paperia kuluu. Mutta elämä on.
No joo, toi on kans asia jota mietin, et se pitäis olla sit kalibrointi aina ajan tasalla, että jälki olis toivottuu ja se tietty on taas oma show sekin
Minä ainakin säästän tulostamalla. Mullakin on tulostimen kalibrointilaitteet, mutta aika työlästä on profiilia tehdä sillä. Pitkälle pärjää paperin valmistajan profiileilla.
Parissakin asiassa olen eri mieltä aiempien komenttien kanssa. 1. Laatu. Hyvän mustesuihkarin laatua ei tavoita mikään muu menetelmä. Semmoisella ne niin Ninojen kuin muittenkin mimmien kuvamaailmatkin ne näyttelykuvat tulostavat - siitä yksinkertaisesta syystä, ettei muuta sen tasoista tapaa ole. 2. Ylläpito. Riippuu toki paljon laitteesta, mutta automaattisella puhdistusjärjestelmällä varustettu suihkari ei tarvitse mitään ylläpitoa. Riittää, että töpseli on seinässä jatkuvasti. Mun Epsonissa on valmistuspäiväksi merkitty joulunaika v. 2009. Täyttää siis kohta 15 v. Tuossa pöydän vieressä se on kököttänyt joskus puolikin vuotta, luultavasti koko vuodenkin ilman sormen hipaisua, mitä nyt (aika harvoin) siivouksen takia siirrelty. Pöydässä on pyörät... Kaverille printtailin yhden näyttelyn tuossa marraskuulla. Noin 40 kuvaa, osa kokoa A2, useimmat pienempiä. Monta ongelmaa siinäkin hommassa oli, mutta mikään niistä ei ollut printterin ongelma. Säästöä ei tietenkään saa, vaikka esim. A2-kokoinen ei ole halpa liikkeessäkään. Tosin, lähistöllä olevan liikkeen hinnastossa A2 tuloste maksaa 73 euroa. Fine Art -tasoinen paperi maksaa kaupassa noin 6 euroa arkki, musteita menee ehkä 5 eurolla per printti. Siinä vaiheessa säästöä on 85 %, mutta se ei tietenkään ole koko totuus. Susikappaleitakin tulee. - Yksi syy uusintoihin on siinä, että tulosteessa näkyy paljon enemmän ja tarkemmin kuin näytöllä. Liikkeiden tarjoukset mainitun näyttelyn tulostuksesta pyörivät 3500-4000 euron kinthailla. Tein tutulle koko homman 800 eurolla, josta ei tietenkään juuri vaivan palkkoja jäänyt.
Musteet ovat olennainen osa tulostusta, ja kalliita. Ne tukkeutumisongelmat ovat varmoja, jos yrittää käyttää "halpoja jäljitelmiä". Originaalimusteilla välttyy useimmilta ongelmilta, tosin tosiaan maksusta. Musteen kehittelijöillä on vaativa tehtävä: pitää kehittää nopeasti kuivuva muste, joka ei kuivu. Paperilla musteen pitää kuivua kosketuskuivaksi muutamassa sekunnissa. Tulostuspään jälkeen kun on useimmissa tulostimissa paperin siirtorattaita. jotka koskettavat pintaa ja sotkevat värin, jos se ei ole kuivaa. Toisaalta, tulostuspäässä muste ei saa kuivua kuukausienkaan seisokkien aikana. Paperin pinnoite on sen laatuista, että siinä muste kuivuu. En tiedä, mikä se kemiallinen systeemi on, mutta se toimii aika hyvin. Laitoin kerran vahingossa paperin väärin päin tulostimeen, ja tuloste tuli siis takapuolelle paperia. Nostin sen kaapin päälle kuivumaan..... Useampi viikko meni, pari kuukautta ehkä, mutta kuivaa siitä ei tullut.
Tuli vielä mieleen, että niitä näyttöjen profilointeja hypetetään ehkä turhaankin. Mikään näyttö ei kerro tarkkaan, miltä kuva paperilla näyttää. Näytön ja paperikuvan syntymekanismi on niin erilainen - heijastus vastaan valontuotto, SMYK vastaan RGB, subtraktiivinen vastaan additiivinen. Melko pitkälle riittää, että näytön kirkkaus on säädetty tulosteen tummuutta vastaavaksi. Nykyisten näyttöjen tehdaskalibrointi on "melko pitkälle jonniinverran voidaan sanoa että" - hyvä. Olennaisempaa on ympäristö. Huoneen valaistus, ympäristön värit, siis seinien jne. Varsinkin se valaistus. Normaalissa kotihuoneessa päivä ja yö ovat kaksi eri asiaa, eikä sen enempää näyttö kuin tulostekaan näytä samalta valoisan aikaan ja pimeällä.
Oman kokemukseni perusteella vedän yhteen: sekä itse tulostaen että tulostuspalvelut ostamalla pärjää hyvin. Helpommalla pääsee, kun ostaa tulostukset siihen erikoistuneilta palveluntuottajilta. Oman kokemukseni mukaan paitsi helpommalla myös halvemmalla. Toisaalta tulostaminen on mielenkiintoinen digikuvauksen loppuvaihe, joka täydentää ja huipentaa koko digikuvausprosessin valmiiksi ja oikeaksi paperilla näkyväksi kuvaksi. Koko kuvausprosessin hallinta voi hyvinkin olla hyödyksi kuvaajalle. (Ei kuitenkaan samaan tapaan kuin itse valotetun filmin kehittäminen ja negatiivien vedostaminen pimiössä valmiiksi kuvaksi vaikka seinälle ripustettavaksi). Mikäli haluaa taistella erilaisia harmeja ja vaikeuksia vastaan ja hinta per valmis kuva paperilla ei ole ongelma, suosittelen omatoimista tulostelua.
Itte tykkään omasta tulostimesta kun sen kuvan saa heti ja halutunlaisena. Lähimmät kuvantekijät ovat 30 km päässä, eikä niiden laatu riitä asiakastöille. Posti on sellainen laitos että ei oo aikaa odotella sen palveluja, takavuosina sen ehdoilla piti elää mutta nykyään ei onnistu, kallista ja epävarmaa touhua. shenkkeri tuo musteet ja paperit tilauksesta seuraavana päivänä, ja asiakkaat hakee valmiit…..niin mikäs tässä on tulostellessa. Pimöhommissa tuli paljon enemmän sutta ja sekundaa kuin tulostimelta. Ja Sakke oli oikeassa työskentelytilan olosuhteiden suhteen. Ne pitää olla vakiot ja työtilan valaistuksen oikean värinen ja tarpeeksi kirkas. Ittellä on Eizon ColorEdge jonka rautakalibroinnin tarkistan 200 tunnin välein, oli vaikutusta tai ei….
Kokeilin viime kesänä semmoista tulostuspalvelua - iso turkulainen firma. Kesti kauan, joskaan sillä ei ollut juuri siinä tapauksessa merkitystä. Merkitystä oli sillä, että tulosteet olivat käyttötarkoitukseensa kelpaamattomia. Ne piti jakaa tapahtuman osallistujille. Lopputulema oli se, että tulostin itse kaksi viikkoa myöhemmin kuin muuten olisin tehnyt. Suosittelen kaupallista tulostusta sellaiselle, jolla kestoajalla ja lopputuloksen laadulla ei ole niin noko nuukaa...
Joo, ja kun on kokemusta yhdestä kaupallisesta tulostuspalvelusta, on silloin kokemusta niistä kaikista muistakin… Joopa joo…
Tulostaa sitten niin tai näin, pääasia että saa omaan tarkoitukseen sopivat tulosteet oikeassa ajassa käteensä. Eikä laadulla sen paremmin kuin hinnallakaan per kuva liene sen suurempaa merkitystä, jos ei niitä kuvia myy?
No, sulle pitää aina hakea paksumpaa rautalankaa... ootas hetki, tuolla vajassa kyllä on. Tuossa tapauksessa ei ollut kyse ns. Fine art -tulostuksesta, vaan bulkkitavarasta. 20 kopiota jakoon per kuva jne. Yritin päästä halvalla ja vähällä vaivalla. Ei onnistunut. Ne fine art -tulostukset ovat sitten eri juttu. Niitten on oltava hyvälaatuisia, kukapa niitä muuten ostaisi. Sillä 70 eurolla per arkki saa kyllä hienoa laatua. Kokonaiskustannukset vain nousevat aika korkeiksi, eihän se tuloste vielä seinällä pysy. Pohjustus, ehkä laminointi, jonkinmoinen kehystysratkaisu jne. Sen 30 kuvan kustannukset seinälle nostettuna nousevat sinne 5000 euron luokkaan. Eläkeläiselle on jonkinmoinen houkutus tehdä itse ja "säästää" se 80 %. Jos kyse on kertaluontoisesta tapahtumasta, pätee kaikki, mitä Kona edellä sanoi. Halvemmalla pääsee, kun ostaa palvelun. Ei esim. tulostinta ja muita työkaluja kannata yhtä kertaa varten hankkia ja opetella käyttämään.