Vs: Kuvien arkistointimedia? Potentiaalisesta säilymisajasta en mene sanomaan mitään, mutta itsellä on kokemusta kolmesta saman mallin 4GB Transcendin USB-tikusta jotka yksi kerrallaan vain lakkasivat toimimasta. Kestivät keskimäärin vähän päälle puolitoista vuotta; en jaksanut alkaa vänkäämään takuun perään. Olivat toistensa varmuuskopioita joten tajusin kopioida tavarat talteen ennen kuin viimeinen meni. Olisiko kohdalle osunut maanantaikappaleita vaikka yksi kerrallaan ostinkin. Toisaalta minulla on edelleen yksi vanha 128Mb Transcendin tikku jostain 2000-luvun puolivälin tienoilta (muistaakseni) joka pelittää edelleen. Toki tuolla en mitään erityistä pidä mutta ihan mielenkiinnon vuoksi aina silloin tällöin laitan jotain ja poistan. Saa nähdä miten kauan kestää. Muun merkkisiä USB-tikkuja on ja ainakin toistaiseksi toimineet ok, tosin kuvien tallennukseen en käytä kuin reissuilla. Itse suosin pitempiaikaiseen tallennukseen tavan USB-kovalevyjä (ei SSD-malleja), joita päivitän uudempiin 3-4 vuoden välein. Ja tietysti vielä polttelen DVD-levyillekin. -- mfrost
Vs: Kuvien arkistointimedia? Itsellä kun ei ole lapsia, niin kukaan ei tule esitelmää tekemään minun kuvistani. Flickr on riittänyt. Tosin vanhat kuvat on tuolla vanhalla koneella ulkoisella kovolla, uudemmat sekalaisina negoina kenkälaatikossa, jotka jo itse varmaan heitän pois kun esikuolema eli dementia koittaa. Tietenkin jos tässä mestaroituu ennen sitä dementiaa, niin yksityiset ja yleiset valokuvataiteen museot saavat hoitaa hommat. Niin kuin muinaiset sen kertoivat niin häviäväisiä ovat kuvat ja kunnia.
Vs: Kuvien arkistointimedia? Ajankohtaista puuhaa. Vanhan, siis omakohtaisesti kuvatun (eli max 47v) materiaalin lajittelua, poistamista ja printtien ja ns kymppikuvien ym. lajittelua ja poistamista. Hidasta hommaa. Tuon päättymättömän projektin aikana on tullut monta kertaa mieleen se tosiasia, että negat ovat vielä tallella siksi että ne ovat negoja, eivät tiedostoja. Wotosopin kanssa tulee nyt täyteen 25 vuotta ja niinkin lyhyen ajanjakson kuluessa on koneita, ohjelmia ja käyttöjärjestelmiä tullut ja mennyt aikamoinen määrä.
Vs: Kuvien arkistointimedia? Minulta suurin osa negatiiviarkistosta tuhoutui vesivahingon takia. Ei ollut varmuuskopioita. Oli sen verran tuhois, ettei niistä enää saanut kelpoisia. Heitin pois. Ei olisi pitänyt, sillä nyt osaisin hyödyntää niitä töissäni. Kapa
Vs: Kuvien arkistointimedia? Ha, mäkin annoin mennä valtaosan negoistani kaatikselle 90-luvulla, "kun en kuitenkaan jaksa koskaan niitä vedostaa" -ja oikeassa toki olinkin.
Vs: Kuvien arkistointimedia? Tämä nykyajan ajattelumalli, ettei kuvia kannattaa säilyttää heijastaa hyvin koko yhteiskunnan arvomaailmaa- kertakäyttökulttuuria. Kun nyt katsoo kuvia omista vanhemmista 50 vuotta sitten ja jopa mummostakin, toivoo, että kuvia olisi lisääkin - vaikka niitä monta albumillista onkin. Eipä nykyajan sukupolvea (siis tätä meidän) näköjään kiinnosta kuin elää tätä hetkeä siihen tähdäten, että on koko ajan mukavaa ja vaivatonta. Eipä kovin mono digikuva taida säilyä tuleville sukupolville, ajan ajattelumalia heijastaen. Arkistomediaksi siis filmi, joka oikein kehitettynä ja säilytettynä säilyy.
Vs: Kuvien arkistointimedia? Aika samalla lailla joka sukupolven parikymppiset ovat aina ajatelleet. Ei tapettavaksi sotaan vahingossa houkutella alta parikymppisiä, ei sinne viisikymppiset jonottaisi...
Vs: Kuvien arkistointimedia? Toisaalta ollaan huolissaan siitä, että internettiin laitettua kuvaa ei koskaan saa sieltä pois...