Edit. Muutettu lokaatio miljööksi. Hyvän miljööpotretin ottamiseksi vaaditaan luonnollisesti sopiva kuvauspaikka. Miten te etsitte tai havaitsette hyvän paikan miljööstä? Mihin huomio kiinnittyy ensimmäisenä? Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon? Luonnollisesti miljöötä on kovin erilaisia, mutta kuvittelisin yleisten ehtojen olevan kohtuullisen samanlaisia: Tausta saisi olla mielenkiintoinen, mutta ei liian hallitseva, taustan linjat, valoisuus jne saisivat ohjata katseen kohti pääkohdetta jne. Taitava kuvaaja löytää varmasti hyvän paikan melkein mistä tahansa, kun taas huonompi kuvaaja onnistuu pilaamaan hyvänkin paikan. Omana ongelmana koen, että haen usein liiankin siistiä taustaa, jolloin se jää kovin tylsäksi. Mihin asiohin siis kannattaa kiinnittää huomiota kuvauspaikkaa hakiessa?
Vs: Potrettilokaation löytäminen Mielenkiintoinen aihe. Varmasti on monta tapaa harrstaa lokaatiota. Tuntuu hiukan haasulta koko lokaatio sana. Paikka sopinee minun suuhuni paremmin. Pitääkö kuvauspaikka näkyä kuvassa vai ei. Sehän on varmasti se ensimmäinen asia joka pitää ratkasta. Mitenkä paikka näkyy on sitten seuraava ratkastava asia. Jos ei paikkaa tarvitse näkyä on aivan sama vaikka ottais lastoliten taustalla kuvan missä vaan.
Vs: Potrettilokaation löytäminen Juu kuvauspaikan sijaintiin liittyvät ongelmat eivät ole välttämättä kamalan helppo asia ratkoa. Itsestäni ainakin tuntuu että aina on joku liikennemerkki tms ihmisen aikaansaannos häiritsemässä kuvaa. Usein ajattelenkin että pitäisi painella johonkin korpeen kuvaamaan. Niitä kuvia kuitenkin tulee otettua, eikä kuvauspaikan sijainnin häiriötekijät välttämäti haittaa. Ehkä niille ei auta antaa liikaa huomiota. Muutenhan saattaa jäädä koko kuva ottamati. Ja siksi toisekseen, voihan niitä vaikka editoida häiriötekijöitä pois. Tämä on aika hyvä pointti. Eli sijainnin problematiikkaa pitäisi lähteä pohtimaan kuvauspaikan ympäristön ja kuvauskohteen keskinäisen suhteen pohjalta.
Vs: Potrettilokaation löytäminen En ole itse noita taustoja jjuuri käyttänyt. Ei ne hassumpia ole. Löytyy vaikka iltahämärän ja tustavaloja kauniina bokepalloina. http://www.lastolite.com/urban_backgrounds
Vs: Potrettilokaation löytäminen Ei tuolla tainnut sitä taustaa mitä tarkoitin. Tässä on eräästä kuvasta croppaus. Näkee hiukan minkälainen se yöboketausta on.
Vs: Potrettilokaation löytäminen Siis tarkoitin nimenomaan miljööpotretteja, joissa ympäristö näkyy. Jos miljöö ei näy kuvassa, niin ei kai paikallakaan ole juuri merkitystä. Erilaisia miljöötä on vaikka kuinka paljon, mutta oletetaan tässä tapauksessa, että miljöö sinänsä on valittu (kaupunki, metsä, pelto tahi mikä muu tahansa). Miten siis löytää miljööstä hyvä kuvauspaikka?
Vs: Potrettilokaation löytäminen Miljöö pitäis liittyä jollakin lailla kuvattaviin, muutenkin kuin sattumalta kuvauspaikkana. Valo, vuorokauden aika on aika ratkaiseva. Tausta sais olla rauhallisen mielenkiintoinen. Lokaatio on aika outo sana, paikka-sanakaan ei oikein sovi. Miljööstä oon oppinut puhumaan. Potretteja en myöskään ota, ovat joko henkilö-tai muotokuvia.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Minusta miljöö ja lokatio on eri asioita. Tai kuten minä näin että lokatio on enemmän paikka. Miljöössä on jopa niitä henkimailman juttuja kuten vikipediakin kertoo. http://fi.wiktionary.org/wiki/milj%C3%B6%C3%B6
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Eiköhän hyvässä miljöömuotokuvassa ole henkimaailmakin mukana?
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Paikka ei liene vain sommittelulogistinen kysymys, kun on kyse muotokuvasta. Sen soisi liittyvän ihmiseen: historioitsijalle sopii paikkakuntahistoriallinen ympäristö, city-ihmiselle city-paikka... Sisällön miettiminen auttaa varmasti paikan jäljittämisessä.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Olen pitkälti samaa mieltä. Kuvattavan pitäisi saada vaikuttaa kuvausmiljööseen. Usein miljöö voi olla kuvattavalle henkisesti arvokas - vrt. voimauttava valokuvaus. Kuvaajan roolin pitäisi olla tavallaan toisarvoinen väheksymättä teknistä osaamista ja sommittelua, joilla voi korostaa kuvattavan toiveita lopputuloksesta.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Keskustelu paikasta, lokaatiosta ja miljööstä näyttää etenevän suorastaan spatiaalisen suuntaan. Eiköhän juuri kuvalla tavoiteltava vaikutus anna perusteet sille, mitä kuvaan kannattaa sisällyttää.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Kuvauspaikan löytäminen liittyy pitkälti kuvaajan näkemiseen. Jos on ns. silmää valokuvaamiselle niin kyllä ne miljöötkin pitäisi löytyä. Jos tätä silmää ei ole niin tuskin ne kuvatkaan kovin erikoisia on.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Usein näkee semmoista, että mitä kauniimpi malli, sen rähjäisempi tausta (hylätty tehdashalli graffiteineen tms). Ruma malli taas on edukseen harmoonista taustaa vasten. Jotain tasapainoa täytyy olla;-)
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Oikeastaan tämä on juuri sitä, mitä alkuperäisesti lähdin hakemaan. Onko tuo näkeminen jotain mystistä taitoa jota joko on tai ei ole? Vai voisiko sitä kehittää? Pystytäänkö näkemisen prosessia avaamaan jotenkin?
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Luovuutta on aika huono oppia, sitä on tai ei.. Mutta harjoittelemalla ja analysoimalla ottamiaan kuvia kriittisesti mikä miellyttää, mikä ei ja miksi ei, oppii kyllä ottamaan parempia kuvia.. Keskeistä on se että kuvan tärkein asia on terävä ja parhaiten valaistu, jos on muitakin tärkeitä kuvan kerronnalle oleellisia asioita, niin nekin on syytä valaista ja saada tarkalle alueelle sisään. Esimerkiksi kaksi ihmistä kuvassa, niin pitäisi saada kumpaankin hyvä valo. Tärkein asia usein isona kuva-alasta.. jne.. kun sijoittelee henkilöä kuvaan, kokeileee eri suuntia, asentoja ja suhteita ja ottaa monta erilaista kuvaa, jotta olisi mietittävää miksi joku niistä on muita parempi, että oppisi.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Tästä uskallan kyllä olla eri mieltä. Väitteeseen liittyy olettamus, että luovuus olisi synnynnäistä, eikä siinä elinaikana tapahtuisi mitään muutosta. Tai ehkä me vain ymmärrämme sanan luovuus eri tavalla.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille Onneksi kyse ei ole muodista, että nuori laitetaan niiden tekemiensä rumien seinätuhrujen eteen -kun taas visikymppiselle se olisi kettuilua. Sen voisi istuttaa kierrätyskeskuksen vinyylilevaripinon päälle heiluttamaan jalkoja.
Vs: Kuvauspaikan löytäminen miljööpotretille En ole ihan eri mieltä, mutta tarkoitin lähinnä, että harjoittelemalla tietoisesti oppii tekemään asioita hyvin... Mutta luovuus on vähän kuin nerous, ihminen joka voi olla nero, ei sitä ole itsestään, vbaan tekemänsä työn jälkeen ja aikana paljastuu laajempi kapasiteetti, kyky päästä pidemmälle kuin yleensä. Vastaavasti neroksi ei voi millään keinolla päästä, ellei pohjalla ole juurikin "nerouden vaatima laajempi pohja". Mutta luulisin, että nerokaan ei neroksi kehity, jos ei aivojaan käytä, vaikka mahdollisuus olisikin pohjalla olemassa.. On minusta selvää, että kaikilla on luovuutta jonkin verran ja jokaisella sen kehittäminen lisää sitä (eli aivojen käyttäminen tehostaa aivoja), mutta mihin asti voi päästä riippuu yksilöstä. Ei kai mikään kuitenkaan ole ON/OFF, täysin mustavalkoista?