Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Niin, kuten jo oli puheena..... Optisesti ei kaiketi ole mahdollinen semmoinen, että johonkin rakenteeseen lisätään palikka väliin, objektiivi on laskettava kokonaisuutena. Tässä tapauksessa objektiivit ovat täysin erilaisia rakenteeltaan, niillä ei käytännössä mitään yhteistä, paitsi nimi ja polttovälialue. G:ssä on 15 elementtiä 11 ryhmässä, VR:ssä 20 ja ryhmiä 16. Erilaiset pinnoitteet, erilaiset lasilaadut, asfäärisiä elementtejä, jopa asfäärisiä ED-elementtejä jne. Esim. nanopinnoite saattaa aika hyvin kompensoida suuremman ilma/lasipintojen määrän vaikutusta - muuten tuo 10 kpl lisää ilma/lasirajapintoja heijastuksineen kyllä jossain näkyisi.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Välillä se uudempi vakaajallinen malli vaan ketuiksi menee. Niin kun kävin molemmille isoille merkeille 70-200/2,8 lasien kanssa. Esim Canonin 70-200/2,8 USM L oli todella hyvä kaikin puolin. Seuraava 70-200 IS malli samalla valovoimalla aika susi. Piirto romahti jossain siellä 150mm jälkeen muovisten kittilasien tasolle. II malli taas tosi hyvä. Sama juttu Nikon AFS -> VR -> VR II kanssa.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Tuo 16 ryhmää tarkoittaa 32 kpl ilma/lasirajapintoja. Ilman pinnoitteita jokainen heijastaa takaisin about 4 % valosta. Jäljelle jäisi siten 100* 0,96^32 prosenttia valosta, siinä 27 %. Edestakaiset sisäiset heijastukset tekisivät kuvasta täysin kontrastittoman. 70-luvulla jonkun Tamronin tai Vivitarin tms. zoomin omistaneet taitavat tietää.... Monikalvopinnoite pudottaa heijastuvan valon osuuden noin 1% tasolle, joten 32 rajapinnan jälkeen 100*0,99^32 % valosta on jäljellä, about 72 %. Suoraan läpi menevä melkein kolminkertaistuu. Nanopinnoite vähentäisi heijastusta vielä enemmän, noin 0,8 prosenttiin. Ero ei ole suuren suuri, mutta 32-kertaisena sekin alkaisi vaikuttaa - en tosin tiedä, ovatko kaikki elementit nanopinnoitettuja missään opiskassa. Tuossa 24-70 opiskassa taitaa olla yksi, noin niinkuin markkinointimiesten iloksi. No, 100*0,992*32 olisi 77%, viiden prosenttiyksikön parannus. Luulisin, että se näkyisi lopputuloksessa, siis kuvassa, parantuneena kontrastina ainakin harjaantuneilla silmillä. Niin tai näin, noilla elementtimäärillä pinnoitekin on tärkeä. Tavallaan on selvää, että esim. Nikkor 55mm 1.4 kuudella linssiryhmällä on oletettavasti hieman kontrastikkaampi. 12 rajapintaa on eri juttu kuin 32, sille fysikaaliselle faktalle ei mikään suunnittelu tai pinnoitteiden kehittely tietenkään mahda mitään. Jos p.o. zoomi läpäisee laskennallisesti sen 72 %, olisi 55-millisen läpäisy 100*0,99^12, noin 89 %. Sisäiset heijastukset vähenevät samassa suhteessa. Jos oletetaan, että 55-millisen rakenteellinen laatu on suunnilleen samanlaista, on ero laskennallisesti melkoinen. Eri juttu sitten, näkyykö se kuvassa. Villi arvaus on, että aika tarkkaan saa katsoa, eikä kaikille katsojille ero ole havaittavissakaan. Prime-opiskojen tietty etu on kuitenkin se rajapintojen vähäisempi määrä. Siitähän voi siten väitellä, onko sillä käytännön merkitystä ja kuinka paljon.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Nikonin uudet 18-55 milliset kittizoomit ovat hieman samanlainen tapaus. Noista löytyy vakaajaton ja vakaajalla oleva versio. Kummassakin on sama määrä linssielementtejä ja tarkennusetäisyydet ja suurennussuhteetkin ovat samat. Vakaajamalli on tosin 10g painavampi. Joka tapauksessa hieman epäilyttää, että tässä on tehty erilaiset tuotteet vain jättämällä jonkun linssiryhmän liikutteluominaisuus pois perusmallista. Syy? Ehkäpä tuotantoon liittyvä? Näin saadaan suuremmat sarjat aikaiseksi kuin kahdella täysin erillisellä tuotteella. Optisten ominaisuuksien äärimmäinen viilaaminen on tuskin ollut keskeistä tämän tyyppisessä objektiivissa. http://www.nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/auto-focus-lenses/dx/af-p-dx-nikkor-18-55mm-f-3-5-5-6g#tech_specs http://www.nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/auto-focus-lenses/dx/af-p-dx-nikkor-18-55mm-f-3-5-5-6g-vr#tech_specs
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Mikset saa optista vakaajaa kytkettyä pois? Modernit vakaajat myös tunnistavat jalustan. Vaikka ohjeissa sanotaankin, että ne pitää jalustalta kuvatessa erikseen kytkeä pois, niin käytännössä asia ei ole niin kriittistä. Oikeaa logiikkaa on sijoittaa peilittömään kameraan runkovakaaja. Sensijaan peilikamera vaatii optisen vakaajan koska runkovakaaja ei peilittömässä vakaa etsinkuvaa. Vakautettu etsinkuva helpottaa tasaista kohteen seuraamista - tärkeä asia kun objektiivin polttoväli on pitkä. Kohteen tasainen seuraaminen auttaa myös tarkennuksen toimintaa kun kohde ei koko ajan hypi yhden tarkennuspisteen kohdalta seuraavalle.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Mikäs on vallitseva konsensus vakaajan käyttöön liikkuvaa kohdetta seurattaessa? Minun käsitys on se, että vakaaja käytännössä taistelee vastaan kun yrittää korjata liikettä. Tähän tietysti on panorointimoodi, mutta sekään ei toimi kuin todella vaakasuuntaiselle liikkeelle. Vai onko tuolla vakaajan päälläololla tai olemattomuudella oikeasti merkitystä liikkuvissa kohteissa? Kokeilemalla eri objektiivien kanssa olen yrittänyt päästä johonkin johtopäätökseen mutta heikoin tuloksin. Välillä tuntuu, että vakaajan kanssa tulee hieman paremmin teräviä kuvia, välillä taas tuntuu että vakaaja tekee kuvasta pehmeän. Esimerkkinä vaikka lentävä lintu tai lentokone, jolloin liikesuunta ei ole sen panorointimoodinkaan mukainen.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Myös Canon EF 300/4L IS on aavistuksen heikompi kuin vakaajaton edeltäjänsä (toki vakaajallinenkin on jo vanha konstruktio). Onko sillä sitten käytännön merkitystä, siitä en sano mitään. Ehkä se vakaajallisuus kuitenkin on pienen kuvanlaadun heikkenemisen arvoinen.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun En ole koskaan havainnut, että vakaaja pistäisi hanttiin kohteen seuraamista. Nikonin uudet vakaajaobjektiivit tunnistavat panoroinnin automaattisesti. Osassa objektiiveja on lisänä sport-asento jonka pitäisi toimia paremmin nopean toiminnan kuvaamiseen liittyvässä rajussa heiluttelussa. Kovin suurta eroa en ole noiden välillä käytännössä huomannut. Kuvaan 99% ajasta vakaaja normimoodissa. Sensijaan ärsyttää kun monilla Nikonin vakaajilla on tapana heittää sommittelua hiukan sivuun kuvan ottamisen jälkeen. Sarjakuvaamisessa tästä on oikeaa haittaa kun sommittelu hyppii ehkä 1/10 kuvan verran sinne tänne. Oletko huomannut Canonissa tuota?
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Korjatkaa joku, jos olen väärässä, mutta eikös tämä ole vakaajan ominaisuus, juuri näinhän se toimii.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun No joo. Minulle riittäisi, että vakaaja vakaa. En kaipaa kuvan uudelleensommittelua.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Niin niin, mutta kun se vakaa elementtiä liikuttamalla niin siitä seuraa sommittelun pieni heiluminen.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Niin varmaankin. Liiketunnistimen ja linssien siirtelytekniikan pois jättäminen halventaa hiukan kustannuksia. Ei kai paljoa, mutta jotain. Kun vakaajallistakin myydään maailmalla 75 taalaan, täytyy eron tosin olla aika vertauskuvallinen. Jos laite lähtee kaupasta 75 taalalla, ei sen tehtaalta lähtöhinta voine olla paljoa yli 30 taalan. (Kotimaan hinta 269 euroa on jo sitten erityisen suolainen!)
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Kyllä mielestäni canonissa sama ominaisuus eli vakaaja päällä sommittelu muuttuu, huomaa varsin selvästi esim. 500+1,4x ja croppi=1120mm. Kuvanottohetkellä tuntuu että sommittelu nappiin, mutta kuva jotain muuta. Riippuu toki siitä että kuinka tarkasti pystyt seuraamaan esim. lentävää lintua.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Noin pitkillä polttoväleillä asiat ovat toki erityisen vaikeita. En kuitenkaan Nikonissa ole huomannut, että vakaaja vaikuttaisi ekan kuvan sommitteluun. Muutos tulee vasta kuvan ottamisen jälkeen, minkä seurauksena nopeaa sarjaa ampuessa seuraavat kuvat ovatkin hiukan sattumanvaraisesti sommiteltuja.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Kyllä mä ymmärrän hyvin vakaajan tarpeen luontokuvauksessa, urheilukuvauksessakin, varmaan monessa muussakin, mutta muoto-, henkilö- ja katukuvauksessa en usko siitä haittaakaan olevan, mutta euroakaan en siitä maksaisi. Varsinkaan 2010-luvun kameroilla tarvittavan teknisen laadun saa helposti ja ne ongelmat jotka kuvauksessa pääosin ovat eivät vakaajalla tule autetuksi yhtään. Mutta niinkuin sanottu tuskin niistä isoa haittaakaan on niille, joilla sellainen on. Tai sanotaan niin, että minä en sellaista tarvetta ymmärrä, jos joku muu kokee tarvitsevansa niin ei se minulta pois ole.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Urheilua on monenlaista, mutta käsittääkseni monessa vauhtilajissa ei vakaajalla ole juuri merkitystä, shakin peluun kuvaamisessa saattaa olla. Studiossa muotokuvien otossa salamoilla vakaajalla ei ole merkitystä, mutta esim. Ledeillä valaistessa saattaa olla, kun valotusajat pitenevät mutta malli on jässähtänyt paikoilleen. Kun lähdetään miljöömuotokuvaukseen, niin aika helpolla vallitseva valo hämärtyy juuri senverran että vakaajasta on todellista hyötyä. Jalustan kanssa värkkääminen ei ole kovin hääppöstä. Itse en 70-200:ta antaisi vakaajaa pois, on muotokuvaajalle senverran hyvä kapistus.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Miksi ostaa Suomesta jos taalahinnalla + alvi saa selkeästi halvemmalla maailmalta???
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Ainakin Tamronin uutuudet kannattaa ostaa Suomesta kun ei ne ole muualla juurikaan halvempia. Toimii takuutkin silloin vaivatta. Hintoja ja saatavuutta verrattuani sanoisinpa vielä että Telefotosta. http://www.telefoto.fi/tuotteet/226/kameroiden-lisavalineet/objektiivit-ja-tarvikkeet/tamron/di-taydelle-ja-kroppikennolle/