Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Vai tämän joulumyynnin... Onhan noita ollt tarjolla aika kauan. Ja nimenomaan ammattilaisobjektiiveissa, joihin ei joulumyynti vaikuta sitä tai tätä. Ja se lienee myös selvää, ettei vakaajalinssien lisääminen objektiiviin paranna sitä. Mutta eipä käytännössä juuri huononnakaan. Ja onhan tässä maailmassa heitäkin jotka pitävät 1500e objektiivinsa edessä jatkuvasti uv-filsua.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Potkalle. Optisen ja runkoon sijoitetun kennovakaajan toiminnassa on toki periaatteelinen ero. Mutta niin on myös peilikameran ja peilittömän välillä. Peilittömässä kennovakaaja onkin aika luonnollinen ratkaisu ja OM-D:ssä sen toteutus on viety tavanomaista pidemmälle. Mutta peilikamerassa kennoa heilutteleva vakaaja ei tosiaankaan vakaa kuin sitä loppukuvaa. Vaikka lopputulos olisikin sama (mihin en ihan usko), niin optinen vakaaja on käyttömukavuudeltaan ylivoimainen. Ja sitten vielä se, kuinka objektiivi jota ei ole suunniteltu kennoa liikuttavalle vakaajalle toimii käytännön tilanteessa. Otetaan esimerkiksi vaikka Sonyn fx-kameraan sijoitettu wanha Minoltan 200 millinen. Miten sen piirtoympyrä riittää kun kamera heiluu ja tätä korjataan kennoa liikuttamalla. En tosiaankaan tiedä vastausta, mutta täytyyhän sen piirtoympyrän liikkua useita millejä, kun pitkähköstä objektiivista on kyse.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun En usko useiden millien kennon heilutteluun, heiluneeko edes yhtä milliä, ei kai kennon liikuttelulla sentään krapulaoireita ole tarkoitus poistaa ;-) No, mene ja tiedä, mutta vielä tuolla väittämällä en useisiin milleihin usko.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Niin on, toisessa keikutellaan linssejä objektiivin sisällä ja toisessa kennoa magneettikentässä. Teknisinä ratkaisuina ne ovat hyvinkin erilaiset. Tästäkin olen samaa mieltä. Peilin poistaminen on varsin merkittävä periaatteellinen muutos, joka vaatii aivan erilaisen etsinratkaisun. Olet aivan oikeassa Olet aivan oikeassa, nykyisissä peilikameroiden optisissa etsimissä ei ole kennpvakaajan kanssa synkassa toimivaa etsinvakaajaa. Sellaisen rakentaminen ei ole mahdotonta mutta tuskinpa kukaan lähtee enää edelleen monimutkaistamaan kehityksensä päähän tulleen peilietsimen rakennetta. Apologeettisuutta on pidetty hienona asiana, joskus. Kopernikus-parka. Itse joudun kokeilemaan turhankin paljon asioita, koska usko puuttuu. Ennakkoluuloinen toivo halutulle lopputulokselle on minullakin usein mutta se saa useimmiten nenälleen. Objektiivin toiminta ei muutu sen mukaan onko kennovakaaja päällä vai ei. Se vain on. Keskusteluun piirtoympyrän kesken loppumisesta en ole törmännytkään vielä. Uusi asia minulle. Löytyykö asiasta ehkä esimerkkejä? Miten laajan kuvakulman muuten uskot (jos et tiedä) jossain Nikonin vakaajallisessa 300-millisessä olevan, kun uskot sen kykenevän antamaan riittävästi kompensointivaraa vakaajalinsseille, kun kamera heiluu? En tosiaankaan tiedä vastausta, mutta täytyyhän sen kuvakulman olla laajempi useilla asteilla, kun pitkähköstä objektiivista on kyse. Tällainen objektiivihan olisi kieltämättä siitä kätevä, että sillä voisi kuvata "nurkan taakse" - tai ainakin hiukan vinosti... -p-
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Viimeiseen pointtiisi liittyen, se oli ihan aito kysymys/epäilys. Mutta siitä minulla ei ole mitään faktatietoa kuinka suurta kulmaeroa vakaaja pystyy tyypillisesti korjaamaan? Optinen vakaaja ja kennovakaaja? Ja miten piirtoympyrä tähän suhtutuu. Konkretisoidaanko ihmettelyn aihetta vaikka kysymällä, että paljonko vakaaja pystyy korjaamaan kuvakulmaa tyypillisessä 300mm teleobjektiivissa? Etsinkuvan vakaantumisen perusteella arvioisin, että vakaajan tekemän korjauksen olla maksimissaan suuruudeltaan luokkaa aste tai kaksi, ei asteen osia? Kyllä tuommoisen täytyy jo pitkän objektiivin piirtoympyrässä tuntua. Toisaalta jos ajatellaan kuvan ottamista vaikka 1/100 sek valotusajalla, niin tuommoisen räpsäyksen aikana kamera ei kuitenkaan niin kamalasti ehdi heilahtaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, miksi piirtoympyrän loppuminen ei käytännössä ole ongelma? Ihmeelllisiä ovat vakaajat. On vaikea ymmärtää miten hyvin ne toimivat ihan edullisissakin objektiiveissa (tai runkovakaajan kyseessä ollen edullisissa kameroissa). Tässä linkki Nikonin teknologia-sivulle: http://www.nikon.com/about/technology/rd/core/software/vr_e/index.htm Nikonin objektiivien ohjeissa on toisinaan kehoitettu kytkemään vakaaja pois kuvatessa erittäin nopeilla suljinajoilla. Tuon linkin takana asiasta ei kuitenkaan ole mainintaa. Samaten mm. 16-35mm VR:n vakaajaa koskevassa keskustelussa on väitetty, että vakaajalinssit voivat joskus parkeerata väärään kohtaan. Tästä seuraa heikompaa kuvanlaatua silloin kun vakaajaa ei käytetä. Kyseessä lienee kuitenkin enemmän toimintahäiriö kuin ominaisuus. Omasta mielestäni vakaaja tuommoisessa laajiksessa on kuitenkin aika turha. Jos valita saisi, niin ottaisin vähän lisää valovoimaa.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Onkos sinulla tästä jotain sanottavaa? Vai ainoastaan nälvittävää?
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Ja mikähän estää pitämästä sitä laukaisunappia puolivälissä? Onko pakko napsauttaa?
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Olen edelleen aikaisempaa mielipidettä noudattaen jyrkästi eri mieltä. Mitä pitemmästä polttovälistä on kyse, niin sitä pienemmästä kuvakulman muutoksesta asteissa on kyse. 300mm ja useiden asteiden kuvanvakaimen liikuntakyky on, sanoisinko, mahdoton. Vapina/tärinä ei ole mitään heiluttelua vaan juurikin sitä pienimuotoista tärinää. Huonon objektiivin piirtoympyrä on varmasti rajallisempi kuin hyvän, mutta silti piirtoympyrä ei liene se rajoittava tekijä. Hakekaa nyt asiasta kiinnostuneet ihan oikeasti kuvanvakainten todelliset maksimi liikkeet, meikäläinen kun ei noihin nomad'in väitteisiin usko, niin en myöskään rupea niitä netistä hakemalla vahvistamaan;-))
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Se vaan pitää muistaa päästä ylöskin ainoastaan puoleenväliin. Vähan syö koko af-on napin ideaa, kun vakaaja toimii kuitenkin laukaisu napista. No, eipä tuo häiritse muualla kuin pannauksissa, muutenhan vakaajan voi kytkeä pois liikettä kuvatessa.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun http://www.image-engineering.de/index.p ... Itemid=145"]http://www.image-engineering.de/index.php?option=com_content&view=article&id=549&Itemid=145
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Jos luit viestini kunnolla (et taaskaan lukenut!), niin siihenhän minäkin päädyin, että kuvanoton hetkellä heilahdus on erittäin pieni. Sitähän vakaajalla ensikädessä tavoitellaan. En kuitenkaan lainannut viestistäsi sitä viimeistä epäkohteliasta virkettä. Mutta kun ottaa vakaajaobjektiivilla varustetun kameran käteen ja katsoo etsimen läpi, niin se vakausvaikutus tuntuu kyllä aika suurelta. Jos oikein artikkelia luin, niin 0,5 astetta voisi olla heilahduksen maksimi amplitudi.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun On ihan sama puhutaanko kuvanoton hetkestä vai sitä edeltävästä sommittelusta, sillä ei ole mitään tekemistä kuvanvakaimen maksimiliikkeen kannalta. Kuten artikkelissakin todetaan, kulmaliike on luokkaa puoli astetta, ei asteita kuten väitit.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Tässä on muuten se linssipari, josta uteliaisuuteni lähti liikkeelle; vakaajalla http://www.photozone.de/canon-eos/482-t ... 28vc_canon"]http://www.photozone.de/canon-eos/482-tamron_1750_28vc_canon ja ilman vakaajaa http://www.photozone.de/canon-eos/289-t ... rt--review"]http://www.photozone.de/canon-eos/289-tamron-af-17-50mm-f28-sp-xr-di-ii-ld-aspherical-if-canon-test-report--review. Tuossa näkyy ero koossa ja varmaan osittain rakenteellista vaikutusta optiseen kokonaisuuteen. Uteliaisuus heräsi tyttärelle särkyneen kittilinssin tilalle uutta yleis-zoomia tutkaillessa. Valinta näiden kahden välillä on vielä erityisen hankala, koska niissä on parempi valovoimaisuus kuin kittilinsseissä, joiden vakaaja on heikomman valovoimaisuuden vuoksi perustellumpaa. Meidän tapauksessamme käy varmaankin niin, että tässä yleis-zoomissa on vakaaja jatkossakin, mutta omiin harrastekuviini käytän monopodia ja vakaajatonta versiota. Suljinajan on kuitenkin oltava "riittävä" ja telepäässä vakaaja kasvattaa merkittävästi objektiivin kokoa ja vähintäänkin tuplaa hinnan. Näissä yleis-zoomeissa kustannusvaikutus on puolestaan alle satasen kertaluokkaa.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Toisaalta esimerkkejä on myös siitä, että objektiivi paranee kun siihen tehdään vakaajan(kin) siihen tuonut uudistus. Näin kävi esim. Nikonin 18-55mm kittizoomin tapauksessa. Yksittäistapauksien perusteella on siis paha sanoa mitään, mutta kertoohan sen maalaisjärkikin, etteivät ylimäräiset linssit objektiivia varsinaisesti paranna.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Joo. Paljolta tuntuu, aika tutinaa.... Kuvassa siis Kuu siirtyisi halkaisijansa verran.... No, jos järkkäriä ja 300-millistä on pidettävä liveviewillä kuvaten ojennetun käsivarren päässä, niin tutiseehan se...
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun [/QUOTE] Voi jukra, en ole vastannut tuohon viimeiseen viestiisi joka perustui jo netistä saatuun tietoon, vaan siihen alkuperäiseen johon olin vastannut, ja jonka jälkeen väitit, etten ollut SITÄ viestiä lukenut. Olen tietysti tyytyväisyydellä todennut, että sinäkin voit muttaa mielipiteitäsi vaikka et sitä myönnäkään;-) Edit, mites tämä nyt tällaiseen muotoon meni, no katsotaan korjaantuuko kun pistän välilyönnin. No ei korjaantunut, eli sanoista Voi jukra alkaen teksti on meikäläisen ei nomad'in.
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Jep, ja netistä löytyy nopealla googletuksella videoita esim. OM-D:n kennon liikkeistä vakaajan toimiessa. Nämä kuvitelmat, että vakaajat olisivat jonkinlaisia sieppareita, jotka venyvät ihmepelastuksiin ovat omituisia. Ei objektiivin sisällä pystytä kääntelemään linssejä salaman nopeasti astekaupalla asennosta toiseen kuvaajan tohottaessa sinne ja tänne. Eikä kennokaan voi hyppiä paikasta toiseen ihan miten vain. Tästä hyvä esimerkki oli keskustelu dpreviewissä, jossa kaveri valitti, että OM-D:n vakaaja ei toiminut kunnolla, jos laukaisinta painaa nopeasti. Puoliväliin painamalla vakautti kelvollisesti mutta nopeasti painamalla ei vakauttanut ollenkaan. Nopeasti rysäyttämällä ongelmana ei siinäkään vaan ollut vakaaja vaan koko kuvaajan heilahdus pitkän puoleisilla ajoilla hosuessa. Vakaajienkin kanssa on syytä muistaa perustotuudet laukaisutekniikasta. Vakaaja vain yrittää pienentää jo olemassa olevan virheen näkymistä, ei se tee terävää kuvaa lähtökohtaisesti epäterävästä. -p-
Vs: Kuvanvakaajien vaikutus kuvanlaatuun Hyviä pointteja. Kuvanvakaajissa on teknisiä rajoitteita, jotka rajoittavat niiden käyttöä tietyissä olosuhteissa ja niitä kannattaa lähestyä omia tarpeita ja tottumuksia tarkastellen. Esimerkiksi se, että teleobjektiiveihin liitetään tärähdysherkkyys ei tosiaankaan merkitse sitä, että vakaaja korjaa kohteen liikkumisen aiheuttaman epäterävyyden, vaan ainoastaan niitä virheitä, mitä objektiivin omat asentosensorit korjaavat. Toiseksi teleobjektiiveilla ei noin keskimäärin juurikaan kuvata hämärässä ja jos sitten kuvataan, ei silloinkaan kannata kuvata ilman jalustaa. Miksi siis tuplata objektiivin koko ja hankintahinta, jos kohde edellyttää minimissään 1/200-1/250 suljinnopeuksia. Laajakulmaisilla yleis-zoom-objektiiveilla puolestaan kuvataan arjen muistoihin ja dokumentointiin liittyvää tauhkaa, vallitsevista valaistusolosuhteista välittämättä. Yleensä kohteet ovat vieläpä paikoillaan, joten niissä kuvissa on perusteltua pitää vakaajaa koko ajan kytkettynä päälle. Samoin esimerkiksi hääkuvissa vakaajallinen laajakulma voi olla todella kätevä, koska sillä pystyy ottamaan staattisissa kuvissa tietyin varauksin enemmän luonnonvaloa tasapainottamaan salaman valoa.