Howdy, Kuvailin eilen mv:tä ja diaa. MV-filkkana Ilfordin HP5+ ja diana Provia 100F. Noh, eka rulla HP5+:aa, valotus @ 400, diafilkka sisään - muistin vaihtaa ISOt 100:n. Diafilkan jälkeen paluu HP5+:aan, into katossa ja ISOt edelleen 100. Eli nyt tuli sitten viimeinen rulla valoteltua pari aukkoa yli. Suht kontrastikasta kuvaa - eli vettä, jäätä, tummia varjoja jne, jne. Ei mitään absoluuttista parhautta, että sikäli vara kokeillakin. Mites pari aukkoa ylivalotettu Ilfordi nyt kannattaa kehittää? Suurin osa resepteistä on paremminkin sen prässäämiseen. Kellään kokemuksia aiheesta? Pakko täällä on jotain muitakin rähmäkäpäliä olla...
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Perceptolilla onnistuu @50 asti. Tulee ihan hyvää jälkeä vielä. nim. kokemusta on.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? D-76/ID-11 1+1 ja vähennetään kehitystä 20%. Näin se meni ainakin ennen vanhaan. Tuttu keino tehdä loivempaa kontrastikkaista kohteista. kapa
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Jos tarkoitus on vedostella pimiössä, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään tavallista poikkeavaa, kun tähän suuntaan meni pari aukkoa väärin. Ainakaan, jos nimenomaan varjoalueen detaljit kiinnostavat. Eli kuvauksen aiheesta ja kokeilunhalusta minun mielestä riippuu, kannattaako tehdä kompensointia. Skannerit taasen eivät oikein tykkää tiheistä negoista, eli siinä tapauksessa jotakuinkin Kasimirin ohjeen mukaan kehitysaikaan vähennystä.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Thanks guys! Pimiöhommina tarkoitus työstää eteenpäin. Eli näillä mennään...
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Taisin siis ohjeistaa väärin, sillä nykymenosta filmipuolella en tiedä mitään. Tuo heittoni oli vain kahdenkymmmenenviiden vuoden pimiökokemuksen tuottamaa harhaa. Tosin yli- ja alivalottaminen on hieman venyvä käsite. kapa kapa
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? 20% per aukko on lähempänä, ehkäpä siis n. puolitus kehitysaikaan. Saattaa olla että valmiita ohjeaikojakin löytyy vaikkapa Massive Dev Chartista sataan asti...
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? 15-20 % yhden pykälän erolle, totta. Näin minäkin sen tein, mutta laitoin tähän pikku varmistuksen, ettei syytellä vääristä ohjeista, jos sittenkin tulee ohutta. Enhän tiedä, miten ja mistä tuo valotus on mitattu. Kuitenkin oli tuo ohjeeni parempi kuin kehitä niin kuin ennenkin kapa
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Eihän tässä mitään riitaa ollukaan =). Mutta ite ottaisin reippaammin. Tiheät negat on ehkä ikävempiä kuin hieman ohuet. Ilman muuta ajasta pois ainakin jonkun verran.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? normaali N-2 tilanne päällä siis. tervetuloa zonetuksen maailmaan.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Et opastanut väärin. Tarkoitus oli kuitenkin tuoda esille, ettei tähän tilanteeseen ole ainoastaan yhtä totuutta. Eihän meistä kukaan tarkkaan tiedä, mitä tuossa on kuvattuna ja miten ja miten tarkkaan ne valot oli alunperin mitattu. Jossain tilanteissa tuollainen kompensoimaton ylivalotus (+1 aukkoa ainakin, +2 voi olla vähän liikaa) voi olla jopa lopputuloksen kannalta parempi.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Turha riitaa on rakentaa, kun tämä kuulostaa tyypilliselta N-miinus prosessia vaativalta: Mutta tuo "riita puoliksi" voi olla kompromissi, sillä emme tiedä tarkemmin kuvaajan tapaa valottaa - tiedämme vain että vahingossa on väärä ISO asetettu.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Sen kuitenkin viä sanon että jos oletetaan että kuvaaja nyt yleensä saa suht "normaaleja" eli onnistuneita kuvia valotustavallaan ja nyt on jyrkässä valossa pari aukkoa ylivalottanut, niin varmasti kannattaa selvästi vähentää kehitysaikaa, jotta ei tule aivan toivottoman jyrkkiä negoja. On kokemusta sellaisista.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Aivan, sillä nimenomaan kehitysaika lisää jyrkkyyttä, ja sen vähentäminen tuo loivempaa. (Alkeita: Kehitys kasvattaa negatiivin tiheyttä eniten paljon valottuneisiin kohtiin, mutta ei lainkaan samoin vähän valoa saaneisiin. Varjoihin saa täten sävyä enemmän valottamalla, ei kehittämällä.) Voi olla onni onnettomuudessa vielä, ja tulla hienon sävykästä kuvaa, kun sopivasti vähemmän kehittää. ------------ Kuitenkin, jos negaa valottaa kuin diaa, siinä syntyy negaan lähes aukon alivalotus. (Noin nyrkkisääntönä kenties.) Jos näin on ollut kysyjällä, lienee hänen mv-kehityksensä muovautunut sellaiseksi, mikä on melko jyrkkää negaa tuottava ja (tai) missä varjoissa ei ole kovin paljoa sävyjä. Toisin sanoen, voisi sanoa negafilmin olevan nimellisherkkyyttään hitaampaa. (On kuitenkin erilaisia kehitteitä, jotka tuovat erilaisen vaikutuksensa tähän, eli asia ei ole täysin näin yksinkertainen pitemmällä filminkehityksen ja -valotuksen opin tiellä.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Niin no. Kun tähän filmimaailmaan tulee tikitaalista, on tuo oma valotus lähempänä dian valottamista kuin negan. Eli sikäli tässä voi olla pointtiakin. Kokeillaan, petytään ja tehdään uusiksi
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Tasaavat kehitystavat (stand development / seisotuskehitys) ehkä poikkeuksena ja kai jotain tasaavia kehitteitäkin on, jotka tuota hommaa tasaavat. Seisotuksessahan se kääntyy ajan myötä jopa toisinpäin, kun kehite kuluu niistä valottuneista kohdista nopeammin loppuun eikä uutta pääse tilalle kun ei nesteet liiku.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Microphen käy esimerkiksi 'filminherkkyyttä kasvattavasta kehitteestä'. Toisin sanoen se on 'tasaava'. Ei tätäkään kehitetyyppiä tarvitse käyttää vain prässäykseen - se on vain yksi nimitys sille.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Juu, onhan tasauksesta hyötyä jo jos kuvaa vaihtelevissa olosuhteissa vaikkapa pitkän kinofilmirullan (36 kuvaa). Ei kuitenkaan voi joka aihetta erikseen kehittää.
Vs: HP5+ @ ISO 100 - apuja kehitykseen? Taas saatiin kysyjän pää sekoitettua. Yksinkrtainen vastaus olisi ollut, että vähennä sitä kehitysaikaa 20-50 % ihan mielesi mukaan. Eiköhän sieltä sopivaa negaa löydy. Perhehtykääpä joskus sinne itse kuvaan samalla intesiteetillä, kuin näihin teknisiin asioihin. Tokihan nämä perusasiatkin on osattava. kapa