Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö ^ kirjoitin tosiaan vähän hätäisesti. Tarkoitin juuri sitä, että kuvien valotus olisi keskimäärin sama ja oletin että nykyaikaiset kamerat tekevät sen vähintään kohtuullisen lähelle. Jos eivät tee niin toki valotetaan manuaalilla niin kauan että vertailtava asia on lähelle samoin valotettu. Linkkini meni DXOmarkkiin jossa vertailtavat kennot Nikon 1 V1 ja Pentax K-5. (ja Nikon D700)
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Jos nyt vieläkään puhun samasta mitä ajoit takaa, niin eihän se paremman dynamiikan kenno itsestään kuvaa tee mitenkään paremmaksi sieltä kirkkaasta taivaasta, vaan siinä lie vain varaa laskea kirkkaan valotusta jälkikäteen ja löytää näin sävyt. Kohteessa on tietty dynamiikka riippumatta kamerasta mikä valottuu periaatteessa samoin kummallekin kennolle ja suppean dynaamisen kyvyn kennolla saattaapi mennä sitten yli äyräiden.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö No minun mielestä se kyllä tekee. Eli jos valotat ihmisen naaman kohdilleen, jolloin nikonin 1 polttaa taivaan puhki, ei k5n kuva ole vleilä lähellekkään puhkipalanut. Tätä kyllä taisit tarkoittaakin tuolla yli äyräiden menemisellä. Ja tuo kameran/kennon tunteminen liittyy juuri siihen seikkaan, että missä päässä niitä varoja on enemmän. Mielestäni d700 ja d300 olivat hyviä esimerkkejä kameroista, joissa oli sama dynamiikka mutta ne olivat käyrien eri päässä. Jos kuvat valotti samalla tavalla, niin seiskasatasen kesti selvästi enemmän varjojen nostoa, mutta kirkaspää oli jo puhki. Kolmesatasella taas kohinaa alkoi puskemaan selvästi enemmän varjoja avatessa, mutta taivas ei palanut lähellekkään niin herkästi rumaksi. Eli jos on arvelee, että kameran dynamiikka riittää kuvaustilanteeseen, niin silloin valotetaan tietenkin kohde oikein. Jos taas on tiedossa, ettei dynamiikka oikein tahdo riittää, niin valotus kannattaa minun mielestäni tehdä aina huippuvalojen mukaan. Näin tehdessä ei ole mitään väliä missä päässä kennoa ylimääräisiä varoja on piilossa. Joku voi korjata, jos meni väärin. Mutta tässä vakaassa uskossa minä olen.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Puhkipalanut ja sellainen, mikä ei ole tummennettavissa sävykkääksi. Tätä tarkoitin yli äyräiden menemisellä ja ajatus oli siinä itse kennon valottumisesta. Toiseksi puhuin kohteen dynamiikasta.. Jos ei tavalla tai toisella supisteta sävyalaa valmiiseen kuvaan kun kohde on hyvin laajalla alueella (yleiskontrasti kuva-alalla on suuri kuten se niin usein tuppaa olemaan) niin puhkihan se kirkas on kameralla kuin kameralla. Siis valokuvassa silmin katsoen. Tässä suhteessa ihmettelen tuota vertailuasi. Eihän kohteen dynamiikka itsestään supistu valmiiseen valokuvaan. Minkälaisessa valmiissa valokuvassa olisi yli kymmenen aukkoa sävyala, vedoksessa ei, näytöissä? Tässä olisi ikäänkuin kolmas kohta missä on oma dynamiikkansa. Lisätään nyt vielä että tällaisessa luulossa olen. Mielenkiintoista kuulla toisten käsityksiä ja oikaisuja. edit. Täsmennystä tein.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö DXOmarkissa sanotaan, että ammattikameran dynamiikka 11 aukkoa ja harrastekamerat jäävät 10 aukkoon. Siinä on ammattikuvauksen ja harrastekuvauksen ero - yksi aukko dynamiikassa. Kuvissa tuo yhden aukon ero dynamiikassa näkyy lähinnä takavasemmalla.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tässä kohtaa tuli mieleen legenda Jimi Hendrixistä jossa sanotaan hänen kuunnelleen biisientyöstövaiheessa tuotoksiaan automankasta. Tarkoituksenmukainen tapa säätää! Mikä on tärkeää, on tärkeää.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Heh, sitten Mikon V1 on myös ammattilaiskamera. 11-12 aukon haarukassa ovat esim Canonin täyskennoiset. D700 12.2 aukkoa, D4 on 13.1 aukkoa ja D800 yli 14 aukkoa. Joka tapauksessa 11 aukkoakin on niin laaja alue, että kyllä sille pitäisi normaali kuva saada valotettua. Jos ei saa, niin sitten valaistusoloja pitäisi miettiä uusiksi. Huonosti menee jos henkilökuvan tumman ja kirkkaan pään vastakkaisuus kulminoituu pimeäksi jääviin kasvoihin ja kirkkaaseen taivaaseen... Vaikka kamera tuosta selviäisikin, niin ratkaiseva pullonkaula on kuitenkin se jpg joka jossain vaiheessa pitäisi saada tehtyä.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Eiköhän tuo 10 aukkoa täyty aika helposti vaikka tälläisessa tilanteessa. Tässä kuvassa on käytetty suunnilleen kaikki apukeinot hyväksi, eli on salamaa ja aika rankaa lightroom käsittelyä. Edit: Kuva poistettu jankkaamista voi jatkaa varmaan ilman tätäkin... Nyt uimaan...
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Jos ajatellaan että lehvästön läpi paistava aurinko ei saisi palaa puhki, niin tarvitsisit tuohon 20 aukon (??) dynamiikan. Mutta mitä väliä, säätelisitkö sen dynamiikan turvin sitten niin, että kirkkainkaan valopiste ei ole palananut puhki edes jpg:ssä jonka tänne linkität? vai kuvaisitko kuvan ilman salamaa ja nostaisit mallin valon siinä kohdalleen? Unelma on tietenkin kamera jossa on niin laaja dynamiikka, ettei valotusarvoja tarvitsisi periaatteessa säädellä ollenkaan.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Harmaaskaaloja. 1 ja 2. Ja suunnilleen niissä näkyvälle alueelle sävyt pitää saada valmiiseen valokuvaan.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tuo kasisatanen olisi jo aika unelma. Jättäisin salaman aika useasti kotiin tuon rungon kanssa...
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö No heitin tuon huonon huumorin tietenkin tarkoituksella, mutta käytännössä valaistusympäristöä muokkaamalla niitä hyvännäköisiä kuvia tehdään. Muistellaanpa vaikka vanhoja diafilmille valotettuja mainoskuvia. Ei tainnut olla 13 aukon dynamiikkaa vai mitä? Kauniit huipparit valotettiin 0,1-0,2 aukon erolla siihen turvalliseen vielä näkyy pintarakenne-valotukseen. Miksi pitää kuvata aurinkopilkut joka potrettiin? Valonlähde olkapään taakse ja jokaisen myynnissä olevan digikameran dynamiikka riittää mainiosti.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Että kuvankäsittelyllä saat niin hyvin säädettyä? En ihan kuitenkaan ymmärrä kahden lauseesi yhteyttä vaikka tiedän että D800 on testeissä se nykyhirmu kennon valotusvaraltaan (dynamiikaltaan).
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö K-5 (ja D7000?) 14.1 aukkoa. Voiko tätä dynamiikan laajuutta ajatella niin, että halutaaan esimerkiksi metsä valottaa tietyn tummuiseksi niin yhden aukon paremmin dynamiikkaa hallitseva kenno taltioi taivasta sen verran paremmin kuin jos kuvaa alivalottaisi yhden aukon? Ilmeisesti ei? Meinaan meni taivaskin aika tummaksi kun kokeilin valottaa maata JA taivasta keskella ja sit yhden aukon alitse. Siis jo yhdestä aukosta. EDIT: juu eipä parempi kamera tietenkään voi tummentaa kirkasta taivasta. Mites se määritellään sitten tuo dynamiikka? Kuvissa sen kai huomaa siten, että erottuuko vaaleassa ja tummassa päässä sävyt yhtäaikaa.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Niin olisi tietenkin pitänyt sanoa, että ammattikuvaajilla on parempi kenno kuin harrastelijoilla =)
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Mielestäni on nähtävä ja eroteltava: 1) Kennon dynamiikka eli valotusvara 2) Valokuvan esitysmedian dynamiikka eli toistoalue (paperivedos, "digidiaheitin", erilaiset monitorit) 3) Kohteen dynamiikka ja siitä valotuksen onnistumisen puitteissa kuvankäsittelyn tuloksena syntyvä dynaaminen alue joka pitää sovittaa esitysmediaan Tämä järkeilyni syntyy filmin pohjalta. Miksipä asiat olisivat muuttuneet? Kohta yksi vastaa negatiivia. edit. selvensin vielä kolmoskohtaa. (Kapeakulmaisella heijastuvan valon mittarilla voi tutkia kohteen dynamiikkaa. Joskus tuntuu että unohtuu selvääkin selvempi perusasia: Kohteesta heijastuva valo sen valotuksen tekee. Valokuvaajan tärkein taito on oppia näkemään milloin valo on kuvauksellista sekä valotettavissa edes vääntäen hyvännäköiseksi kuvaksi.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Olen tosiaan käsittänyt niin, että esimerkiksi taivasta vasten kuvatessa kohde alivalottuu, koska dynamiikka ei riitä koko kuvalle. Jos kohde mitataan pisteellä oikein, niin taivas palaa puhki. Ajattelenko ihan väärin? Ainakin näin helteellä nuo mirroredin jutut viheltävät taas yli.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Noinhan se tietysti on - teknisesti. Mutta jos palataan siihen keissiin, että jätät irtosalaman kotiin ja silti kuvaat potretteja vastavaloon. Tuon korjaamiseen ei riitä pelkkä dynamiikka sillä varjossa olevat kasvot ovat myös eri värisessä, yleensä kylmemmässä, valossa. Jo pelkäsätään tämän korjaaminen olisi kamalaa näpertelyä, eikä lopputulos todennäkäisesti siltikään olisi yhtä hyvä kuin oikein valaistussa/valotetussa kuvassa. Lisäksi se, että ei ole vielä keksitty kameraa jonka kuvanlaatu ei huononisi kun kuvaa tarpeeksi säädetään. Kyllä se värien ja muotojen kauneus syntyy valon avulla.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Helpoiten koko homma onnistuu kuten aikoinaan dialle kuvattaessa Mittaat kirkkaimman kohdan, johon vielä haluat hienon hienoja sävyjä ja ylivalotat 2 aukkoa. Sen raw-konvertteri hoitaa mennen tullen, eikä valotuksen määrään tarvitse koskea. Tumman pään säätö riippuukin sitten ihan kohteesta ja valaistuksen suunnasta.