Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Histogrammin mukaan kuvissa ei ehkä ole ongelmia vaaleiden alueiden toistossa tai kontrastikkaissa tilanteissa, mutta mun mielestä noita kuvia voisi käyttää esimerkkinä siitä miten latteat ja rumat värit voi saada aikaan modernilla digilläkin. Ja varjot näyttää juurikin siltä, että niitä on jouduttu "nostamaan" reilusti. Yläpään "sävyt"? Eihän noissa juurikaan ole sävyjä. Tota samaa mietin kun katselin sun OM-D + D800 blogautuksen kuvia. Ne auringonvalossa otetut OM-D kuvat olivat yläpään osalta ylikirkkaita ja täysin sävyttömiä. Kyllä, katsoin kuvat läpi kalibroidulla pro näytöllä (itseasiassa kahdella eri näytöllä) ja parilla eri softalla.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tässä syy, miksi kukaan ei noita kuvia aiemmin kommentoinut.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Jaa, kuvat on säädetty taatusti kuosissa olevalla Eizon CG270:lla värejä standardin mukaisissa (valaistus) työskentelyolosuhteissa. Nuo "ylikirkkaat ja täysin sävyttömät" blogikuvat olen printannutkin ja kyllä niissä on sävyä ja detskua siellä missä pitääkin. Osa laukkulaisistakin on nähnyt ko. printtejä. Blogin kautta on tullut kommentteja samoista kuvista hiukan toiseen suuntaan. Erityisesti on kyselty miten tuollaisen lookin saisi aikaan. Katselkaapa pilviä vastavaloon. Silmälle katsoen niissä on kirkas (valkoinen) alue, jossa ei ole sävyvaihtelua. Sitten se muuttuu siniharmaaksi. Pointti esimerkeissä (vaaleimpien sävyjen suhteen) oli pilven reunassa ja liu'ussa sävyihin. Netissä kuvat ovat ongelmallisia yhtenäisen katselulaitteen puuttumisen vuoksi. Ei voi mitään...
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tsekkasin bookmarkeista n. 30 valokuvasivustoa läpi ja en törmännyt niissä sellaiseen räikeään ylikirkkaaseen lookkiin kuin esim. Potkan OM-D vs D800 blogautuksen kuvissa (esim. http://www.pekkapotka.com/storage/63 0414-2363.jpg ). Tämän kuvan sävykkyys ja yläpää näyttää kuin olisi kuvattu halvalla pokkarilla. Tämä kommentti ei millään pahalla, en tiedä miksi näin on, mutta tältä se näyttää minun kahdella eri tietokoneella (yht. 3 erillä näytöllä). Kaikki näytöt kalibroitu kahden viikon välein. Näyttää samalta Firefoxilla, Chromella ja Safarilla. (muokkasin linkin toimivaksi - jvuokko)
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Samaa mieltä vaikken osaakaan prokielellä selittää. Lähes AINA kun valo on rakaa kontrastikasta niin digikuvat ovat rumia. Sitten kun kuva on tarpeeksi alivalotettu ja varjot kaivettu esiin rankalla väännöllä, niin kuvat ovat kummallisen epärealistisia ja muhjuisia. Tumma pää kyllä tulee esiin mutta tuleeko se esiin luonnolliselta näyttävällä tavalla? Taivaan auki saaminen vaatii ainakin multa aina muun maailman mustaksi jättämisen eli silhuettikuvaamisen tai sitten täyte salamaa etualalle jos kohde on lähellä. Muuten KIRKAS taivas on enemmän tai vähemmän menetetty sävyjen suhteen. Itse taas kuvasin tänään muutaman kuvan, käyttäen Nikon 1:n koko alueen automaattivalotusta. Kaikissa taivassa meni yli, ei palaudu sävyn sävyä vaikka vetäisi 3 aukkoa takaisin.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Varo alspe, joudut kohta sinäkin seurakseni potkan mustalle listalle. Siis niiden puupää-nikonistien joukkoon jotka eivät ole tulleet autuaiksi vaikka ohjeet evvk-valotuksesta on jaettu jo kaikelle kansalle.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Alspe, tuo on ihan normaalia jos kuvaat kirkaassa auringon paisteessa. Dynamiikka ei vaan riitä siihen. Salaman käyttö on oikeastaan pakollista ihmisiä kuvatessa, mutta senkään kanssa kuvista ei kovin helpolla saa hyviä. Tuon mahdollisemman oikealla valotuksen ideana on juuri se, ettei niitä varjoja tarvitsisi kaivella niin paljoa, jolloin kuva menee luonnottoman näköiseksi. Ensimmäiseksi heitä se nikonin ykkönen olan yli, ja jatka kuvaamista sillä pentaxilla. Siinä on kuitenkin reilusti enemmän dynamiikkaa tarjolla. Kuvasitko muuten ihmisiä, jos taivas paloi puhki? Onko nikonin ykkösessäkin jonkin sortin kasvojen tunnistus valonmittauksen apuna? Tämähän löytyy jo kasisatasestakin. Tuo selittäisi taivaan puhkipalamisen. Vanhempien runkojen matriisi ei kyllä kovin helpolla polta taivasta niin puhki, ettei sitä enää lightroomilla saisi pelastettua.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Voin vastata alspen puolesta: on siinä. Siis jos on päällä. Epäselvää kuitenkin on (ainakin minulle) se, kuinka paljon kasvojen tunnistus vaikuttaa valotukseen. Kuvittelisin että se vaikuttaa aika paljon. Toisaalta V1:n D-light (vai-mikä-se-nyt-oli) on hämmentävän tehokas. Joskus tuntuu että turhankin tehokas tunnelman kannalta. Se puristaa kontrastikkaankin maiseman semmoiselle dynamikka-alueelle, ettei taivas millään pala puhki edes siinä lopullisessa pakatussa jpg:ssä. Kokemukseen kameran käyttäytymisestä voi toki vaikuttaa sekin mitkä asetukset alspella on V1:ssä päällä.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Nyt ollaan asiassa! Hyväksyn totta kai mielipiteesi "räikeän ylikirkas" lookki. Sitähän se on, jos asian niin näkee. Puhki ja sävytön se ei ole, mutta sävyt voi toki kokea epämiellyttäviksi. Se on minulle ok. Itseäni ei kiinnosta tehdä mitään sarjoistani minkään nettisaittiotannan keskiarvojen mukaan. Teen niinkuin itseäni huvittaa. Nämä kuvat ovat sarjasta myötävalossa keskipäivällä kuvattuja kuvia ja koko sarja on työstetty "räikeän ylikirkkaan" hehkuvalle rajalle. Teen kuvani paljon laajempaan väriavaruuteen kuin sRGB. Nämä kuvat on proofattu Cansonin Platine Fibre Ragille, jonka gamut on vielä AdobeRGB:täkin laajempi. Nettikuvat ovat suoria relative colorimetric -muunnoksia sRGB-avaruuteen. Tein juuri diilin saksalaisen kuvatoimiston kanssa. He ottivat tämän Florida-sarjan kokonaisuudessaan. Heille teen proofaukset AdobeRGB:hen. Kuvia alkaa tulla levitykseen parissa viikossa. Eräällä jenkkikuvaajista on kirja, jonka nimi on muistaakseni Tucson Gardens. Laakafilmille 80-luvulla. En nyt muista kuvaajaa, eikä nopea googletus tuonut mitään. Kaivelen sen esiin, esimerkkinä räikeän ylikirkkaasta. EDIT: sieltähän se pamahti muistin lokeroista esiin. Kuvaaja on William Larson, ja kyseessä ei ole kirja vaan kuvakokonaisuus vuosilta 1980-81. Kuvia on painettuna ainakin kirjassa Sally Eauclaire: New Color / New Work (Abbeville, 1984). Larsoniin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa wikistä William Larson - Wikipedia
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Eikös tuossa 1:ssa pitänyt olla vallan hyvä dynamiikka-ala, ainakin kokoon nähden? Tosin eilisen räpsyni olivat hämmästyttävän "valkotaivaisia", siihen verrattuna mitä K-5 antoi. Jokatapauksessa jokainen sää on erilainen. Kuvasin monenlaisia yleisräpsyjä mutta tunnusomaista niissä oli valkoinen taivas vaikka muuten kuva olisi OK:sti valottunut, jopa hieman tumma. Eli ei tunnu kestävän taivasta eikä edes myötävaloa päiväsaikaan tuo ykkänen? Histogrammit olivat tosiaan jopa vähän vasemmalla paitsi jumalaton piikki oikealla eikä sävyn sävyä palaa taivaalle. Kasvojen tunnistus on päällä muistaakseni ja D-lightningia en ole kokeillut vielä. Pitää koittaa ilman kasvojen tunnistamista vielä.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tarkoitatko todella rautatason kalibrointia? Vai sellaista softaprofilointia jollain a.o. härpäkkeellä?
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Ilman kasvojen tunnistusta kasvoista tulee tummia ja taivas ei pala niin rajusti puhki. Muistaakseni ykkösen dynamiikka on kohtuullinen, mutta k5ssa se on loistava. Tuo k5n sonyn kenno ei muuten tee kuvista samalla tavalla muhjuisia varjoja avatessa, mitä oma seiskasatanen. Seiskasatanen kestää periaatteessa enemmän tummanpään avausta kohinan osalta, mutta kuva muuttuu tosiaan tuollaiseksi latteaksi
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Katselin William Larsonin kuvia netistä (mitä nyt sattui löytymään) ja noi tuscon garden kuvat on ehkä kuvattu samanlaisessa valossa kuin sinun Florida kuvasi, mutta noissa ei ole lainkaan yliräikeä ja sävytön yläpää. Ei siis ole sitä "pokkaridigilookkia". Noi näyttää hyviltä. En epäile etteikö printtisi näytä hyviltä, mutta nettiversiot eivät ole kyllä lainkaan eduksi noille kuville. Noitahan minä tässä kommentoin, koska printtejä en ole nähnyt.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Kuten kirjoitin, mielipiteet pitämisen/eipitämisen tasolla saa jokainen pitää. Teknisesti tiedän missä mennään. Larsonin Tucson Gardens -sarjassa olemme jälleen nettikuvaongelman parissa. Tämä kuva http://www.charlesisaacs.com/exhibitions/large.php/9/3/5 on ehkä lähimpänä kirjaan painettuja, suoraan dioista skannattuja upeita kuvia, joissa valkoiset hehkuvat. Tässäkin, ja monessa muussa vielä enemmän, näkyy kuitenkin hyvin vaalean dian printtaamisen ja printistä digitoidun nettikuvan tuottamat latteat vaaleat alueet. Ovat hyvin kaukana kirjan kuvituksesta, joka vastaa kuvaajan kertomusta tavoitteistaan.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Itseasiassa jos katsoisimme printtejä, niin uskon meidän molempien pitävän ihan samoista asioista. Kiinnitin aluksi huomioni juurikin tuohon kuvaan jonka satuit linkkaamaan. Mietin hiljaa sisimmässäin miltä se näyttäisi printtinä. Koska nettiversiossa on jätetty ylä- ja alapäähän vähän "löysää" voi nettiversiosta hahmottaa mikä sen potentiaali on. Voin kuvitella, että nettikuva on säädetty käyttämällä silmiä -- ei katsomalla RGB lukemia tai histogrammin jokaista kanavaa erikseen. Myönnän tiedonpuutteeni monessa asiassa, mutta sen verran uskallan väittää, että nettiä varten kannattaa säätää kuvat vähän erilailla kuin esim. vedostusta varten. Toinen liitteen histogrammeista on sinun blogikuvasta, toinen toi Larsonin foto. Tosta nettisäädöstä minä puhun -- en siitä saako/voiko ylipäänsä kuvata keskipäivän valossa valkoisia tiilitaloja. Tottakai voi.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tarkoittaako dynamic range 11 vs 14.1 (1 vs K-5) sitä että K-5:lla kirkkaat alueet näkyy siten kuin ne näkyisi ykkösellä kolme aukko alivalotetusti (kun kuvien keskimääräinen valotus on sama?
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö Tuskinpa sentään. Eikö dynamic range (linkkisi ei muuten toimi) ole kennon dynamiikka ja siis sen kokonainen alueen laajuus aukoissa eikä kai siihen liity mitään siitä miten eri kameroiden erilaiset automaattiasetukset ja valinnat valottavat erilaiset kohteet. edit. Saanemme parempiakin vastauksia, mutta lisään vielä käsitykseni. Olettaisin että jos toisessa kennossa on laajempi dynamiikka, se jakautuisi mieluumminkin puoliksi ala- ja yläpäähän.
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö En mä nyt puhunutkaan mistään automaattivalotuksesta vaan siitä, että jos kahdella eri kameralla valotetaan esim. maa näyttämään samalta niin silloin paremmassa se kirkaspää on paremmin hallussa. Tässä esimerkissä taivas "kolme aukkoa tummempi"? Ja juu, jos keskimääräinen valotus sama niin toki 1,5 aukkoa molempiin päihin. Taidampa tehdä illalla testit
Vs: Kuvan valottaminen ja kirkkaan pään säätö (Alspe. "Kun kameran keskimääräinen valotus on sama" viittasi mielestäni automaattiin tai vähintään kameran valotusmittarin käyttöön. Ajattelin kuitenkin että olet valottanut keskustapainotteisella kokoalanmittauksella ja siitä vastaukseni myös kumpusi. Tarkoitit jotain muuta.) Ihmettelisin jos eri kameroissa olisi standardisoitu niin pitkälle valonmittaus käytännössä nykyään että toista kameraa voisi käyttää ihan vain toisesta saadun kokemuksen pohjalta. Niin ei ollut ainakaan filmin aikakaudella, vaan eri kameroissa ja valmistajilla oli joskus eroja jo ihan valotusmittarin perussäädössä (mikä on kyllä vähän kummaa).