Vs: Kuvan rajaaminen? Neliön kytkös muotokuvaan on hatara ja yhteys johtuu vain siitä, että muotokuvat haluttiin ottaa yleensä keskarille, joka useimmiten sattui olemaan 6x6. Tähysöasiin oli piirrettynä tai tehdastekoisena ne rajausviivat pysty/vaaka formaatille. Neliömuoto on ollut suosittu juuri maisemakuvissa sekä asetelmissa ja muussa luovassa kuvassa. Lienee 6x6:n rajauskokoon tehty 645 eniten tiettyyn asiaan kytketty kamera (lehtien kansikuvat jne). Niitä harvoja formaatteja, jotka olivat kamerassa usein pystysuunnassa, vaakakuvat sitten kamera kyljellään.(Tosin kännykät nykyään ovat samanlaisia pystyluvaajia)
Vs: Kuvan rajaaminen? Siksipä maiseman mestarit ovatkin suosineet lähempänä neliötä olevaa 4x5 -kuvamuotoa. Jottei tunnu luukkuun tihrustamiselta ;-)
Vs: Kuvan rajaaminen? Monen muotoista maisemaa on nähty. Ostin äsken Sammallahden kirjan. Sinä on aika paljon pitkää panoraamaa.
Vs: Kuvan rajaaminen? Miksi julkaisuun tai valokuvakirjaan (miten ne poikkeavat) laitetut kuvat eivät saa olla taitettu ilman normejasi? Kapa
Vs: Kuvan rajaaminen? Eikös hän sanonut päinvastoin: taitto on määrävä kuvalle, ei niin että kuva määräisi taittoa. Ei niin, että minulla nyt mielipidettä tässä olisi...omassa kirjataitossa, josta on aika vähän vielä kokemusta, tapahtui kumpaakin.
Vs: Kuvan rajaaminen? Yleensä kuva taitetaan leiskan mukaisesti, ellei kyseessä ole niin arvostettu kuvaaja, että menetellään päinvastoin vai miten se meni?
Vs: Kuvan rajaaminen? Niin, miten se nyt meni? Niissä kirjoissa, joita olen tehnyt, tai siis joissa on kuviani (joko kaikki, tai valtaosa kuitenkin) ei kuvia ole rajattu, vaan on lähdetty valmiiksi rajatun kuvan ehdoilla tekemään taittoa. Eri asia sitten aikakausijulkaisut, mainokset yms, jossa menetellään taittajan näkökulman kautta. Tälläisiin julkaisuihin sitten laitankin sellaisia väljästi rajattuja kuvia, joita voidaan rajailla julkaisun yleisilmeen mukaan. On myös harkittava esimerkiksi aloituskuvaa, onko se pysty vai aukeaman kokoinen vaaka? Tekstille on myös annettava tilaa, sillä aukeamakuvan tai sivukuvan päälle istutetaan satavarmasti tekstiä. Ammattilaiset huomioivat tälläiset seikat. Kapa
Vs: Kuvan rajaaminen? No totta hitossa kuvat julkaistaan sellaisenaan, elleivät ne ole jotain aikakaus- tai uutiskuvituskuvaa, jolla ei ole mitään väliä...
Vs: Kuvan rajaaminen? Missäs edellä noin on kerrottu? Neliö eli 6x6 -kokoinen ruutu rullafilmillä on ollut mm. Hasselien Rollein ja parin muun keskikoon kameran käyttämä filmiformaatti, mutta niillä otettuja muotokuvia ei juuri koskaan esitetty neliömuodossa, vaan niistä negoista rajatut muotokuvat olivat/ovat yleensä aina lähempänä 3:4 -sivusuhdetta. Eri asia sitten mitä itse kukin niistä negoista itse pimiössä halutessaan vedosti/vedostaa, mutta pääsääntöisesti niin muoto- kuin maisemakuvatkin rajattiin haluttuun muotoon siitä neliönmallisesta ruudusta. Vasta ihan parin viime vuoden aikana (ehkä osittain Instagramin ymv. some-suosion avustuksella) neliön muotoinen muotokuva on tullut pikkuhiljaa (uudelleen) muotiin ainakin joissakin piireissä, ja ne taas kuvataan luonnollisesti kameroilla, joiden digikennon natiiviformaatti ei ole neliö, vaan yleensä joko 3:2 tai 4:3 tjsp. Gummallisia ovat toisinaan ihmismielen vinkurat juu. Ainoa harvinainen poikkeus olivat varmaan näppäilykuvaukseen 60- ja 70-luvuilla valmistetut ja myydyt Rapid-kamerat ja 126-pakkipokkarit, joilla otettiin ja jonka negoista tehtiin suoraan neliönmallisia kuvia, eli kameran natiiviformaatin mukainen kuva. Tosin harvemmin niitä muotokuvaukseen käytettiin. Mutta silti, kyllä neliön mallinen kuvakin on aina välillä ihan kiva, varsinkin jos se vedostetaan riittävän isoksi. Tarinan pointti on siis edelleen se sama, että sekä kameran natiivi formaatti että lopullisen kuvan ulkoasu voi olla melkein mitä vaan. Mahdolliset formaattikytkökset ovat lähinnä kuvaajan ja kuvantekijän itsensä päässä. Lopputulos ja käyttötarkoitus ratkaisee.
Vs: Kuvan rajaaminen? Itsekin olen tuon huomannut vaikka kuulun sukupolveen joka opiskeli peruskoulussa joukko-oppia.