Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kuvakoon pienentäminen bilinear-interpoloinnilla tuottaa ihan mukiinmeneviä kuvia, mutta suurennettaessa se ei olekaan enää paras algoritmi, vaan sitten tarvitaan sitä bicube ym. kuvansotkentaa. Nearest-valintaa ei kai oikeasti tarvita juuri koskaan, ellei sitten mennä johonkin päätyseinäkuvien skaaloihin. Joka tapauksessa kuvanlaadun heikentymättä skaalautuva bittikarttakuva on myytti, jonka tavoittelemiseen tuskin kannattaa uhrata mielenterveyttään, vaikka sellainen arkijärjellä kuulostaisikin mahdolliselta.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Jostain syystä olen mieltynyt 4:3 sivusuhteeseen, mFT toki tekee sitä, mutta muuten joutuu rajaamaan. Harvemmin aihe on sellainen, että ihan ruudun päissä on jotain olennaista. Joskus tietysti.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Minkä kokoinen printti syntyy hyvällä kotitulostimella parhaalla resolutiolla Nikonilla D810 36.3MP (7360 x 4912), jos kuvasta otetaan kaikki irti? Paljonko tarvitaan pikseleitä A3 kuvaa varten? Entä paljonko kennolta tarvitaan pikseleitä "kymppikuvan" tekemiseen?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa "Hyvä kotitulostin" ja "paras resoluutio" ovat aika tulkinnanvaraisia juttuja. No, käytäntöä. Epsonin tulostimille 360 ppi on ehkä se "paras", ainakaan laatu ei enää muutu siitä resoluutiota nostamalla. Vielä enemmän käytännön suuntaan menemällä 280 tai 180 tuottaa *seinällä katsottavassa* kuvassa about saman tuloksen. Paljaalla silmällä ei juuri kukaan näe eroa. Sillä 280 resolla saisi siis noin 65 cm pitkäksi sivuksi. Varsinaista eroa printissä ei pirukaan näe, jos kuvaa interpoloidaan semmoiset 50 % suuremmaksi, joten pitkä sivu 90 cm on aika korkealaatuinen. - Se tietysti edellyttää, että kuvankäsittelijä ja tulostaja tietävät, mitä ovat tekemässä. Ihan "tehdasasetuksilla" ei saa tyydyttävää jälkeä. Jos resona on 180 ppi, saadaan vastaavasti metri tai 1,5 metriä pitkäksi sivuksi. Kotitulostimen vakioajuri ei tosin käsittele niin suuria tulosteita, tarvitaan ohjelmistoon apua. Aikoinaan kelvollinen A2 syntyi 2 MP kameroilla, A3 oli melko hyvä sitten, kun päästiin 6 MP kennoihin. Ylärajaa ei tietysti ole, mutta jos lähdetään siitä, että kukaan ei *silmillä* ilman apuvälineitä näe eroa, niin 40 cm pitkä sivu @280 syntyy vajaasta 4500 pikselistä. Kymppikuvan 15 cm vastaavasti jostain 1700 pikselistä. BTW: Sitten kun siirrytään kotitulostimista isompiin, ei oikeastaan mikään tulosteessa muutu. Joku isompi Epson on nopeampi (enemmän suuttimia) ja käyttää rullapaperia. Muuten musteet ovat samoja, tulostustiheys sama; tavallaan täysin sama tekniikka. Leveys tietysti sitten. (- No, Epson 9900 mallissa on pari väriä enemmän, se on jo eri juttu. 7000 euron hintalapullaan se kuitenkin on aika kaukana harrastelijatulostajan maailmasta.)
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tästä päästään sitten taas telejatkeeseen ja osasuurennuksen rajaukseen. Alkuperäisen Nikon kennon tuottamaa kuvaa voi siis kropata aika rajusti, ja silti tulostuskokona voi olla A3. Heikommankin resolution kameran tuottamaa kuvaa voi rajata aika kovasti. Kun tekee rajauksen jälkikäteen (jos lopputulos on silloin riittävän tiukka), säästytään telejatkeen tuomilta ongelmilta, kuten valovoiman pudotukselta.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Eräänlainen kompromissi se telejatke tietty on kuten jälkeenpäin rajauskin. Mutta se ei muuta tosiasiaa että hyvissä olosuhteissa, hyvällä optiikalla + 2x telejatkeella voi saada teknisesti laadukkaamman kuvan kuin jälkeenpäin rajaamalla. Tästä on etenkin hyötyä jos aikoo tehdä kuvasta suurempikokoisen printin vaikkapa. Pienissä nettikuvissa sillä nyt niin väliä ole, ainakaan kaikille. Itse taas pyrin aina saamaan kuvan rajausta myöten niin valmiiksi kuin mahdollista jo kuvaushetkellä joten siksi käytän telejatkeita ihan surutta jos tilaisuus sen sallii. Sitä varten ne ovat olemassa ja siksi niitä käytetään
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Pitäis varmaankin testata ihan käytännössä. Croppikamerahan tavallaan on semmoinen rajausjuttu koko ajan, mutta....
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kannattaa kokeilla toki, miulla noita on ollut sekä 1.4x ja 2x mallisia erilaisten laadukkaiden teleobjektiivien kaverina. Itseasiassa jopa Canon 300mm f/4L toimii 2x jatkeella varsin kelvollisesti jos vaan valoa on riittävästi = keskipäivä, mutta parhaimmillaan jatkeet ovat f/2.8 valovoimaisten kanssa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tiedostokoko ei tietenkään kasva aivan hervottomasti epäkäytännöllisiin mittoihin, vaan ihan vain sen verran, kun kuvaa halutaan suurentaa. Photoshop on muun muassa interpolointiin tarkoitettu ohjelma ja käytetty siihen ns. aina. Paremmat ohjelmat voivat käyttää kuvan uudelleenlaskentaan parempia algoritmeja, mutta periaate on ihan sama. Perinteisesti on ajateltu, että erikoistuneemmat ohjelmat antavat silminnähtävää etua noin 200 % suurennuksesta alkaen, jossa ei originaalista riippuen olla vielä epäkäytännöllisessä hervottomuudessa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Mulla oli aikoinaan sigman 70-200 ja sigman oma 1.4 telejatke. En huomannut hitaannusta tarkennuksessa enkä kuvanlaadun heikkenemistä. T Jukka
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Mikä nyt sitten on hervoton tiedostokoko? Skannailin joskus aikoja sitten 6x17 cm dioja. 4000 dpi skannilla tiedostot olivat noin gigatavun kokoisia, hiukan alle. Hitaastihan ne kääntyilivät, mutta nykyaikaisen koneen laskentateho on kyllä riittävä. Hiukan kärsivällisyyttä tosin tarvitaan. Sanoisin, että nykyvehkeillä kaikki alle gigan on vielä kätevää.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kun 7728x5368 pix tiedosto on 8-bittisenä (300 ppi oletusarvo) 118,7 Mb. Sen nostaminen vain 360 ppi arvoon nostaa tiedoston 170,9 Mb kokoon. Minusta muutos on interpoloinnin pienuuden huomioon ottaen sangen suuri. Vielä suuremmaksi muuttuu kun tiedosto on 16-bittinen jne...
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Ping Sakkem ja Tappiola2006! Minkälaiseen mustumaan noilla eniten käyttämillänne suihkaripapereilla pääsee?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Nyt on taas kaikki peruskäsitteet sekaisin.... 1) Pikselien lukumäärä ja tiedostokoko on eri asia. Tuo edellä kuvailtu pikselimäärä on *tiedostona* jotain muuta, riippuen tallennustavasta. Pakkaamattomana tiffinä jotain 125 MB luokkaa. 2) Se tiedostokoko on megatavuja, MB - ei megabittejä, Mb. Kahdeksanbittisiä tavuja, siis, jos niistä kerran on puhe. 3) Tiedostokoko ei riipu resoluutiosta, vain pikselien määrästä. Se 7728x5368 pikselin tiedosto on tasan saman kokoinen 300 tai 360 ppi resoluutiolla, tai millä resoluutiolla hyvänsä, ellei pikselien määrää muuteta. Tarkoitus kai oli, että pikselien määrää kasvatetaan resoluutioiden suhteessa, jolloin tilanne toki muuttuu. 4) Lukiomatematiikan läpäissyt tietää, että pinta-alojen suhde riippuu mittakaavan neliöstä; samoin kasvaa pikselimäärä interpoloinnissa. On se sitten jostakusta suuri tai pieni kasvu, niin peruslaskuoppiahan se vain on. Tässä tapauksessa kun resoa kasvatetaan kertoimella 1,2 kasvaa pikselimäärä kertoimella 1,44.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tuota en osaa sanoa, muuten kuin mutuna. Mattapapereilla ja musteella vähemmän, pinnoitetuilla kiiltävillä ehkä hiukan enemmän. Jossain 1.6 korvilla kai tavallisesti matalle, 1.8-2.0 kiiltävälle. Jos nyt maksimimustuma on tavoitteena, niin musteen määräähän voi lisätä. Luulisin, että jossain 2.6-2.7 paikkeilla voisi densiteetti olla - ihan mutua siis, densitometri joka minulla joskus oli käytössä ei ollut mitenkään kalibroitu. Kiiltävillä papereilla tulee ongelmia kuivumisen kanssa, jos mustetta lotraa oikein paljon, ja sitten tuhriintumisvaara vetoteloissa. Kotitulostimissa ei kaikissa ole kuivumisaika säädettävissä ainakaan paljoa. Jos mustetta lisätään, pitää tulostusta hidastaa kuivumisen vuoksi. Niin tai näin, maksimimustumat ovat pigmenttimusteilla aika reilusti suurempia kuin millään hopeapohjaisella vedostuspaperilla, jos sillä nyt on jotain merkitystä. Kapa saattaisi paremminkin tietää densiteetin mittaustuloksia.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Jep, aikanaan pöhelsin löyhästi jäsenenä tiimissä, joka kehitti sitä ihan ensimmäistä mustesuihkari-minilabbista, mutta nyt tarvitaan vähän päivitystä tietoihin musteista yms. tulostusmateriaaleista. Arvioit siis 0,4D-0,5D enemmän mustumaa kuin värinegatiivipapereissa. Pystyykö niissä tulosteissa erottamaan vielä 2,5D:n tiheyksien päälle jotain vai ovatko ne paprut ihan tukossa, kun mennään yli värinegatiivipaperin maksimimustuman?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kiitos oppitunnista. 1) Tiedoston koko oli esimerkin lähtökohta - ei siis liene vaikea ymmärtää. Koko oli määritelty niin selkästi kuin sen voi, viitekehys mukana (8-bittinen) ja se mistä aloitettiin kun tiedosto putkahtaa koneelle. Kirjoitin vain sen, mitä Photsohop kertoo tiedostokoon olevan. Tuo satunnaisen näköinen pikselimäärä on puhelimeni tiedostokoko. Interpoloin kaikki natiivisti 300 ppi:n tiedostot 360 arvoon. En siis pienennä kuvan fyysistä mittaa samalla, jolloin tiedostokoko pysyisi samana (Eikä kysymys silloin edes olisi interpoloinnista.) 2) Olet oikeassa. Kirjoitin vauhdissa väärin. Joskin Photoshopkin ilmoittaa tiedostokoon vain muodossa 118,7 M (ilman B tai b). Ehkä siellä tykätään tiivistämisestä, eikä jakseta nipottaa Jos haluat olla jokaisen kirjoituksen kielipoliisina, niin ole hyvä vaan. 3) Kun tässä kohtaa ketjua keskustellaan interpoloinnista niin silloin lisätään pikselimäärää. Vai mitä? 4) Ehkä mä tästä perusmatikasta juuri ja juuri selviän. Selvisinhän TKK:n pitkästäkin matikasta ilman, että luin sitä lukiossa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa No, siinä kohdassa Photoshopissa lukee "pixel dimensions" - ei siis file size tms. Tuo luku on pikselien määrä kerrottuna kolmella. No, lähellä se on tiedoston kokoa tiffinä tai muuten pakkaamatta - mutta mikään tiedostokoko ei tarkkaan ottaen ole. Se TKK:n matematiikka on varmastikin sisältänyt jotain yksiköistäkin. Vaikkapa metrin ja kilometrin ero ei ole ihan pelkkää kielenhuoltoa, ei myöskään bitin ja tavun. Just siihen matematiikan taustaan suhteutettuna ihmettelinkin sitä tiedostokoon päivittelyä, mutta onhan sitä maailmassa paljon ihmeellistä asiaa.