Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Teknofokuksen sivulla (kuten linkitin jo aiemmin) oleva artikkeli kannattaa lukea: Telejatke ja -lisäke Hannun ansiokkaasta esityksestä sen verran vielä että ray tracing laskennalla saatiin suunnitelluksi esivalitulle kauko-objektiiville ihanteellinen telejatke, jolloin telejatke oli kuin silmälasit ja korjasi kokonaisuuden alkuperäistä paremmaksi. Tele-Tessar 500 näyttää olevan rakenteeltaa sellainen että telejatke on ikäänkuin sisään rakennettuna objektiivin viimeiseksi elementiksi. http://www.marcocavina.com/articoli_fotografici/zeiss_apotessar_500/03.gif Mitä laskenta antaa tulokseksi ketjussa mainitulle Hasselbladiin sopiville objektiiveille? Oletetaan että objektiivina on Kameratorilta löytyvät Sonnar 150 ja jatkeena Komura. Miten telejatke käyttäytyisi normaaliobjektiivin (Planar 80) kanssa? Olisiko vakiotelejatkeelle jokin muu objektiivi parempi pari? Kenties Sonnar 180 tai 250? Seuraavan linkin takaa löytyy Canon EF 400 objektiivin poikkileikkaus. Aika monimutkainen. Mitä tuolle tapahtuisi kaksilinssisellä (akromaatti) telejatkeella? http://www.chrysis.net/photo/canon/lens/img/400do2.gif Canonin oma kolmosversion telejatke on aika monimutkainen: http://susanqy4.typepad.com/blog/2010/12/canon-ef14x-iii-ef-2x-iii-is-scheduled-for-december-27-on-sale.html
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tulipa tähän aiheeseen vielä mieleen, että miten käy diffraktion vaikutuksen telejatkeen kanssa? Jos esim. aukko 11 on hyvän piirron rajamailla (ei Hasselblad) niin onko se sama aukkonumero telejatkeen kanssa, vai esim 5.6 2x telejatkeen kanssa, jolloin käytännön aukko on 11?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kyllä on. Diffraktio suttaa kuvaa ihan yhtälailla olkoot jatke tai ei, mikäli aukko on molemmissa tapauksissa f/11. Niinikään telejatketta käytettäessä kennolla oleva pöly tulee varsin hyvin näkyville etenkin pimeämpien objektiivien kanssa. Automaattitarkennus alkaa nikotella siinä vaiheessa kun optiikka kokonaisuudessaan käy liian pimeäksi AF sensorille, eli siellä tapahtuu sama ilmiö kuin leikkokuvassakin - tietyn aukkoarvon alapuolella sensorin saama "näkymä" pimenee eikä AF enää kykene toimimaan. Näinpä esim f/5.6 mitoitettu af sensori toimii yhtä hyvin olkoot objektiivi sitten f/2.8 tai f/5.6, yleensä noissa on jopa pelivaraa vielä f/8:aan saakka. Mutta jos sinne laitetaan f/11 optiikkaa niin eipäs enää toimikkaan vaikka suorassa auringonvalossa yrittäisi. Hyvissä olosuhteissa telejatke siis pitää paikkansa ja on kroppaamista parempi vaihtoehto saada tiukka rajaus. Tämä toki edellyttää hyvälaatuista optiikkaa kaikinpuolin. Allaoleva kuvapari, 300mm kuva suurennettu 200%:iin ja oikealla 300mm + 2x telejatke 100% koossa. <IMG src="http://tonskulus.kuvat.fi/kuvat/sekalaiset/Sigma12030028OS/300vs600.jpg/_full.jpg"]</IMG>
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Taitaa interpoloiminen olla kaikissa vaihtoehdoissa se huonoin vaihtoehto - edelleenkin.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Aika usein joudutaan interpoloimaan alaspäin. Eli kennolla on pikseleitä enemmän, kuin niitä lopputulokseen mahtuu. Jos kenno on vaikkapa huippu Nikonin 7360 x 4912 pikseliä ja lopputulos esitetään 3840 x 2160 (4k) kokoisena, silloin on kroppaamisvaraa eli varaa tiukentaa rajausta vaikka telejatketta ei käytetä. Eikös tuo vastaa rajaukseltaan aika lähelle 2x telejatketta ilman telejatkeen tuomaa valovoiman pudotusta? Tuossa kroppaamisessa ei ole myöskään interpoloitu. Rajausta voidaan tiukentaa edelleen ilman interpolointia tai telejatketta, jos käytössä on Full HD 1920 × 1080 tai HD näytöt. Vastaavat kokolaskelmat voi tehdä myös printeille. Ylinäytteistyksestä ei ole juuri hyötyä vaan lopullinen kuva aika usein interpoloidaan alaspäin esitystavan vaatimaan kokoon.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tele-etuliite tarkoitti aikoinaan juuri sellaista rakennetta. Tele-Tessar, Tele-Arton, Tele-Xenar jne. Rakenteen tarkoitus ja tarve tuli paljekameroitten rajallisesta vetämästä, pitkä polttoväli olisi vaatinut pitkän palkeen. Telerakenteella saadaan lyhyempi tarkennusetäisyys kuin "polttoväli", siis kuvakulma, niissä muuten vaatisi. Samaa rakennetta on sitten kehitetty edelleen, eipä taida kaupan olla enää pitkää opiskaa muulla systeemillä. Samalla sitten saadaan IF jne.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Ymmärtääkseni ei Toni79 kuvaparissa ole interpoloitu. (Tai enpä tiedä viittasitko kyseiseen kuvapariin.)
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Interpoloitu vai ei, tämä pari googlaamaan. Jos kuva on suurennettu sivut tuplamittaan (200%), miten se voisi olla interpoloimaton? Niinkö että alkuperäinen pikseli kopioituu sellaisenaan neljän muodostamaksi jättiläiseksi? Eihän kuvankäsittelyohjelma niin toimine. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/maa/maa12/4_funktion_approksimoinnista.pdf?C=1819068&m:selres=1819068 http://www.ratol.fi/opensource/foto6/bitti/interpolointi.htm
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kuvankäsittelyohjelma toimii haluttaessa niinkin. Joissakin tilanteissa se voi olla hyvä vaihtoehto. Fotarin "nearest neighbor" on suunnilleen sellainen toiminto. Toinen juttu sitten, että sitäkin taidetaan sanoa interpoloinniksi... .
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Niin juu, ilmeisesti koska näyttää kuvakaappaukselta Photarista? Eri juttu jos laittaisi resize. Vaikka mistä tuon varmasti tietää, miten kuva on tehty. Suurennetussa (vasemmassa) näkyy jopa portaita setelin vinolinjoissa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Nojuu idea oli tarkastella vain tuota kuvaa 200% koossa sillä että voi todeta 2x jatkeen versiossa olevan kuvainformaatiota enempi tarjolla. Niinpä interpoloinnillakaan ei samaan laatuun päästäisi. Voihan sitä toki kokeilla vääntää tuosta 200% ruudusta yhtä hyvän jollain algoritmilla, tuskin vaan onnistuu
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Aihetta sivuten. Mikä on se 100% suurennos, jota silloin tllöin näkee? Paljonko kuvasta cropataan pois?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Usein esitetään 100% croppeja 100% kuvasta. Prosentit viittaa kameran tuottamaan kuvatiedostoon eikä 100% kuvaa ole pienennetty eikä suurennettu. Croppi eli rajaus sitten tarpeen mukaan jotta kuvan mitat olisivat sopivat. En ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan esittää mitään teknisiä toistojuttuja suurentamalla maksimista joka on se 100%. Usein tätä näkee. Jos 100% halutaan esittää vertailuksi, pitäisi suuremmat vertailukuvat skaalata alaspäin. (esimerkissä yllä 50% kuva toiseen) ed. Maalaisjärkinen ajatus taustalla on, että kun suurennetaan mittoihin "yli originaalin", sinne väleihin on pakko laittaa täytettä suorastaan hatusta, kun taas pienentämisessä sentään on tälle interpoloimiselle aivan toisenlaiset lähtökohdat joista laskea uusi kuvatiedosto. Kuvan kääntämisessä, vaikkapa vain yhden asteen, tapahtuu myös interpoloiminen, mutta sen käsitän melko vaivattomaksi muutokseksi kuvan laadun muuttumisen kannalta. Tämä siis mutu ja maalaisjärki, asiaan kovin paljoa koskaan perehtymättä. Filmiltä suurennosta tehdessä asiat ovat toisin koska kuva ei ole pikseleitä.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tältä pohjalta ei voi sitäkään ymmärtää että otetaan aukko tai kaksi valoa pois toiselta puolelta tai lisätään aukko. Eihän siinäkään tehdä mitään muuta kun muutetaan lähtökohtaista valotusta joko puoleen tai lisätään puolet. Kuvankäsittelyohjelmassa 100% on se minkä se se on ilman että kuvankäsittely isontaa tai pienetään niitä pikseleitä. Tietty jokaisen näyttö on erinlainen ja jos viivottimella mittaa 100% kuvasta leveyden on se erinlainen, isompi pikseliseltä tai pienempi pikseliseltä näytöltä mitattuna.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Maalaisjärki sanoo, että lähdetään samasta tiedostosta riippumatta siitä, pienennetäänkö vai suurennetaanko kuvaa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kuinka usein pystytte käyttämään - printissä, näytössä, vidroprojisoinnissa - koko kuvan, mikä on saatu kamerasta?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Printissä kyllä, aika usein. Ei tietenkään läheskään aina, enkä siihen mitenkään pyri. Varsinkin studiossa kun on aikaa harkita rajausta, tulee kuvattua tiukkoja ruutuja. Muitten medioitten muoto on useimmiten 3:2-suhteesta eroava.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa En ole varma photoshopin toimintatavasta mutta interpoltointiin tarkoitetut ohjelmat lisäävät mielestäni dataa kuvaan siten, että esim. karkeilta portailta näyttävä reuna muodostuu interpoloinnin jälkeen tiheämmiltä ja pienemmiltä portailta näyttävältä reunalta (ja tietysti tiedostokoko kasvaa aivan hervottomasti epäkäytännöllisiin mittoihin).
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Itse asiassa aika harvoin, sillä kuvaa tulee rajattua lähemmäksi neliömuotoa tai 16:9 riippuen käyttötarkoituksesta ja kamera tarjoaa 2:3.