Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa En tiedä noista pallorintamista höykäsen pöläystä, mutta tuohon alkuperäiseen sanomaasi en voi yhtyä kuin sikäli, että itse objektiivin piirtokykyyn telejatke ei tietenkään vaikuta, eihän se muuta objektiivia lainkaan, mutta kun siitä objektiivin piirtokyvystä käytetään vain puolet ja pinta-alasta vain neljännes, niin lopputuloksen kannalta kokonaisuuden (objektiivi + jatke) piirtokyky heikkenee 50% ja kuvainformaatiosta on jäljellä enää 25%, olettaen, että objektiivi on se rajoittava tekijä ja media johon kuva tallentuu olisi pystynyt toistamaan koko objektiivin piirtokyvyn menettämättä siitä mitään.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Mutta jun sä puhut nyt ihan eri asiasta. Vertailuna oli telejatke + lyhyt tele vs. pitkä tele. Ja nämä molemmat tuottavat (vertailun vuoksi) samat 1600x1200 pikseliä, eikä kummassakaan cropata mitään. Jos tuo sama kuvataan sitten vain sillä lyhyellä telellä ja näkymältään sama kuva crpataan siitä esim. tuon 800x600 kokoisena ja suurrennetaan vastaaman noita alkupeäräisiä, niin kyllä 75% informaatiosta on kadonnut. Kaikki kuvat ovat nyt koko 1600x1200, mutta kahdessa ensimmäisessä on vain niitä optiikan tuottamis virheitä, kun taas viimeisessä on optiikan virheiden lisäksi tuota interpolointia, eli käytännössä informaation arvausta 75%.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kysymyshän on pelkästään omista kriteereistä. Rahasta ja vaatimuksista. Jos telejatkeella kuvattu laatu riittää itselle, niin sitä kannattaa käyttää, ellei niin ostaa kunnollisen pidemmän tuubin ja käyttää sitä. Tosiasiahan on, että kiinteäpolttovälinen ilman telejatketta on parempi kuin lyhempi optiikka jatkeen kanssa (ellei aleta saivartelemaan yklsittäistapauksista). Pidempi optiikka on kalliimpi ja painavampi. Itse lopetin aikoinaan kokonaan telejatkeiden käytön, harmitti riittävästi kun "kerran elämässä kuva" oli hieman pehmeä ja hieman kontrastiton telejatkeen takia. Raha ratkaisee.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kiitos varsin asiantuntevasta vastauksesta. Eli voinen nyt melko hyvin uskoa siihen, että esim. Hasselbladin telejatke on niiin hyvää laatua, että sen vaikutus kuvan piirtokykyyn on vähäinen, hyvään tai huonoon suuntaan. Kuten ketjussa olen aiemmin todennut, niin etsinkuva (valovoima) ei himmene kuin yhden auko tuolla 2x telejatkeella ja ei ollenkaan 1,4x telejatkeella, koska ne objektiivit, joita tämä yhdistelmä korvaa ovat käytännössöä lähes kaikki yhtä aukkoa heikompivalovoimaisia. Suomeksi: Laatutelejatke on ihan kelpoinen vaihtoehto telekäyttöön.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Olet pikkuhiljaa jäljillä. Mieti vielä hetki mitä informaatiolle tapahtuu, jos esittään Kameralaukun kuvaketjussa kuva, jonka mitat ovat ohjeen mukaiset 1000x1000, ja originaali on 4000x4000. Mikä ero on, jos kuvasta on cropattu 1000x1000 osa tai kuva on pienennetty kokoon 1000x1000? Mieti mikä on lopputuotteen sisältö, kun on kaksi erilaista originaalia, joista toisessa on käytetty telejatketta ja toisessa ei. Croppaus ei muuta sisältöä mutta viestissäsi olet kuvaillut digitaali zoom toiminnan (sitä helinää), joka muuttaa sisältöä. Hyvin harvoin voidaan tänäpäivänä esittää kuvaa missään ilman sen pikselimäärän muutoksia. (Itseasiassa pinentämisessäkin interpoloidaan pikseleitä...) Siksi kannattaa miettiä mitä muutokset tekevät kuvalle. Hannu kirjoitti optimitapauksesta, jolloin telejatke ja objektiivi ovat suunnitellut toimimaan yhdessä. Silloin homma on hallussa ja lopputulos voi olla parhaassa tapauksessa huomaamaton. Usein kuitenkin tilanne on se että objektiivi tuottaa jo tasokorjatun kuvan. Jos sellaisen objektiivin taakse laittaa pallokorjatulle objektiiville tarkoitetun telejatkeen, lopputulos ei ole optimaalinen. Mitä kuvan laadulle tapahtuu jos pinoat useita telejatkeita peräkkäin? Saako normaaliobjektiivista syntymään kunnollisen telen? Telejatke voi olla myös rakenteeltaan niin yksinkertainen että se itse tuottaa värivirhettä. Tähän vaikuttaa linssielementtien määrä ja käytetyt lasilaadut. Pikku huomiona: Hasselblad ei ole optiikkatehdas. Siihin sopivia objektiiveja tekee ainakin muutama firma. Ennen teleobjektiivin hankintaa kannattaa miettiä minkälaiseen käyttöön yhdistelmän hankkii, jotta palat sopivat yhteen. Hyvä telejatke ja sen kanssa yhteensopiva objektiivi eivät ole halpa kokonaisuus. Samalla voit miettiä miksi kinarit ja nykyiset kroppirungot ovat syrjäyttäneet 6x6 laitteet lähinnä kuriositeeteiksi.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Telejatke muuttaa objektiivin polttoväliä, jolloin sen keräämä (kennolle osuva) valo tulee kapeammalta sektorilta. Vaikka rakenne hieman poikkeaa pelkästä teleobjektiivista (kauas sijoitettu pitkäpolttovälinen linssi), niin optisesti se tuottaa ihan saman kuvan kuin vastaavan pituinen teleobjektiivi. Valon reitti objektiivin sisällä on hieman erilainen, mutta lopputulos on sama. Telejatke ei siis "croppaa" muuta kuin valon määrää, mistä johtu sen himentävä vaikutus. Se ei vaikuta (rakenteellisesti) suoraan piirtokykyyn, mikä on objektiivin ominaisuus muodostaa kuva sen läpi kulkemasta valosta. Sen sijaan telejatkeen ja objektiivin sovitus voi aiheuttaa lisää linssiivirheitä, mitkä sitten näkyvät laadun heikkenemisena. Mutta kuten täällä on jo todettu, niin laadukkaan telejatkeen ei pitäisi muuttaa kuvanlaatua olennaisesti, pl. tuo himemmentämisen tuoma vaikutus.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kuvan pienentäminen 4000x4000 -> 1000x1000 ei muuta kuvan suhteita, kun taas croppaaminen leikkaa siitä vain osan näkyviin. Kyseessä ovat kaksi ihan eri näköistä lopputulosta, joista jälkimmäinen on ikään kuin teleobjehtiivilla otettu kuva samasta aiheesta. Sen sijaan telejatkeen käyttö ei muuta kuvakulmaa, kun vertailukohtana on vastaava pidempi polttovälinen objektiivi. Vasta polttoväli muutos muuttaa kuvakulmaa. Sinun ideasi käytää croppaamista ikään kuin teleobjektiivina on erittäin laatua huonontava tekijä ja toimii juuri samalla periaatteella kuin ns. digizoomi.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Hasselblad ei ole objektiivitehdas, mutta vastaa omalla nimellään tuotettujen objektiivien laadusta. Se, kuka ne lopulta fyysisesti tekee (Usein Carl Zeiss) on epäolennaista, jos laadunvalvonta toimii. Ihan normaali käytäntö teollisuudessa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Hasselia ei ole. Bronica SQ:n kanssa olen käytellyt maisemia kuvatessa toisinaan 2x jatketta 150mm -objektiivin kanssa. Jälki on kelvannut, mutta mitään vertailuja en ole tehnyt. 6x6:lla kuvaan usein kuitenkin iso400-tason filkalla jonka kroppivara ei kovin häävi ole. Onhan jatke reissatessa huomattavasti pienempi kannettava kuin 150mm + 300mm
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Näinpä, mutta usein haettu puoli-ilmainen lounas muuttuu normaaliksi.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Miksi Vilmiveikko kysyt asioita jotka tiedät itse paremmin, vai haitko vaan vastausten joukosta itsellesi vahvistusta omalle VOIMAKKAALLE mielipiteellesi? Tässä naseva juttu telejatkeista: http://www.rajalablogi.fi/zoomaa/2013/12/26/lisaa-pituutta-telejatkeella/
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Minä kysyn asioita, joita en tiedä, ja sitten vastausten ja muun lukemani perusteella OPIN asioita ja MUUTAN käsityksiäni. Tämäkin ketju on ollut hyvin valaiseva, ja kumonnut ennakkoluuloni telejatkeiden kuvaa (olennaisesti) huonontavasta ominaisuudesta. Nyt kun olen hankkimassa uutta kamerajärjestelmää, niin tämä tieto vaikuttaa paljon siihen, millaiseen objektiivivalikoimaan päädyn. Sinulta voisin kysyä, että miksi sinä vastaat asioihin, joista et tiedä? Sellainen väärän tiedon levittäminen varmana totuutena ei ole kovin kohteliasta muita kohtaan.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Mitäs sitä kumoamaan -sehän pitää valtaosin hyvin paikkansa. Otat 50 jatketta niin niistä 80 prosenttia on silkkaa roskaa, ja vain ehkä kolme ihan hyvää, eikä niidenkään kanssa olla onnelassa, jos itse objektiivi ei ole erittäin hyvä.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Ehkäpä minäkin muuttaisin käsityksiäni jos joku TIETÄVÄ kertoo missä asiassa olen väärässä, vielä en ole sellaista tietoa saanut. Itse voisit miettiä miten on kohteliasta vastata toisten mielipiteisiin, siinä sinulla on vielä oppimista aika paljon.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Älä välitä Markku55, trolleja tulee ja trolleja menee. Sitten kun kaveri on kuvannut muutaman terävän, kontrastikkaan, värikylläisen ja sisällöltään mielenkiintoisen kuvan, tämäkin keskustelu on ollut hyödyllinen. Oppia, kuvauksen lisäksi, on tarjolla kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa. Pala kerrallaan. Ajattelu ja infon sulatus ottaa aikansa. Filmikehitys, vedostaminen, skannaus ja printtaus sekä kuvien verkossa julkaisu tulee tuottamaan edelleen lukuisia elämyksiä kun kaikki onnistuu niin kuin on ajatellut. Suosittelen kovasti että jo hankittuun kalustoon tutustutaan rauhassa. Otetaan kuvia, tehdään niistä erilaisia versioita ja mietitään mitkä tekniikat toimivat ja mitkä eivät. Palautetta voi hakea vaikkapa Kameralaukun kuvagalleriasta 1500x1500 kokoisina ja 600 kilotavun painoisena. Kyllä se siitä. Kannattaa ymmärtää että tämä on keskusteluryhmä, ei ensyklopedia.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Luepa tuo sivun 3 viim viesti (hm) ja vertaa sitä omaan käsitykseesi telejatkeen kroppi-ominaisuudesta. Ehkä huomaat eron valon määrän ja piirtokyvyn välillä.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Asiaa ei voi tarkastella tällä tavalla. Piirtokyky on asia, joka realisoituu vasta kun valo kohtaa kuvatason kuljettuaan kohteesta koko optisen systeemin läpi. Telejatkeen tapauksessa voivat objektiivin osuudella syntyneet kuvausvirheet korjaantua telejatkeen käsitellessä valonsäteitä. Linssivirhettä voidaan ajatella siten, että sen johdosta objektiivista lähtevä valonsäde on harhaantunut hieman täydellisen kuvauksen tuottavasta optimisuunnasta. Tällöin vain pitää tehdä telejatke, jonka linssi taittaa jokaisen vikasuuntaisen valon oikeaan suuntaan, jolloin meillä on kuvausvirheetön, täydellinen objektiivi. Kokeilin asiaa tietokoneella kahvikupillisen verran. Objektiiviksi aluksi vanhojen patenttikirjastojen tripletti vuosisadan takaa, jonka skaalasin noin 10 cm:n polttoväliin aukolla 2,8. Tällöin objektiivi piirsi kinoruudun reunamilla 50 %:n modulaatiolla noin 10 viivaparia millille, mikä aikoinaan varmaan oli ihan kelpo saavutus ison formaatin valovoimaiselle objektiiville. Sitten pistin tietokoneen suunnittelemaan objektiivin perään kolmelinssistä telejatketta noin kertoimella 1,5x. Muutamassa minuutissa lopputuloksena oli objektiivi plus telejatke, joka samassa kohtaa piirsi samalla modulaatiolla noin 57 linjaparia. Objektiivi oli pysynyt täsmälleen samana ja kuvatasolle saatava kuvainformaatio oli moninkertainen. Telejatkeen rakenne oli täysin toteuttamiskelpoinen, joskaan ei taloudellisesti. Lasilaadut olivat niitä hinnakkaimpia ja pinnat yhtä lukuunottamatta erinomaisen asfäärisiä. Tällä yritän vain karkoittaa virhekäsitystä, että telejatke heikentää kertoimensa verran piirtokykyä.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Perustuuko tuo polkupyörä- vai optiikkainsinöörin laskentamalleihin?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Minun maalaisjärkeni funtsii tämän asian näin: Kun objektiivilla kuvataan normaalisti, hyödynnetään sen koko linssipinta-alaa tallennusmedian muotoiselta osaltaan (tallennusmedia on tietysti suorakaiteen muotoinen ja linssit pyöreitä). Kun taas objektiivin ja rungon väliin lisätään jatke, oletetaan tässä että se on 2X, niin tämä objektiivin ja jatkeen yhdistelmä hyödyntää vain neljäsosan siitä linssien pinta-alasta mitä ilman jatketta käytetään. Tämä voi olla minun totaalinen väärinkäsitys, jolloin myönnän ajatelleeni asioita liian simppelisti, mutta jos olettamukseni on totta, eli siis se, että linssien pinta-alaa ei täysin hyödynnetä jatkeen kanssa, niin minusta piirtokyky laskee jatkeen kerrannaisena. Itse asiassa alan jo uskoa olleeni väärässä, mutta kertokaa tietävämmät mikä on oikea tilanne.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Olet käsittääkseni väärässä. Telejake muuttaa objektiivin polttoväliä, ja hyödyntää edelleen kaiken (etu)linssin keräämän valon. Ero on vain tulevien valonsäteiden kulmassa samoin kuin muillakin objektiiveilla. Kun polttoväli muuttuu ja himmentimen fyysinen koko säilyy ennallaan, niin valovoima putoaa. Piirtokyky on sitten ihan eri asia. Siinä ratkaisevaa on, miten nuo objektiivin läpi tulevat säteet kohtaavat kennon pinnalla.