Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Sinun käyttämä objektiivi ja varsinkin jatke ovat molemmat todella hyvänlaatuisia, kun molempien laatua huononnetaan, niin lopputulos huononee toiseen potenssiin.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa No moni sanoo että Canonin ei niin hyviä ole. Olen kyllä ite tuota samaa mieltä että ne on hyviä. Nyt vasta taisin tajuta mitä se JAK meinas. ELi kuvat ei ole pikeleiltään yhteneväisiä. Se on totta että ei ole. Mutta alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksihan sillä ei ole mitään väliä jos tarkoitus on joko cropata tai ottaa jatkeella kuva ja niiden paremmuutta vertailla.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kiitos noista kuvista. Tämä on painava argumentti asian todellisuuden puolesta. Olisi toki kiva nähdä jokun esimerkki, missä 2x telejatkeen kuva on niin heikko, että ilman sitä otettu kroppi on parempi. Anyone?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Oikeastaan se mitä haen, onko digikuvassa kaikki pikselit aitoja, vai onko kuvien mittasuhteiden tasaamiseksi jouduttu interpoloimaan?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Jos alkuperäisellä tarkoituksella viitataan siihen, miksi tämän ketjun ylipäätään aloitin, niin croppaus ei kuulunut edes vaihtoehtoihin. Vaihtoehtoina olivat lyhyt tele +telejatke vs. pitkä tele. Siihen en ole saanut vielä ihan varmaa selvyyttä, mutta nuo JukeK:n kuvat kyllä todistivat, ettei croppaus ole vaihtoehto. Se on sama kuin digitaalizoomi pokkreissa eli markkinamiesten höpinää.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Onko sinulla oikeasti jotain näyttöä näiden löpinöiden tueksi? eli oletko siis verrannut joskus 2x telejatketta johonkin? Croppiin tai vastaavaan pidempään teleen?
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Kroppaus ja digitaali zoom eivät ole sama asia. Digi zoomissa otetaan kennon keskeltä rajattu alue ja interpoloidaan lisää pikseleitä, jotta kuvan mittasuhteet saadaan näyttämään alkuperäisen kaltaiselta. Kroppauksessa ei menetellä niin vaan lopputuotteessa esitetään kuvasta pienempi pinta-ala, jossa kaikki pikselit ovat suoraan kennosta ilman interpolointia.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Sanahelinää. Kroppaus ja digizoomi ovat ihan sama asia, missä cropataan kuvan keskeltä osa. Se, miten se sitten esitetään riippuu vain asetuksista. Periaate (ja laatu) on täysin sama.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Ei ole sanahelinää. Jos näet netissä esitettävän 100% croppikuvan, se ei todellakaan ole sama kuin digitaalizoom. KVG 100% crop meaning http://photo.stackexchange.com/questions/19322/what-is-100-crop
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Edelleen sanahelinää. Croppikuva näytää hyvältä vain pienenä kuvana ja isona se on täysin verrattavissa digizoomiin.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Siis tä? mä kysyin mikä (laatu)ero on 2x 100mm telellä ja 200mm telellä ja nyt mua syytetään käsitteiden sotkemisesta. En todellakkan sotke: croppi on croppi (rajaus) eikä sen laatu siitä parane, että esitetään pienemmässä koossa. Täällä on esitetty yksi vakuuttava näyttö (pöllöineen) siitä, että telejatke on parempi kun kroppi ja toistaiseksi uskon siihe. Se olisi toki vielä kiva tietää, onko telejatke huonompi kuin vastaava alkuperäinen putki, mikä siis oli alkuperäinen kysymykseni.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tässä sotket cropin ja digizoomin käsitteet perusteellisesti. Tikku-ukko kuvan piti olla niin yksinkertainen että se olisi pitänyt tajuta. Se esitti 100% croppia. Jos lähdet lisäämään kuvaan pikseleitä, silloin siirryt mainitsemaasi digizoomiin, joka on siis ihan eri juttu.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Mutta laadun kannalta sanahelinää. Mitään informaatiota ei tuohon tule lisää vaikka kierrätät tuon cropin Marsin kautta. Ja lisäksi asialla ei ole mitään tekemistä telejatkeiden kanssa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Yleisesti ottaen linssi + jatke on huonompi kuin vastaava pidempipolttovälinen linssi ilman jatketta, ei kuitenkaan aina. Kysymykseesi voi vastata vain exaktissa tapauksessa, siis vertaamalla ihan tiettyä linssi jatke paria johonkin tiettyyn linssiin ja zoomien kohdalla vieläpä vain tietyllä polttovälillä. Monessa tapauksessa jatke on kuitenkin riittävän hyvä ja pidempää teleä kevyempi ja edullisempi.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tämä on juuri se virhepäätelmäsi ja itsepäisyytesi ydin. Mistä saat päähäsi että crop lisäisi informatiota? Tällä on tekemistä telejatkeen kanssa mutta se Sinun tulee miettiä ihan itse. Tässä linkissä on muuten pari aika kaunista kuvaa: Secrets of Digital Bird Photography
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa On toki muitakin croppeja kuin 100% crop (jota kai tarvitaan vain ns pikseli piippauksessa). Yleisesti crop ja digizoom ovat koko lailla sama asia, ero on vain siinä tehdäänkö rajaus ennen vai jälkeen kuvan oton. Crop toki on fiksumpi tapa hoitaa asia, jos ei muuten, niin varmemmin onnistuvan rajauksen takia. Pikseleitä sitten lisätään tai vähennetään, sen mukaan kuin se lopputuloksen kannalta on sopivaa.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Ehkä olisi siis syytä ensin pienentää se telejatkekuva samaan kokoon kuin ilman jatketa, ja sitten suurentaa takaisin, silloin olisi sanma digizoom siinäkin. Näin jäisi pois sen vaikutus kuvaan, ja kaikki olisivat tyytyväisiä ;-)
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Homma muuttuu information kannalta ongelmalliseksi kun 800x600 kuva suurennetaan 1600x1200 kuvaksi. Silloin joudutaan matematiikan keinoin korvaamaan puuttuvat pikselit vieressä olevien todellisten pikselien perusteella. Se on sitä kamerakauppiaiden sanahelinä digizoomia. Jos meillä on originaali kokoa 1600x1200 ja kuvasta käytetään 800x600 osuus sellaisenaan, kyseessä on 100% crop. Infoa ei ole tullut lisää eikä sitä ole myöskään kadonnut. Eikä info ole kulkenut Marsiin välillä. Jos meillä on originaali kokoa 1600x1200 ja kuva pienennetään 800x600 kokoon silloin infoa katoaa. Kyseessä on 50% crop. Lopullisessa kuvassa olevat pikselit ovat yhdistetty rinnakkaisista todellisista pikseleistä. Tähän ei ole tuotu mitään sellaista, mitä kuvassa ei olisi ollut jo alkuaan. Tätä tehdään myös kameroissa, kun kuvakooksi valitaan jokin muu kuin kennon todellinen pikselimäärä antaisi ymmärtää. Esimerkiksi HD video tehdään tavallisissa kameroissa tähän tapaan. Tätä kamerakauppiaat eivät mainosta digizoomina. Näissä kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa lopullinen esitettävä kuva on pinta-aloiltaan saman kokoisia, mutta kuvakulmiltaan erilaisia. Ensimmäisessä tapauksessa, digizoomatussa kuvassa, esitettävän kuvan pinta-ala on nelinkertainen.
Vs: Kuvan laatu telejatkeen kanssa Tässäkin keskustelu- ja inttämissäikeessä on liikkunut käsitys, että telejatke heikentäisi objektiivin numeroarvoin ilmaistua piirtokykyä kertoimensa verran ja vielä omista optisista virheistään johtuen rapiat päälle. Näin ei ole asia. Siinä objektiivin peräpään ja filmin/kennon välissä olevassa tilassa, jossa telejatke on, ei ole vielä mitään valmista kuvaa, jota telejatke kertoimellaan muokkaisi. Teoriassa täydelliseen objektiiviin tulee kaukana olevasta kohteesta tasomainen aaltorintama, joka objektiivissa muovautuu palloaalloksi, joka sitten fokusoituu kuvatasolle teräväksi pisteeksi. Reaalimaalimassa objektiivista lähtee kuvausvirheiden kolhima aaltorintama joka suppenee kuvatasolle jonkinmoiseksi läiskäksi. Tähän aaltorintamaan laitettu telejatke muovaa tuota aaltorintamaa sitten omalla tavallaan, joka voi parantaa tai heikentää kuvatasolle lopulta päätyvää kuvausta. Telejatke ja objektiivi muodostavat yhdessä optisen kokonaisuuden, joka ei ole mikään tekijöidensä tulo tai summa. Optisten lainalaisuuksien takia lähes aina objektiivin terävänä piirtämä kuvapinta on objektiivin suunnasta katsottuna kovera. Telejatke, joka on optisesti negatiivisen polttovälin omaava linssiryhmä, on omiaan oikaisemaan tätä kuvausvirhettä. Parhaiten telejatkeen suunnittelu onnistuu, jos tiedetään edeltävän objektiivin optinen rakenne. Käytännössä suunnittelussa joudutaan tekemään kompromisseja, mutta optisesti pitkien putkien merkkitelejatkeet ovat ihan käypiä, jos vain tulee toimeen himmeän etsinkuvan, ilman väreilyn, tärähdysalttiuden ja muiden haittapuolien kanssa.