Nykyään puhutaan siitä, että kuvasta on sisältö unohtunut pois ja kaikki pyörii tekniikan ja kuvanlaadun ympärillä. Millainen on kuva, jossa on sisältöä? Mitä valokuvallisen ilmaisun piirteitä tällaisen kuvan tulee sisältää? T Jukka
Vs: Kuva, jossa on sisältöä En mä vaan tiedä mimmoinen sellainen kuva on, missä on sisältöä. Lunttasin yhden lapun lopusta seuraavaa, jotain noista sen kai pitäisi sisältää. [QUOTE> [/QUOTE]
Vs: Kuva, jossa on sisältöä [/QUOTE] Arvelemasi ajatus, että "sisältö" on pääosin, kuten lappuviittauksessasi annat ymmärtää, estetiikkaa tai luovuutta, on erikoinen.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Tuossa ymmärryksessä olen, kunnes joku tuohon paremman vaihtoehdon antaa, vielä ei ainakaan näemmä ole tullut. Muutan kyllä kantani oitis tuollaisen ilmestyttyä. Sitä odotellessa.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä [/QUOTE] Kai se jotenkin noin on, mutta miten se näkyy kuvassa? Tietenkin se riippuu aiheesta. Ainahan sanotaan, että tekniikka valitaan aiheeseen sopivaksi, mutta olisiko joitain käytännön esimerkkejä tai linkkejä joihinkin kuviin, joissa on sisältöä - ja vielä selitys, miksi juuri niissä kuvissa on sisältöä? T Jukka
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Toi jää kyllä mvuorelle, kun sillä on kuulemma aiheeseen joku näkemys. Se ei vaan millään malttaisi sitä paljastaa.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Löytyskö tuolta mitään sisältöä: http://www.worldsfamousphotos.com/ ? Tietysti kuvan sisältö voi joskus aueta vasta pienen kuvatekstin jälkeen, tai ainakin pitäisi tuntea kyseiset tapahtumat, jotta sisällön ymmärtää. Tuo linkki nyt on vain yksi esimerkki, jossa varmasti sisältöä on ainakin joissakin kuvissa. Sisältö on eri asia kuin toteutus, johon mielestäni JRabbitin lainaama teksti lähinnä viittaa.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Niin kyllähän nuo on jonkun erityisen sosiaalisen ryhmän jäsenet jollain tavalla erityisiksi luokitelleet, mutta onko niissä sisältöä, vai onko niiden takana vain jokin tarina vai tarkoittaako sisältö juuri tuota tarinaa ja jos näin, niin miten se tarina tuottaa noihin sen sisällön? Eli toisin sanoen, pitääkö osata lukea, että kykenee saamaan selville kuvan sisällön. Roland Barthes kyllä sanoi, että kuvateksti ankkuroi kuvan merkitykset paikalleen.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Juu, en tarkoita että tuolle sivulle päästyään kuvassa on sisältöä, mutta tuolla oli useita kuvia joissa mielestäni oli aika paljon sisältöä. Tosin tarkoittaako "kuvassa on sisältöä", että siinä on jotain sisältöä, vai että kuva on hyvä, koska siinä on jotakin merkittävää sisältöä? Jälkimmäistä usein käytetään helposti kuvia kritisoidessa, vaikka kuvassa olisikin jotain sisältöä, joka ei kritisoijasta tunnu merkitykselliseltä. Kuvan sisältö, tai se että kuvassa on sisältöä abstraktisti ajatellen tarkoittanee esim. sitä, että kuva tarkoittaa jotain, eikä esimerkiksi vain ole muotokuvaharjoitus, kukkamakroharjoitus tms. "kopio". Se voi olla esimerkiksi dokumentaarinen ja kertoa jostakin tai muutoin vapaamminkin johonkin asiaan kantaaottava...
Vs: Kuva, jossa on sisältöä http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=9 tossa olis yks onnen kantamoinen ,)
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Kaikki kolme elementtiä kun kuva ilmaisee on minusta kuva vasta kuva. -kuvattava -kuvaaja -katsoja Tätä voi sitten viedä syvemmälle jokaisen elementin kohdalla mitä se tarkoittaa.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Jaa... Kuvan sisllöllisyys olisi meilestäni määriteltävissä sen kautta mitä se katosjassa herättää. Tuleeko miettineeksi muuta kuin että onpa nätti/ruma. Primitiivireaktoita monimutkaisempien aivotoimintojen herättelemisestä on siis kyse. Sisällölliset kuvat kaiketi kertovat katsojalleen jotain (ei-triviaalia). Tämän kai joku joka osaa jäsennellä ajatuksensa paremmin osaisi sanoa selkeämmin. Tuon määrittelyn perusteella kuvan sisällöllisyys riippuu katsojasta. Aika moni muukin asia taiteessa taitaa riippua katsojasta. Tässä kuvassa kaiketi voi jonkun mielestä olla sisältö: http://www.mecca.com/photo_serving.php?photo_id=5023&type=large
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Onko kuvassa "sisältöä" jos kuva on vaikkapa täysin musta suorakaide tai jokin muu vastaava abstrakti muoto tai ei-muoto? Kuvan katsojalle se voi tietysti tuoda mieleen vaikka mitä. No, joka kuvassahan on jotain joten joka kuvassa voi olla sisältöä, laajasti ymmärrettynä.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Valokuvassa on aina sisältöä, koska kaikki mikä objektiivistä näkyy on osa todellisuudesta. Mutta jos sisällöllä tarkoitetaan sanomaa, viestiä, niin silloin kuvalla pitäisi kyetä ilmaisemaan jotain muutakin kun sitä suoraa todellisuutta mikä näkyy. Kuvaajan tekniset valinnat alkavat vaikuttaa kuinka mahdollisesti pyritty sanoma uppoaa katsojaan, siis jos kuva pyrkii sanomaan jotain muuta kuin se suoraan esittää.. Kuvassa on minusta sisältöä, jos sillä kyetään vahvistamaan jotakin näkemystä tai jonkin asiakokonaisuuden tai osatekijän ymmärtämistä, kokemista.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Tarvitseeko sisällön olla todellista? Entä miten on todellisempaa esimerkiksi täysin epäterävä kuva vaikkapa yksivärisestä kohteesta ja onko siinä sitten enemmän sisältöä kuin maalauksessa jossa on valkoisella pohjalla punainen ympyrä?
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Ei sisälllön tarvitse olla todellista, mutta se aina on. Kamera tuottaa sellaista aina. Vasta jos kuvaan vaikutetaan, niin ettei se ole todellista asia muuttuu. (liike, tuhnuisuus, epäterävyys, rakeet ja värivirheet, infrapuna yms. ei muuta asiaa mihinkään, kohde on silti todellinen) Epätodellista asiaa ei voi valokuvata, koska sellaista ei ole olemassa. Epätodelliselta vaikuttavan asian voi kuvata ja myös sellaisen vaikutelman voi luoda, mutta edelleen asia on oltava totta, jotta siitä kuvan saisi. Kamerallakin voi toki "maalata", esim niin kuin mvuori tekee yhdistämällä kuvia (luuranko seikkailee kaupungissa jne.). Sellainen kuva ei ole todellisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat aika suuret, koska todellisuus ei ole rajoittamassa vaikka kaikki osat olisivatkin todellisuudesta osia.
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Tästä olen hyvin eri mieltä. Ensinnäkin erotetaan sisältö, josta puhut ja merkityssisältö toisistaan. Ei merkityssisällön luomiseen tarvita kuvamanipulaatiota. Siihen riiittää kerronta. Suurin osa elokuvista on tehty samoin kameralla ja kuitenkin tuotoksia kutsutaan fiktioksi - miksi? Koska kronologinen kerronta on helpompi ymmärtää ja merkityssisältö ei vastaakaan enää sitä sisältöä, että kameran edessä oli näyttelijä jne. Kuitenkin still-kuvallakin voidaan tehdä kerronnallisia rakenteita ilman manipulaatiota, jolloin kuvan merkityssisältö muuttuu "epätodelliseksi". Samoin me emme pysty todistamaan havaintomme todellisuutta kuin itsellemme, me emme pysty saavuttamaan toisen ihmisen tapaa havaita, jolloin olemme havaintomme varassa. Valokuvatun kuvan, kuten ns todellisuudenkin voimme tavoittaa ainoastaan havaintomme kautta... Se ei tarkoita vielä sitä, että se olisi todellisuutta sen laajemmalla tasolla, sillä havaintomme on aina sidoksissa johonkin psykologiseen merkitysjäjestelmään, jonka omaamme, eli voimmekko tavoittaa todellisuutta todellisuudessa ollenkaan... HÄ?
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Juu luin toki sen aikaisemminkin. Tarkoitan vain, että millä pystymme erottamaan sisällön ja merkityssisällön toisistaan, koska ne ovat kuitenkin aina tulkintoja, eli voimmeko me tehdä eroa näiden välillä? Eli mikä silloin on todellisuutta (jos kuvaan merirosvon joka ei ole merirosvo niin tietääkö katsoja ettei se ole "oikea" merirosvo vaan se on oikeasti joulupukki).
Vs: Kuva, jossa on sisältöä Minusta juuri tuo on jutun juoni, siitä mitä sanomaa tahtoo viestiä. Katsoja ei tiedä mikä on teatteria ja mikä todellisuutta tuossa mielessä. Viitteet sanomalle ei tarvitse edes olla suoraviivaisia, onko näytelty vai ei, vaan hienovaraisempia. Sanoma syntyy mielikuvasta jonka kuva synnyttää. Kuva voi vaikuttaa vahvasti katsojaan, jos sen sanoma uppoaa ja kuvaaja on jotain sanomaa pyrkinyt viestimään. Oletan, että ketju on aloitettu siksi, että paljon vaan kuvataan vailla sanomaa ja kuvat ovat siltä osin tyhjiä, puhuttelemattomia. Ehkä "sisältö", jota kysyttiin" voisi olla kumpaakin, joko sanomaa jonkin asian kertomiseksi tai vain visualinen sanoma hetkestä (niin kuin esim maisemakuvat monesti ovat ja Frankin peräään kuuluttama "abstraktio"-aihe) Ja silti sisällöllinen kuva. Joku kuitenkin kokee maisemakuvatkin herkästi "sisällöttömiksi", josta päästään päätelmään, että "sisältö" on ehkä kuitenkin eniten katsojan kokemuksessa? Toiselle sisältöä on ja toiselle ei...