oh mamma mia, onko jengi käyny tsiigamassa Yann Arthus-Bertrandin näyttelyä helsingissä? Hmmm, mielettömän isoja printtejä kuvista jotka kuvattu pääasiassa kinokoon velvialle... (ja hesarissa oli kuva kun hän kuvasi helsinkiä helokopterista EOS1n filmirungolla...). Aivan mahtava näyttely. Ja ihan hieno elämys oli kun sain kuvaajalta kirjaani omistuskirjoituksenkin.
Uusimmasta kameralehdestä taisin lukea, että national geoprachikin kuvaajat kuvaatvat filmille. vk.netissä oli joku laskeskellut kuluja mitä tulee filmelle kuvatessa (käyttäen mv-filkkaa sekä toinen laskeskelmma missä käytettiin väiri dia filmiä) ja digille kuvatessa. Lukuj on mahdoton muistaa enään ulkoa, mutta aikalaililla yhtä kalliiksi se tuli kuvasi kumalla tahansa.
Jos turhat kuvat jättää ottamatta, on filmikalusto kustannustehokkaampi. Hyvä digirunko on vielä tänään järettömän kallis verrattuna hyvään filmirunkoon. Ja mitä niillä turhilla kuvilla tekee, vaikka niistä sinällään ei tarvitsisikaan mitään maksaa? Ei mitään.
Missähän piireissä se fangio oikein pyörii? Aloittelevana mv-kuvaajana pimiö viehättää. Tietokoneen ääressä istuminen on jotenkin ihan liian kliinistä. Ei ole sitä samaa itse tekemisen fiilistä. Niin ja mun 170 euron uusi Canonin filmijärkkäri hakkaa mennen tullen nopeudellaan ja käytettävyydellään yli neljä kertaa kalliimman digipokkarini, vaikka sekin oli ihan loistopeli.
Miltein missä tahansa formaatissa filkka hakkaa digitaalisen hintansa puolesta vielä pitkään. Digitaalinen taas tuo nopeutta ja tehokkuutta jos vain työnkulku on hanskassa.
Digi on tuonut työhön hirveästi joustavuutta. Samalla kameralla hoituu kaikki. Muotokuvien viimeistely kaikinverroin helpompaa, litkuvärit ja pensselit saa unohtaa. Aikaa toki kuluu kuvia koneella pyöritellessä uskomattoman paljon. Filmillä sävytoisto kuitenkin parempaa, kunhan kaikki natsaa kohdilleen, mutta aina ei mene putkeen. On kiva huomata että negoissa on valkoisia reikiä irronneiden filmiperän eristeen palojen jäljiltä,,,,,vaauutttsiiii!!!