...ja onko siinä mitään logiikkaa? Kertokaapa mielikuvianne uuden kameran ostoon liittyvästä problematiikasta. Uusi runko kiinnostaa aina, toisia enemmän, toisia vähemmän. Osa porukasta kärvistelee ostotuskissaan heti ensiesittelystä alkaen ja laittaa varauksia sinne tänne, valmiina vaikka myymään mummonsa saadakseen uuden rungon käteen heti ensimmäisten joukossa. Täälläkin ollaan pohdittu eri kauppojen toimitusnopeutta. Ja sitten koittaa suuri päivä; uusi kamera on kädessä. ...ja menee kaksi viikkoa, kuukausi, ja mitäs sitten? No, sitten se hartaasti odotettu kamera on täällä myytävänä. (esimerkki: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,69531.0.html ) Loppuiko siis rahat, hiipuiko innostus ja kiinnostus koko touhuun kun se uusi, hieno ja hemmetin kallis runko ei muuttanutkaan sinua huippukuvaajaksi, vai halusitko vain kokeilla?? Onko tällainen nopea impulssiostaja vain harvinaisuus, vai koskeeko tällainen ostokäyttäytyminen meitä kaikkia? Onko kehittyvä tekniikka oikeasti viemässä meiltä maalaisjärjen... ja rahat?
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Toki siinä on "logiikkaa", vaikkei ehkä aina ns. järkeä. Biologinen ihminen on positiivinen opportunisti. Moni monenlainen yritys epäonnistuu, joten ihmisen on syytä innostua herkästi ja kokeilla onneaan. Sosiaalinen ihminen taas samaistuu siihen lumetarinaan, jossa kameran myötä ihmiseenkin tarttuu laajaa ihailua. Herkkäuskoisena kuluttajana ja "homo dreamicuksena" ihminen haluaa uskoa sen olevan totta, että uudella kameralla saa valmistajan lupauksen mukaisesti huippukuvia. Käden jatkeet ovat ihmisen menestystarina ja siksi sellaisia välineitä halutaan aina vain parempia. Yhteiskunnan jäsenenä ihminen on omaksunut hänelle annetun kuluttajan roolin (muuten emme pärjää) ja ellei kuluta, on huono ihminen. Uusimman tavaran ostaminen on parasta kuluttamista. Jne...
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Hyvin ja totuudellisesti skrivattu ! ^ Ihminen = muutamien ahneimpien lajinsa yksilöiden inhojen tarkoitusperiensä saavuttamisekseen läpinäkyvällä, umpityhjällä ja täysontolla mainospropalla helposti höynäytettävä höppänä. Lopettakaa turha (ja tuhoava) kulutus - NYT !! HETI !!!
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Tuntuu vain oudolta havaita että suunnattomaan hypetykseen sortuva kuvauskolleega käytännössä vetää jalat alta sekä itseltään, että myös niiltä jotka vielä tälläkin hetkellä omaa onneaan odottavat. "Ostin, hipelöin, kokeilin, laukaisin... tutkin tulosta ja petyin ...enkä vaivautunut sittenkään tutustumaan kunnolla, syventänyt suhdetta, rakastunut ja oppinut lisää". Itselläni ei riittäisi edes rohkeus myöntää olevani noin lyhytjännitteinen ja hätäinen tohelo, vaan laittaisin vastaavassa tilanteessa kameran vuodeksi kaappiin ja sitten pölyn laskeuduttua laukoisin sarjakuvauksella kymmenentuhatta mittariin ja myisin hiljaa pois.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Joskushan joku "kolleega" voi myydä tosi rakkaankin rakkineensa ihan vain rahapulasta johtuvan nälkäkuoleman välttämiseksi ? Itsekin jouduin kerran vuosia sitten luopumaan jopa buutseistani ... Kaikilla ei ole aina sikahirveesti fyffee ...
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka No, maksaahan tuo esimerkkinä käyttämäni Nikon palttiarallaa kolme tonnia, joten en oikein jaksa uskoa tähän teoriaan. Vaikka toisaalta, eihän olisi ensimmäinen kerta kun otetaan pikavippi känniostoksiin ja sitten myydään ostokset äkkiä pois ja yritetään minimoida tappiot ;D
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Eikös tuo ole kaiken "feissauksen" jne myötä ja joka puolella vallalla oleva mullekaikkihetinyt ja sejokaeivauhdissapysypysyköönpoissa mentaliteetti myös tässä asiassa. Järjettömät odotukset kaikkeen ja myös valmistajat jotka työntää ulos puolivalmiita raakileita ja sitten päivittävät tuotteitaan sähköisesti vuoden tai kahden kunnes unohtavat sen, kertakäyttö ajatus on meille ajettu päälle kaiken kanssa. Onhan VW ja Ford myös laskenut autojen elinkaaren 100000 km, onko tämäkään järjellistä? No hiukka OT, mutta myös aihetta sivuten.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Vaikeata on tietää toisen ihmisen johnkin toimitaan ajavia pohjimmaisia syitä. Useinhan ihminen ei tietä oikein itsestääkään. Heikkouksiensa orjanahan ihmispolo hirmuvahdilla ohikiitävän lyhyen elonsa lähinnä viettää ... Älkäämme tuomitko - ettei meitä tuomittaisi. Hyväksykäämme kaikenlaisuus ja hymyilkäämme tyynesti kaikille havaitsemillemme ilmiöille - turha tuulimyllyvoimalataistelu on turhaa ... Viisauden siemen.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Mulle on joskus hiipinyt mieleen epäilys jonkinlaisesta ALV-kikkailusta, kun näkee myynti-ilmoituksia muutaman viikon vanhoista laitteista.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Mun mielestä uuden kameran ostamisessa ei ole juuri mitään kivaa, sitävastoin nautin kun saa välillä harrastaa ja kuvata hyvällä C 20D:llä eikä tarvi viilata pikseleitä, filimikameroiden perään en enää kaipaile.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Jep. C 20D oli aikanaan NIIN suuri harppaus D-satkusta, että ihan naurattaa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut kuolata uutuuksien perään...vaan ne on hankittu myöhemmin koska sattuu.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Olisipa porukassa edes yksi veroammattilainen ;D ...joo. Itselläni ei ole koskaan ollut varaa harrastaa impulsiivisesti. Kaikki ostokset mitä harrastuksiin liittyen olen tehnyt ovat olleet useiden tuntien tutkimisen, vaihtoehtojen pohtimisen ja vertailun tulosta. Monta itsepintaisesti mieltä kiihottanutta ostosta on jäänyt tekemättä juuri tuollaisella poissulkevalla menetelmällä. Riittää kun osaa perustella itselleen ja varsinkin kukkarolleen, mitä oikeasti harrastukseensa tarvitsee. Muutama hutiostos toki löytyy; Pentaxin loittosarjan ostin kun halvalla sain (10.-), mutta kerran olen kokeillut eikä macrokärpänen siltikään purrut tarpeeksi lujaa. Tamronin 90mm macro yksinään on mulle ihan riittävä. Lisäksi Panasonicin LX-3:n kaveriksi hankittu lisäsalama siirtojohtoineen oli täysin huti ostos... ei mitään järjellistä käyttöä. Onneksi noita ei määräänsä enempää ole tullut tehtyä ja kalusto on tällä hetkellä suurin piirtein ajan tasalla. ...paitsi ehkä pari pikku juttua joita edelleen pohdin ja mietiskelen, ja jotka juuri asuntokaupatkin tehneenä taidan jättää vain harkinnan asteelle. Kaikkea ei voi saada, mutta on hauska seurata vierestä niitä jotka oikeasti kuvittelevat toisin.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Kyllä sitä aika paljon on kalustoa mennyt käsien kautta. Nyt on ollut esim. digijärkkäripuoli rauhoittunut linsseineen jo useamman vuoden ja nyt tuntuu, että filmipuolellekin on löytänyt mieleisensä. Kaikki on käytävä läpi, joukossa voi olla myös hyvää. T Jukka
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Työvälineitäkin olen myynyt rahapulassani. Ja sitten ostanut vastaavaa kalliimmalla, kun on jostain fyffee siunaantunut. Ei kiva. kapa
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Oiskohan niin että digikameran suurin nousu on läpi käyty ja näillä näkymin uudistukset ei ole niin mullistavia että oltaisiin taas hankinta kierteissä katsottaessa hiukan laajemmalla perspektiivillä. Nyt näyttää siltä että moni harrastaja ja ammattilainen on löytänyt sen omansa eikä ole suurempia paineita vaihtoihin. Ehkä se 2000-luvun vaihde +/-10 vuotta oli sitä kuuminta aikaa ja joka toinen kamera-hemmo oli ihan helisemässä. Itse hyppäsin vasta 2007 vuoden alussa digipuolelle vaikka aluksi oli kovinkin vastaan digiä. Itellä alkoi kameravouhotus rauhottumaan vasta täyskenno kameran hankittua, vaikka senkin jälkeen niitä pompsahduksia on tullu tehtyä. Esimerkiski ostin polaroidia kun en koskaan ollut sitä kuvannut. Pakkohan se oli kokeilla joka ei ole ihan mun juttuni. Palasin ajattelussa kino maailmaan josta olin lähtenyt. Ja nyt olen vuoden sisällä alkanut jättämään jäähyväisiä filmivehkeillle. Harrastakoot ne filmiä kellä on siihen aikaa. Kyllä semmoinen shoppaamisen mania on tarttunut meihin kameraharrastajiinkin. Keräilykulttuuri juontaa siihen juurensa. Ja sitten kun tähän liittyy vielä saalistuskulttuuri kun näillä kameroilla saa saalista. Niin kyllä sitä tavallisen ostajan logiikka on silloin kovin kaukana. Olen minäkin myynyt kamerani rahapulassa ja soittovehkeenikin ja yhden kerran kompurat, pyssyt ja sirkkelit kun päätin lopettaa rakentamisen. No on tullu ostettua kaikki uudestaan takasinkin.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Aika monta myynti ilmoitusta mulla ollut.. Nyt omistan varmaan samat kamat mitä 3v sitten myin pois..
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka No nyt päästään ehkä asiaan. Miksi myit, tulitko onnelliseksi (edes hetkeksi) ja miksi ostit samat uudelleen... ja oletko nyt tyytyväinen, kaikesta huolimatta tai juuri siksi??
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Kaksi digikameraa olen myynyt pois, molemmat Nikoneita. Filmikameroistakin luovuin, nyt on vain senverran että voi sanoa omistavansa. Tippaakaan koskaan ei ole tarvinnut katua, paitsi Yascika FX-3:n myynti.
Vs: Kameran ostamisen, omistamisen ja siitä luopumisen logiikka Aikaisemmin oli syynä etten tarvinnut enää eikä ollut aikaa kun lapsi tuli.. silloinkaan ei ollut rahallisesti pakko myydä, nyt taas tarviin koska osasta duunia ei selviä ilman.. melkein itku tuli kun kuvasin rockkonserttia PENillä..