On kello viis' kun varhaiseen kaupasta maitokannuineen käy kotiin peikkotyttö pien' On pitkä taival metsätien. Puut kolkon korven kohisee ja tuuli ähkyy, huokailee. Yö vaihtuu aamuun hämärään,
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Miksi ei mustavalkoisena? Nyt värillisenä jää aavistuksen pliisuksi, siis kerronnallisesti, näin siis minun mielestäni, enhän mä mistään mitään tiedä, mutta kerronpahan vain miltä tuntuu.
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? no vittu, nyt mä kämmäsin. yritin muuttaa linkin mustavalkoseksi mutta esilläoleva kuvakin oli linkattu, enhän mä muistanut..
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Ooh. Mä oon viimeks kuullu ton runon joskus vaahtosammuttimen kokoisena. Kyseinen (joskin nykyään aika repaleinen) reikäkirjakin on vielä jossain landella tallessa.. Ihan mieletön juttu, meinas tulla itku Niin ja mustavalkokuvakin on aika mieletön. Mun mielestä.
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? No niin, nyt alkoi rokkaamaan, heti kun värit hävis, niin tarina tiivistyi. Jotain haluaisin lisää, en vielä tiedä mitä, kerron jos keksin. Ei huono missään tapauksessa.
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? snaditeemu,, oletko nähnyt gene Smithin kuvan "Walk to the paradise" tai jotakin sinnepäin, hyvä suomiversio samasta teemasta. Koululaukku on ihan "must".
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? mieletön! -> http://www.geocities.com/minoltaphotographyw/smith_children_walking.jpg muistaisin jollakin helin kaverilla ollevan aika lähelläkin oleva suomiversio.
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Se on se... ja aika huimaava tarina siihen liitty myös. Gene Smith pahoinpideltiin aika totaalisesti ja oli menettää näkönsä kokonaan. Uskoi kuitenkin parantuvansa, ja parantui . kiitokseksi "Suurelle Parantajalle" teki tämän kuvan, ne on sen omat lapset... Teemu, sä oot "tarinankertoja", pidä siitä kiinni, sitä lahjaa ei ole kaikille annettu...
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Kuva on niin komea että kehun sitä vaikka tekijä on pyytänyt minua olemaan kommentoimatta mitään. En kyennyt noudattamaan lupaustani nyt. Anteeksi, Herra Pikku-Teemu. - Iso Paha Susi
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Kuva on siis: KOMEA. Se on romanttinen, ihmisläheinen ja vaikuttaa alitajuntani herkkiin usein uinuvassa tilassa oleviin kerrostumiin. Kaunis se on ja pienen ihmisen matkaa, jopa uhkia, esilletuova, ihanan kaunis valokuva joka ansaitsee arvostukseni. Varauksettomasti. Myös teknisen taidon näkeminen ilahduttaa tällaista valokuva-amatööriä. Pidän siitä, minuna, itsenäni. Subjektiivisesti. Ja paljon pidänkin. Anteeksi kirjallinen ja ilmaisullinen vajavaisuuteni, en ole synnynnäisesti lahjakas sekä myöskään nerokas sanaseppo kuten eräät täällä... Menen pois - taas tuli turpaan
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Ei tullut "turpaan" hyvä Est, vain pieni veljellinen ojennus. Ja kas, sehän teki tepposet, sanainen arkku aukes, puhkes runosuoni kukkaan, kun hetkeksi se päälimmäinen unohtui ja se varsinainen pääsi esiin...
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Laittaisin seinälle. En ehkä olkkariin, mutta takkahuoneeseen kuitenkin.
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? Maitokannun? Kuva on hieno ilman maitokannuakin, mutta kun se mainitaan tekstissä niin miksei kuvassakin tai päinvastoin?
Vs: Vaan kuinkas sitten kävikään? joo mietin että kun muutin muumipeikon peikkotytöksi, olisiko pitänyt vaihtaa maitokannu koululaukuksi. mutta sitten olisi ollut kiusaus vaihtaa kaupasta sanaan koulusta, mutta siinä nyt ei olisi ollut mitään järkeä kun mikäs koulu viideltä taas loppuu... .. toisaalta mitä ihmettä se muumipeikko on ennen viittä kaupassa maitokannun kanssa tehnty.. tää on varmaan ollut towen seuraava setti heti teekutsujen jälkeen.. .. silti paras suomenruotsalaisrunoilu ikinä, kuitenkin.