Vs: Kuinka vedostat? Olen ottanut tavaksi printata nämä kameralaukun sivut referenssiksi. Jotta mielenrauha säilyisi, on mulla iso leveä musta huopakynä tässä käsillä. Käytän sitä aika usein, varsinkin jos alkaa olla Q kirjaimella olevia nimiä esillä. Keni ja muut vakavamielisesti tietoa etsivät, on niitä muitakin kanavia, missä OIKEATA tietoa on jaossa.
Vs: Kuinka vedostat? Apug.org on aika hyvä tietolähde . Ei niin paljoa sinänsä ihan hauskoja taikausko-sääntöjä, vaan välillä aika tiukkaakin faktaa.
Vs: Kuinka vedostat? Luen säännollisesti kolmea saittia: Erwin Puts on lahjomattomuudessaan yliveto, sitten tuo www.luminouslandscape.com jossa on paljon mutta hyvää tavaraa ja www.rangefinderforum.com/forums/archive kyllä kannattaa kahlata läpi jos on innostusta. Siellä Analog darkroom/printing osasto vois olla aika hyvä usealle täällä
Vs: Kuinka vedostat? Käytän valotuksen hakemisessa RH Designs:in zonemasteria. Tosin se ei päästä ajattelemisen vaivoista, vaan edelleen on pidettävä mielessään millaista kuvaa on tekemässä. Sillä saa valotusajat nopeasti kohdilleen sitten, kun sen on kalibroinut omalle paperi + suurennuskone + kehitekombinaatiolleen. Erityisesti tuo mittari toimii jyrkkyyksien ja lisävalotusten hallinnassa. Split-printing onnistuu ilman testiluiskoja. Valotusajat ajattelen aukkoina tai niiden osina. Tämä tekee eri kokoisten vedosten tekemisestä helpompaa. En niinkään ajattele "peittäväni" jotain aluetta, vaan annan aina lisävaloa kun huiskuttelen pahvinpalasia paperin yllä. Käytän monijyrkkyyspapereita ja Ilfordin suodinsarjaa kun koneessa ei ole väripäätä. Työtavat ovatkin muuten aikalailla linjassa muiden vastanneiden kanssa. Tosin työvaiheisiin taitaa olla tulossa lisäksi tarvittaessa maskien teko. Erehdyin kokeilemaan unsharp maskia ja puutteista huolimatta tulokset olivat onnistuessaan vakuuttavia. Paikalliskontrasti nousi, mutta negan kokonaiskontrasti laski. Vedos vaikuttaa terävämmältä ja alhaisempi kontrasti saattaa helpottaa elämää ja säästää hankalalta huiskutteluoperaatioilta. Kirjoitin tuosta kokeilusta lyhyesti erikseen:http://kameralaukku.com/forums/smf/http ... ic.php?t=5"]http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=5 En ole juuri miettinyt kuinka kauan pimiössä menee kuvan tekemisen. Menee minkä menee. Koska undo-toimito ei ole käytettävissä, pitää hommaan suhtautua sen mukaisesti. Paperia kuluu ja virheitä sattuu apuvälineistä huolimatta.
Vs: Kuinka vedostat? Terve. Aloitan usein yleisvalotuksen hakemisella. Käytän Durstin 605 konkalla ja käsisuodattimilla. 1/ Perusvalotuksen annan usein ilman suodatinta, (koska 150w valoteho on usein vähän, negani lienee joskus liian tiheitä) tai loivempi nega 3,5. käytän pitkähköjä 15.. 25 s valotusaikoja, koska varjostan varjoalueilta liikaa valoa pois. 1a/.. seuraavaksi annan usein vaaleille alueille, joille haluan kontrastia käsiohjauksella, pienet kohteet mustan aukon kautta lisävaloa. , ehkä puolet perusvalotuksen ajasta. 2/ varjopään teen usein jyrkemmällä valolla vanhalla virttyneelle 5 suodattimella tai uudella 4'lla, kohdistan sen käsillä. valotusjat ovet lyhyitä, valomäärä lienee 1/4 3/ valoalueet tuottavat usein ongelmia, niiden laikukkuusen vuoksi joudun antamaan sitä aukkojen, reikäpahvien kautta, joskus mimuuttitolkulla. käytän aika paljon suodinta 0,5, pahimmat taivaat ja reuna-alueet 00- suodattimella. 4/ yleensä tummennan reunat, etenkin jos rajaus jättää vaaleiat pintoja samaisella 00-suodattimelle, jotten pilaisi liialla valolla tärkeimpiä sävyalaoja 5/sen koevedoksen ja koepalat katson usein sähkövalossa kohdelampulla, jotten pettyisi viedessäni ne huonevaloon. xx/ kehitystä kontrolloin toisinaan pitämällä vedosta osan aikaa liikkumatta aivan laimeassa kehitteessä (ns. vesialtaassa), väkevöittämällä sitä välillä peruskehitteessä. näin jos haluan antaa vaaleille herkille sävyille painotuksen vedoksessani. xxx/ usein haluan poistaa keskisävyjen harmauksia, joten kuvieni sävymaailma on aika, sanoisko vastakohtainen sävyvesosta ajatellen, jos joskus erehdyn sellaisen saamaan aikaiseksi, pidän liki epäonnistuneeni, tai kuva viikkojen jälkeen tuntuu prosessoimattomalta ja siksi vähempiarvoiselta. Käytän vesiallakehityksessä kuitupaperia. Pimiöni on liki pimeä, vai niukasti 1 klp punainen lamppu ja altaan päällä ei ole valoja lainkaan yy/joskus on mukava softata negalehden läpi. Silloin annan 0,5s herkistys ja softivalon koko vedosalueelle. Myös jyrkät negat vaativat tätä, joskus yritän kohdiistaa sitä, mita se lienee vain uskon asia, jos alue on aivan kuvan reunoilla tasaisena pintana (=taivas, muu valkea pöytä ym) kkk/ usein teen lopuksi muovipaperilla vedoksia, kuidun vaatiessa pitkän huuhtelu. Ne ovat usein koevedoksia joihin palaan seuraavalla kerralla, joskus ne menevät aivan nappiin. Muovin tekninen musta ja sävyt sopivat sopivat joihinkin aiheisiin ja arvelen sen ominaisuuden korostuvan, mitä nopeammilla valotusajoila sen tekee. Olen havainnut itselläni selviä kausio, jolloin kuvat ovat olleet vaaleita, tummia, tai ne on pitänyt tehdä samettiselle Ilordin m5 paperille. zzz/ Joskus annan kuvan ekan perusliikutuksen jälkeen olla levossa kehitteessä, kun se 40-50 s jälkeen alkaa nopeati muodostua, nappaa sen poi, jos arvelen sen saaneen liikaa valoa, loppukehitys on maltillisempi vesialtaassa. .. vaikuttaa kuin jos ylivalottuneen tai tummaksi menevän kuvan ottaa pois kehitteestä ja vie sen kuvan vesialtaan jälkeen takaisin sen ehkä voi pelastaa, jotain liukeneen pois ja kehitys hidastuu, arvelen. Hyvin ohuilla aivalottuneilla negoilla saatan menetellä näin, kun vedosta 5-jyrkkuudellä. Joskus kuuvittelen kuin pieni huntu 0,5 s gelatiinin läpi 5-suodatuksella herkistöisi ja pehmentäisi rakeiden näkyvyyttä. ?? ...tämähän ei kuitenkaa ole vedostamisen tarkoitus, parempi tehdä uusi vedos. Tosin niitä tummia vedoksia voi joskus vaalentaa sävytteillä... Omistan toki valotusmittarin, jolla mittaan negan ohuimman kohdan ja sitten keskisävyt, Aina ei mittarin herkkyys riitä tiheimmille alueille. Mittarissa in multgrade asetkot 0--5 joten sen avulla saa käsityksen negan kokonaissävyalueesta. Niitä lukmista ei kannata puhua nyt, mutta nopeuttaa perusvalotuksen löytämista. Viime aikoina on kuitenkin koepalalaputtaminen antanut varmennan hallinnan. .. kuvieni synty on siis hyvin satunnaista ja ei toistettavissa olevaa, joten enemmänkin varoittava esimerkki siitä kun oikein tunteella väännetään kuvaa. terv Manual
Vs: Kuinka vedostat? kuka kertoo lyhyesti split printingin idean, käytetäänkö siinä eri suotimia samaan valotukseen? vai löytyykö vastaus jostain aiemmin käsiteltynä. toinen asia: eugeneko se oli joka teki aamulla kehitysblandingin ja illalla sitten aloitti vedostuksen; sai liuos hapettua, ja näkee lopullisessa vedoksessa edukseen, "vahvemman sävyt", täyteläisemmät, onko kokemusta?
Vs: Kuinka vedostat? Mä luulen että genellä meni vähän aikaa "etsiä hyvää spirittiä" koko yön printtaus sessioon... tuloksena yksi printti.
Vs: Kuinka vedostat? Turha sinne pimiöön itseään tunkea mieli mökkyrällä. Siellä pitää viihtyä - jos ei toisen palkollisena ja kärsivänä vedoksia tee. Tuttavamme gene tuntui välillä viihtyvän, vaikka vain yhden vedoksen verran. Täytyy myös muistaa se tosiseikka, että hänet hakattiin siellä Minamatassa tehtaan turvallisuusmiesten toimesta ja ne filmit kehitettiin alkeellisissa oloissa. kapa
Vs: Kuinka vedostat? Lienee tuo splitti käsitelty tällä foorumilla monen monta kertaa, mutta vedetään tiivistelmä: - Ei välitetä jyrkkyyksistä mitään - Haetaan ensin vaalea pää kohdalleen loivimmalla suotimella - Sitten haetaan tumma pää kohdilleen jyrkimmällä suotimella - lopullinen vedos vedostetaan molempien summalla: ensin loivalla suotimella yläpää kohdalleen, sitten jyrkällä alapää kohdalleen. Jotkut väittävät että tuolla saisi enemmän sävyalaa irti, mikä lie lähinnä urbaania legendaa eikä faktaa. Toiset taas vannovat helppokäyttöisyyteen koska ei tarvita kuin 2 koepalaa. Itse en ole tuohon koskaan kunnolla hurahtanut, perinteiselläkin tavalla kun tarvitsee moniastepaperia käytettäessä vain ne 2 koepalaa. Toki split tuo jotakin etuja: Yläsävyjä ja alasävyjä voi erikseen valotella/varjostella perusvalotusten aikana jne... Eikä koskaan tarvitse ajatella että mikähän se oikea jyrkkyys olikaan. PS. Ohjeellisesti siis splitissä valotetaan loivalla vaalea pää sillä hyväksi mitatulla ajalla ja jyrkällä tumma pää. Itse en ole tuolla tavoin päässyt mielestäni oikeaan tulokseen, vaan olen aina tumman pään valotukseen lisännyt pohjalle vaalealla suodatuksella tehdyn valotuksen. Eli kun olen hakenut yläsävyjen ajan kohdilleen, valotan loivimmalla suodatuksella koko kuvan, sitten vaihdan jyrkimmän suodatuksen ja valotan sillä testisarjan alasävyille. google ja split printing tai split grade printing antanee satoja linkkejä aiheesta.
Vs: Kuinka vedostat? Ehkä tässä jo voisi ennakkotietona kertoa, että myös ensi kesänä on tarkoitus järjestää SKsL:n mustavalkovedostuksen jatkokurssi. Kurssi on tarkoitettu vedostusken perusteet hallitseville kuvaajille, jotka haluavat ottaa "seuraavat askeleet" kohti täydellistä mustavalkovedosta. Kurssilla työskennellään kuituperilla ja käsitellään tässä juonteessa esille tulleita tekniikoita aina filmin valottamisesta ripustettavaan "näyttelyvedokseen" saakka. Esille tulevat mm. filmin valotus ja kehitys zone-menetelmällä, negatiivin valotuksen ja jyrkkyyden määritys, split-grade-vedostus, vedoksen hienosäätö lisävalotuksilla ja varjostuksilla, sävyjakautuman säätö flashilla, heikennyksen käyttö sävykorjailussa, arkistokelpoinen prosessointi, sävytysmenetelmät, vedosten viimeistely ja pohjustus esityskelpoisiksi näyttelykuviksi. Kameralaukussa taitaa olla mukana useampia, jotka ovat jossain vaiheessa olleet kurssilla ja saattavat kertoa vaikutelmistaan. Omasta mielestäni kursseilla on joka vuosi ollut koolla merkittävä määrä kuvaus- ja vedostuskokemusta ja jo vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen on ollut kaikille hyödyllistä ja hauskaa. Tarkemmat tiedot kurssin ajankohdasta ovat toivon mukaan tiedossa helmikuussa.
Vs: Kuinka vedostat? Suosittelen lämpimästi ko. kurssia. Itse olin toissavuonna ja selvisi moni ehkä hieman epäselvä tai askarruttava asia, joita oli tullut pohdittua aiemmin harrastuksessa. Kiperiinkin kysymyksiin löytyi vastaukset ja paljon ihan uutta tuli opittua. Muutenkin oli mukava reissu.
Vs: Kuinka vedostat? terve. Mulla oli joskus lainassa kirja 'Greative Elemets' - Landskape Photography - Darkroons Techniques. Kieliä osaamattomana meni paljon arvailuksi, mutta kirja oli täynnä havainnekuvia prosessista. Olisiko jollain näistä spit ym. tekniikoista kuvasarjoja halua laittaa esille. Niiden kautta tekniikat avautuisivat, muuttuisivat työkaluiksi. Sitä tiettyä kuvaa herkistäväksi tai väkevöittäväksi. Tosin näyttelyvedokset ovat juttu erikseen, koska niitä katsotaan, avataan spottivaloilla... terv Manual
Vs: Kuinka vedostat? Eikös noista spliteistä ole netissä sivukaupalla esimerkkitekstiä? Kirjoistahan tuo kai on kattavimmin selitetty The Way Beyond Monochrome -teoksessa. Tuossa on vähän pätkää ko. kirjasta pdf:nä: http://www.darkroomagic.com/Publications/WBM/BasicSplitGradePrinting.pdf Sad Panda Tosin englanniksi, en tiedä tarkoititko juuri englantia kieliä osaamattomuudella. Miksei tästä aiheesta voisi laukun wikiinkin kirjoittaa juttua. Toisaalta koko split grade printing on vähän semmoinen merkityksetön sivujuonne mielestäni. Kova hype sillä oli, mutta nyt se on jo laantunut. Enemmän panostaisin vedostuksessa aukkopohjaiseen vedosteluun ja koepalojen tekoon. Sen merkitys on huomattavasti suurempi.
Vs: Kuinka vedostat? Terve ja kiitos. Nettilinkki oli hyvin perusteellinen. Tuolta kai se näyttää, kun 'hiljainen tieto' muutetaan käppyriksi. Kuvaavampi nimitys voisi olla ihan duotone printtaus. Soveltunee valmiin maiseman tai hallitun valaistuksen printtaamisen. (katu) dokumentin osalta raakavedokseksi, taltionniksi. t. Manual
Vs: Kuinka vedostat? Eikös duotone yleensä tarkoita sävytettyä mustavalkokuvaa, tai siis kuvaa jossa on jokin värisävy eikä pelkkää mustaa ja valkoista (tosin ainahan niissä tuppaa vähän jotain väriäkin oleen, mutta)... Splittauksen etuja lienevät lähinnä: - Ei tarvitse hakea eri negoille oikeita jyrkkyyksiä, kaikki tulee samalla menetelmällä - Varjostukset ja lisävalotukset perusvalotukseen yhdistettynä mahdollistavat paikallisen (ja portaattoman) kontrastin säätelyn ilman suurempaa suodatusten kanssa veivaamista. Kunnolla tarkasti valotettujen ja kehitettyjen negatiivien kanssa tuosta tuskin niin suurta etua on.
Vs: Kuinka vedostat? Duotone tarkoittaa itseasiassa painokuvaa, jossa on käytetty mustan lisäksi jotakin toista sävyä jotta saataisiin laajempi sävyskaala. Perinteisellä painolla kun harmaan sävyjä ei niin hirveästi saa aikaiseksi. Joten kuva on painettu ensin mustalla, sitten uudestaan jollakin toisella värillä, usein aavistuksen lämpimämmällä mustalla, ei kuitenkaan vielä ruskealla. Tuloksena heti sävykkäämpi duotone-painatus. Ja tuplasti kalliimpi. Nykytekniikasta en tiedä, tarvitaanko duotonea enää edes? Ennen duotone-painatus oli valokuvateoksissa jo itsessään myyntivaltti, koska kuvien sävyt olivat ihan jotain muuta kuin peruspainoissa.
Vs: Kuinka vedostat? Eiköhän se ole ensin painettu sillä toisella värillä. Musta vasta päälle. Ei ole saivartelua, vaan tällä järjestyksellä on tarkoituksensa. kapa
Vs: Kuinka vedostat? Saattaa olla, mutta offset-painoissa on kyllä musta lähes aina ensimmäinen painottava väri. Metallivärit ovat poikkaus asiassa.
Vs: Kuinka vedostat? Split-gradevedostusta on aika paljon markkinoitu menetelmänä, joka on helpompi tai parempi tai tuottaa "aivan erilaisia" printtejä kuin tavallinen oikean valotusajan ja jyrkkyyden hakeminen. Useimpien asiaa tarkemmin tutkineiden mielestä se on kuitenkin vain vaihtoehtoinen menetelmä päätyä samaan lopputulokseen. Splittaamalla ei tarvitse hakea oikeaa jyrkkyyssuodatusta - no ei tarvitse, mutta kun siinä haetaan ensin oikea valotus vaaleille (tai tummille) sävyille ja sitten sen päälle oikea valotus tummille (tai vaaleille) sävyile, niin se suorituksena sekä periaatteeltaan että käytännössä aika lailla vastaa sitä, että ensin haetaan oikea valotusaika vaaleille sävyille ja sitten oikea jyrkkyys filttereistä. En halua puhua slittausta vastaan, mutta ei siinä mielestäni niin suurta eroa ole kuin jotkut tietävät tai luulevat. On spilttauksessa omat etunsakin. Ensinnäkin tarvitaan vain kaksi suodatinta ja niillä myös kaikki välijyrkkyydet ovat käytettävissä, jyrkkyyshän säädetän ajoilla eli sekoitussuhteella. Toisekseen monijyrkkyyspaperien paras ominaisuus - siis se, että vedoksen eri alueet voidaan valottaa eri jyrkkyydellä - tulee ikäänkuin itsestään varjostamalla ja lisävalottamalla ilman eri oivallusta. Kun varjostat loivaa valoa ja/tai lisävalotat jyrkällä valolla, niin alue vedoksessa jyrkkenee ja päinvastoin. Suoraan "oikealla" suodatuksella valotettaessa tämän tekeminen vaatii suodatuksen muutosta perusvalotuksen jyrkkyydestä. APUGissa on (taas!) viime kuukausina käyty keskustelua split-grade-vedosuksesta, linkki löytyy täältä: http://www.apug.org/forums/forum41/5238 ... s-web.html"]http://www.apug.org/forums/forum41/52385-split-grade-printing-resources-web.html