Kuvaan erittäin paljon lähikuvausta luonnossa, runkona kroppikennoinen Canonin 650D. Eniten käytän Zeissin Makro-Planar 100mm f2 objektiiviä jonka kuvasuhde 1:2 rittä useimmiten. Lisäksi muutama vanha manuaali lasi joilla pääsee 1:1 suhteeseen sekä tarvittaessa loittorenkaita. Käytän yleensä f8-f11 aukkoa ja pitkiä valotusaikoja ja aina jalustalla heijastimien kanssa ja aina ilman salamaa. Olen saanut myös hyviä tuloksia 5 - 10 kuvan focus-stackingilla ja f5,6 aukolla. Olen pitkään miettinyt täyskennoisen 5D MKIII rungon hankkimista mutta kysymyksenä on aina tullut mitä todella hyödyn siitä? Vai pitäisikö vielä odottaa uutta 70D:tä jossa huhutaan olevan 24M kenno. Makro-Planar tekee hyvää jälkeä ja sen ominaisuudet tulisivat varmaan vielä paremmin käyttöön täyskennoisella. Jotta saisin saman kohteen kuva-alalle joutuisin täyskennoisella ottamaan kuvan lähempää. Kroppikennon pikselien määrän kasvaminen arveluttaa , häipyykö isomman resoluution edut esim diffraktion takia?
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Tuon toisen viestiketjun linkki Colorfoton testeihin teki tästä rungon päivittämiskysymyksestä mielenkiintoisen. Nikonin resoluutio Makro-Planarilla noin 2200 viivaparia täydellä aukolla ruudun keskellä on aika kova tulos: http://www.colorfoto.de/testbericht/obj ... 65568.html"]http://www.colorfoto.de/testbericht/objektiv-test-zeiss-makro-planar-t-2-100mm-zf-2-nikon-d800-1465568.html Vastaava lukema 5D Mk II:lla noin 1700 viivaparia: http://www.colorfoto.de/testbericht/zei ... 68853.html"]http://www.colorfoto.de/testbericht/zeiss-makro-planar-t-2-100mm-ze-canon-eos-5d-mk-iii-objektiv-test-1468853.html Nykyisella 650D/7D rungolla noin 1450 viivaparia: http://www.colorfoto.de/testbericht/zei ... 66521.html"]http://www.colorfoto.de/testbericht/zeiss-makro-planar-t-2-100-mm-ze-im-test-an-canon-7d-1266521.html Olenkohan oikeassa jos tulkitsen että jos täytän kuva-alan samanlailla täyskennoisella kuin nykyisellä 650 kroppirungolla niin saisin 5D Mk III:lla vähän paremman resoluution. Mutta jos joudun täyskennoisella rajaamaan enemmän niin hyöty häviää, nuo viivapari lukemathan ovat kuvan korkeutta kohti. Jotta saisin selvästi enemmän irti Makro-Planaristani resoluutiomielessä niin näemmä pitäisi hypätä Nikonistiksi.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Saman resoluution, siis ainakin saman pikselimäärän, saat myös 5D mkII:lla. Käsittäkseni ero kuvalaadussa ISO 400:lla ero on vielä pieni, suurilla ISO:lla mkIII on tietysti parempi. Mutta jos hifi kuvia haet, niin varmaan et kovin paljon ISO:a nosta, vai kuvaatko käsivaralta? Saatko jostain täyskennoisen kokeiltavaksi? Sillätavoin asia varmaan parhiten selviäisi.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa No siihenpä ei kukaan muu voi puolestasi vastata. [QUOTE> [/QUOTE] Elämä on valintoja, ja toisinaan erilaisten kompromissien sietämistä. Tosin se Planar tekee kyllä täsmälleen samankokoisen kuvan täysikennoisellakin (eli 2:1 on edelleen 2:1), ja kennon pikselimäärästä riippuen suurinpiirtein samalla pikselimäärälläkin, mutta sen kohteen ympärille jää vaan enemmän tilaa. Ellet sitten siirrä kameraa tai kohdetta lähemmäs, tai vaihda sitä lasia pitemmäksi. Siinä tapauksessa kohde täyttää koko kennon alan, ja kohde tallentuu isommalla pikselimäärällä. Mikä yleensä johtaa miellyttävämmän näköisiin kuviin, tosin terävyysalueen leveyden kustannuksella. Noin yleisesti lopputulos näyttää paremmalta, kun sama kohde tallennetaan isommalla mutta muuten samanlaisella kennolla. Kun muuten samanlaisen kennon kokoa suurennetaan esim. 24x36mm tai isommaksi, tallennettu lopputulos on usein hiukan paremman näköinen, mutta se "resoluutio" on vain yksi miellyttävän näköisen kuvan määre. Usein mm. kuvan dynamiikka paranee myös, eli kuvaan mahtuu enemmän huippuvalon ja varjoalueen yksityiskohtia, kuvat onnistuvat paremmin vähemmässä valossa, jne. Toisaalta myös mahdolliset virheet toistuisivat entistä selkeämmin, kohteen joutuisi samalla linssillä tuomaan lähemmäs, jotta rajaus pysyisi samana, ja samalla terävyysalueen leveys kapenee entisestään. Eli noin yleisesti samantyyppisten kennojen välillä se isompi tuottaa yleensä hiukan paremman (näköisen) lopputuloksen. Kuinka paljon paremman, se on itse kunkin itse määriteltävä. Tosin niiden viivaparien ja pikselien sijaan kannattaisi minusta keskittyä enempi siihen, mikä näyttää hyvältä. Jos ne luonto- ja makrokuvasi näyttävät jo nyt riittävän hyviltä, asiahan on silloin kunnossa, ja voit keskittyä kuviesi esteettiseen optimointiin. Eli siihen, mistä valokuvauksessa perinteisesti on kyse. [QUOTE> [/QUOTE] Jepjep, pikselipiiperrys on kallis harrastus. Asuinpaikkakunnastasi riippuen kannattaisi ehkä yrittää vaikka lainata/vuokrata jostain semmoinen isomoikennoinen kamera ja kokeilla käytännössä, miltä ero oikeasti näyttää.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa eofoton vastaus on varsin hyvä. Koska Zeissisi on täyskoon objektiivi, täyskennolla saat sen laadusta enemmän irti. Tietenkin rajaus on tehtävä kennon koon mukaan, eli käytännössä loitonnettava objektiivia enemmän. Tämä ei tarkoita välttämättä, että kohde "tallentuu isommalla pikselimäärällä", mutta se tallentuu suurempana. Pieni lisäloitonnus ei heikennä piirtokykyä juurikaan, joten suurempaan kuvaan tallentuu enemmän informaatiota samallakin pikselimäärällä. (Objektiivin kannalta). Jos täyskennon kamerassa on lisäksi enemmän pikseleitä, parannus on vielä suurempi. Rajaus pitää tehdä aina mahdollisimman lopulliseksi. Täyskennon pikselitiheys voi hyvin olla kroppikameraa pienempi, joten siitä rajattu kuva voi olla laadultaan huonompikin. Lähikuvauksessa objektiivin piirtoympyrä kasvaa. Kenno voisi olla kinokokoa suurempikin, mutta sellaisia ei taida olla tarjolla... Myös etsin on täyskennokamerassa selvästi kroppikameroita parempi. En oikein keksi yhtään seikkaa, missä kroppikamera olisi täyskokoa parempi. Tuleva D70 on 5DMkIII:sta arempi diffraktiolle suuren pikselitiheytensä takia. Nykyinenkin systeemisi on kyllä varsin korkeatasoinen.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Tuolla toisessa threadissa oli postattuna photozone.de:n mittaukset http://www.photozone.de/canon_eos_ff/50 ... ff?start=1"]http://www.photozone.de/canon_eos_ff/508-zeiss100f2eosff?start=1 eli Imatestin testitauluilla näyttäisi 3400 linjaa täyskennoisella löytyvän keskeltä täydeltä aukolta lähtien.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Ei testejä kannata sekoittaa. Sieltä löytyy vertailuksi ainakin Nikon D3X tulokset samalle objektiiville, josta voi päätellä jotain.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Ei toki, mutta ajattelin vain mainita, että milloin on syytä harkita pitääkö siirtyä elektronipyyhkäisy-mikroskooppiin, kun resot eivät tunnu enää silmämääräisesti riittävän makrokuvauksessa. Aletaan olla vähän saman tapaisessa keskustelussa kuin pitääkö musiikki äänittää 96 kHz:n vai 48 kHz:n näytteenotolla kotivideonauhalla.
Vs: Kroppikennosta täyskennoiseen lähikuvauksessa Tottakai, mutta tuossa omassa kommentissani oli tarkoitus korostaa sitä, että esim. 50mm makro on kroppikennoisessakin se sama 50mm makro, sen piirtoympyrästä vaan mahtuu kennolle pienempi ruutu, ja sama toisinpäin. TS. kennon koko ei muuta optiikan ominaisuuksia, ainoastaan rajaa sen toistaman kuvaruudun ("tirkistysreiän") kokoa. [QUOTE> [/QUOTE] No ei kait välttämättä ei, mutta jos suurinpiirtein saman pikselitiheyden, esim. 16mp kroppikenno vaihdetaan samalle linssille n. 24mp kinokokoiseen kennoon ja tietysti rajataan uudelleen, toistuu se kohde käytännössä myös 'isommalla pikselimäärällä.' Mutta näyttää siltä, että tässä puhutaan pitkälle samoista asioista hiukan erilaisin sanakääntein, joten jääköön sanamuodoista vääntäminen suosiolla foorumin ammattilaisten tehtäväksi. [QUOTE> [/QUOTE] Näinpä, hiukan toisella tapaa artikuloituna. [QUOTE> [/QUOTE] Näinpä, varsinkin jos rajoitutaan pelkästään Canikon-linjalle. Tosin nykyään voi joistakin yksittäisistä kroppikennoisistakin löytää lähes kinokoon tasoista ja kokoista etsinkuvaa. Siis melkein ainakin, ja asiaa yleistämättä. Joko optisena tai sähköisenä. (ts. minun vuoroni 'väärinkäyttää välimerkkiä' [QUOTE> [/QUOTE] Näinhän se pitkälle on, varsinkin jos pitäydytään edelleen pelkästään Canikon-linjalla. Mutta hiukan laajemmin ajateltuna on olemassa kaksi merkittävää käytännön syytä, missä kroppikennoinen voi olla "parempi". Ensimmäinen on tietty hinta, mikä on monelle harrastelijalle se ainoa hidaste kinokennoisen hankinnalle, merkistä riippumatta. Vasta ihan viime aikoina ovat kroppisarjan yläpää ja kinosarjan alapää alkaneet lähestyä toisiaan, ja osittain menneet jo ristiinkin. Toinen on kaluston pienempi koko. Toisinaan etenkin Canikonien kohdalla tätä etua ei välttämättä ole, mutta yleisemmin kyllä. Varsinkin jos peilittömät ja mittaetsinjärjestelmät otetaan mukaan yhtälöön. Suurin osa kroppikennoisista peilittömistä ja pieni osa kroppikennoisista dslr-rungoista ja niille suunnitelluista optiikoista on kinokoon runkoja ja klaseja pienempiä je kevyempiä. Pienemmän ja kevyemmän kaluston raahaaminen on toisinaan huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, mutta tietty sen kinokennoisen kuvanlaadusta ja usein paremmasta etsimestäkin joutuu tinkimään. Jos siirrytään µ4/3 -kalustoon, kasvaa tuo kokoetu entisestään, monen muun asian kustannuksella. Itse kunkin tarpeet ja painotukset ovat erilaisia, ja optimitaso osuu eri kohtaan. Mutta vain sitä lopullista kuvaa ajatellen, kylläpä se kinokennoinen on kait useimmille se mielekkäin. Toisaalta eipä tämmöisillä jutuilla taida juuri olla merkitystä ketjuissa, joissa keskitytään pelkästään viivapareihin ja pikseleihin.