Jonkin verran yrittänyt tässä ottaa selvää tästä Leica M filmikameroiden ominaisuuksista ja lukemalla saanut jonkin pienen pintaraapaisun asiasta. M2:sen filmin kelausta joku kertoi hankalammaksi kuin M3:sen. Mitähän tarkoittanee käytännössä ? M5:sta jotkut moittivat muotoilusta, koska poikkeaa muista ulkomitoiltaan. Kyseessä kuitenkin sisäisellä valotusmittarilla oleva malli. M5 kestävyyttä ilmeisesti ei ole kritisoitu sen enempää kuin muidenkaan Leica M filmirunkojen ? Jotkut kehuvat erittäin edistyneeksi malliksi. Eri malleissa erilaiset merkinnät etsimen sisällä objektiiveille...joistain Leica M malleista ilmeisesti puuttuu rajaukset 35mm ja tätä laajemmalle ? Eri malleiessa erilaisia suurennuskertoimia etsimissä...mitäköhän tarkoittavat, mikä suurennus kerroin on paras ja etismen näkymä laajin esim silmälaseja käyttävälle ? Leica M7 kuvataan liian helpoksi..koska sisältää AV pohjaisen toiminnon jolla voi valottaa automaagisesti. Leca M7 :ssä erilainen sulkija kuin muissa ? Leica 6 TTL myös monet sanoo liian edistyneeksi (mistäköhän syystä ? ) ja Leica M6 taas on tarpeeksi lähellä Leican M perusideaa monen mielestä ? Pystyykö M3:n tai M2:sen kanssa kuvaamaan kuinka jouheasti...erillinen valotusmittari tai laukusta kamera jolla saa valotuksen mitattua ja sitten...räps ? Pystyykö tuon kanssa elämään ? Onkohan jollain näihin jotain näkemystä tai kokemuspohjaa ?
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Juu, on pikkuisen (M2, M4, M4-2, M4-P, M6, M6TTL x2) mutta ei vastaa kyllä kaikkiin kysymyksiisi. Kehotan aloittamaan millä vaan M-rungolla. Idea on ensi tottua mittaetsinkameran käyttöön kunnolla ja sitten arvioida, onko se kameratyyppi juuri sinua varten. Leicaan on helppo luoda viha/rakkaussuhde. Eri-ikäisissä rungoissa on kolmea eri suurennuskerrointa etsimissä. Yleisimmät ovat 0,58 x (sopii laajakulman käyttäjälle), 0,72x (yleisin versio - 35-millisen helokehä näkyy vielä silmälaseilla) ja 0,85x, jolloin 50-millisen helokehä näkyy suurempana ja 35-millinen vastaa suunnilleen sitä mitä etsimestä näkyy. Muista poikkeava on ensimmäinen M-sarjan malli M3, jossa ei ole yhtä montaa helokehää kuin uudemmissa mutta vastaavasti etsinkuva suurempi ja erityisen sopiva juuri 50-milliselle, eli 0,92x M-sarjan filmi-Leicoista omat suosikkini ovat M4 ja M2 mutta monet ystäväni vannovat M3 nimeen. Uusin, lähinnä alkuperäistä M3sta on Leica MP, jota tiettävästi saa vielä uutena. Leica-kirjallisuutta on metritolkulla ja mielipiteitä ainakin yhtä monta kun on Leica-ukkoja/akkoja.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Takasinkelaustako? Siinä ei ole eroa, vaan uudistus tuli M4:n myötä. Takaisin vanhaan tultiin MP:ssä. Tässä on kyseessä takaisinkelausnuppi vs. (moderni huima keksintö) takaisinkelauskampi. Filminlataukseen tuli myös M4:ssä uudistus, jossa ei enää käytetä irtonaista ottopuolaa. M5 ei myynyt hyvin, mutta siihen panostettiin paljon ja se oli tehtaalle kallis jo ennen kuin ensimmäistä myytiinkään. Kestävyydessä ei ole eroa muihin malleihin. Siinä on teknisiä hienouksia kuten kuuma salamakenkä ja erikoinen valotusmittarin kennon mekaaninen toiminta. Kenno 'katsoo' objektiiviin päin ja mittaa täysin ja ainoastaan rajatulta alueeltaan mikä on mahdotonta myöhemmissä suljinverholta mittaavissa malleissa. Tuossa vähän lisää tarinaa ja siellä löytyy linkki kuvaan jossa M5 ja M4 rinnan: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,63485.0.html Taitaa olla itse verhojen osalta sama mutta se ohjautuu sähköisesti. Erohan on periaatteessa kuin Nikonilla F/F2 vs F3. Sähköriippuvuus sulkimeen siis. Liian helppo on kummallinen kuvaus AV-sulkimesta. Kuka tykkää kuka ei. Toinen kummallisuus. Kameroitten ero on hyvin pieni. Valotusmittarin näyttöä parannettiin kolmen valon näytöksi ja lisättiin TTL-salaman käyttömahdollisuus. Valotusaikakiekkoa suurennettiin jolloin sitä voi siirtää yhdellä sormella edestä (M5:ssä onnistuu näin myös). Kritiikkiä olen kuullut vain siitä että samalla menivät muuttamaan valotusaikakiekon suunnan päinvastaiseksi kuin ennen oli ollut (sama M7:ssa). Se on tottumiskysymys ja tosiasiassa voi haitata jos käyttää toista toisenlaista runkoa rinnalla. Varmasti. Voit katsella myös M4:ää. edit. Tuossa vielä lisää juttua M5:stä, M6TTL:stä - ja erilaisia näkemyksiä Leicankin järkevyydestä/järjettömyydestä: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,62470.msg468610.html#msg468610
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Jos käyttää vain muutamaa filminherkkyyttä (esim. 100,400), niin on helppo opetella kuvaamaan myös ilman mittaria. On vapauttavaa ja mielenkiintoista. Itse kuvaan M3:lla enimmäkseen 400:sta, niin enpä juuri mittaria tarvitse.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Hyviä vastauksia tullut jo tähän mennessä. Lisääkin voi laittaa.Kiitoksia vastanneille.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Ensimmäinen ja todennäköisesti ainoa Leicani on M6TTL, ostin sen runsaat 10 vuotta sitten. En keksi mitään syytä miksi ikinä vaihtaisin, enkä luovu siitä koskaan. TTL-ominaisuus ei minulle merkkaa mitään, sattuipa vaan silloin aikoinaan olemaan tämä versio joka tuli vastaan. Yhtä hyvin voisi olla perus M6. Halusin silloin ja haluan edelleen valotusmittarilla varustetun Leican. Toinen vaatimus oli Leica IXMOO-filmikasettien yhteensopivuus (pohjalevyä vaihtamalla sopivat). IXMOO-vaatimus sulki jo silloin pois M7:n (joka ei muutenkaan kiinnostanut) ja nykyään uuden MP:n. M-mallin valinta oli minulle siis helppo!
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Eli tämä Leica IXMOO-filmikasetti mahdollistaa pimiössä bulk fimin lataamisen ? Kuinka pikän pätkän tuota fiimiä saakaan ladattua ?
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Suosittelisin m6 mallia tai m6ttl. Vanhemmat kamerat ovat kuitenkin jo niin vanhoja, että niissä tuppaa lähes aina olemaan jotakin pientä vikaa. Korjaus voi tulla kalliiksi ja välttämättä varaosia noin vanhoihin ei välttämättä löydy (siis m2, m3, m4) mallit. Mäkin pidän valotusmittarin olemassaolosta, mutta jos haluaa käyttää esim. pelkästään manuaalisena, niin patterit vain pois. TJukka
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Mikä muuten Leicassa on se juttu? Kamera maksaa melko paljon,kuitenkin kuvan ottaa se objektiivi.Turha sanoa että ajat on tarkkoja ja valotus tarkka.Kateellisuutta ei ole ilmassa, koska voisin hommatta sen samantien .Leican lasitkaan ei kai optiikaltaan ole ylivoimaisia(onko),muuten kuin rakenteeltaan ehkä..Toivottavasti mua ei lynkata
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Leican kohdalla helppous ja edistyneisyys ovat aina liikaa ja syy on se, että koska kamera ei oikeasti pärjää ominaisuuksillaan, vaan mystisellä ominaislaadullaan, on sen ominaisuuksien hyvä olla hieman puutteellisia, jotta se (kuviteltu) mystinen, näkemätön erityisyys voitaisiin todeta ja todistaa (merkityksissä: osoittaa, julistaa) olemassaolevaksi juuri niiden puutteiden vuoksi.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Leica - siis mittaetsinkamerat - sopivat joillekin kuvaajille ja joihinkin kuvaustyyleihin paremmin kuin muut. Pidän M3:sta lähes aina mukana. Sillä on nopea ja huomaamaton kuvata, erityisesti kadulla. Olen kokeillut kinopokkareita ja - järkkäreitä, keskikoon pokkareita ja järkkäreitä, kaksisilmäisiä ja ison koon vermeitä. Kuitenkin yleensä valinta päätyy M3:een, jopa ainoana vermeenä hääkuvauksessa. Toimii mulla, YMMV. Leican linsseissä pidän niiden bokehista, jossa ne ovat minun makuuni ylivertaisia kinokoossa. OT: (paras bokeh omista linsseistäni kyl on ison koon saksalaisilla, Schneiderillä ja Rodenstockilla)
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Paras, hyvä bokeh, mitä se ihan oikeasti tarkoittaa, onko mahdollisimman pyöreä himmenninaukon softi kuva se oikea vai mikä? Hieman sivusta asiaa: Peiliobjektiivien donitsi-rengasta, jossa ei himmenninlehtien kulmia näy, pidetään kauheana, miksi epämääräisen pyöreä munkki olisi parempi?
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Siinähän se vastaus tuli: Mikä muuten Leicassa on se juttu? -> Kamera maksaa melko paljon
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Se sopii paljon paremmin noihin ruutupöksyihin ja kiilalippikseen kuin Nippon =)
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Paras bokeh on sekin pitkälti makuasia. Minä arvostan sellaista epäterävyysaluetta, jossa sävyliukumat ovat pehmeitä, kermaisen täyteläisiä ja portaattomia. Tällöin myös pääkohde tai ainakin se terävä alue erottuu selkeästi taustasta mikä tuo kuvaan sitä kolmiulotteisuuden vaikutelmaa. Useissa jpn-linsseissä epäterävyysalue on kulmikas, toisinaan tuplakuvalla mikä tuo kuvaan häiritsevän paljon elementtejä. Pidän kapean syväterävyysalueen käyttämisestä joten pehmeä bokeh on tarpeen. Saksalaisissa linsseissä sellainen usein on. Leican käyttömukavuus yhdistettynä tähän tekee siitä eri epelin. Sitä on kuitenkin harjoiteltava kuten muutakin kuvallista ilmaisua.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Kameran ja objektiin yhdessä muodostama laatu selviää sitten kun on kuvannut riittävästi M-Leicalla. Turha sitä on arpoa. Onneksi on erilaisia kuvaustarpeita ja mieltymyksiä.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Joo, ei sitä tiedä, ellei itse kuvaa niin paljon, että kamera tulee tutuksi. Itse olen ollut tyytyväinen epäleicaan, zeissin 35 milliseen. Täydellä aukolla hienoa jälkeä. T Jukka
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Esikuvia ja vertailukohteita tarvitaan ja Leica on yksi sellainen.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Kasettiin mahtuu normaalipituinen 36 kuvan filmipätkä, eli runsaat puolitoista metriä. Liian täyteen ei pidä ladata. Itse pyöritän filmin kasetteihin suoraan bulkkikelasta mittaamatta, sormituntumalla siirtyy kasetteihin tasaisesti noin 30 kuvaa.
Vs: Leica M filmikamerat, ominaisuudet ? Vastauksia tulikin runsaasti. Kiitoksia niistä kaikista. Eipä noista enää osaa kysyäkkään lisää. Selviävät loput ominaisuudet varmaan runkoon käytännössä tutustumalla.