Siitä saakka kun muutin turkuun, mua ovat kiusanneet Neopan 400 -rullafilmiessä reunoilla epämääräiset jäljet (nimenomaan Pyrocat-HD:lla) jotka myöhemmin diagnosoituivat ilmakuplien aiheuttamiksi.. APUG:sta tuli vinkkin kostutusaineen käytöstä Pyrocat:n kanssa kovan veden alueilla (turussa on kovempi vesi kyllä kuin vantaalla oli, mutta että niin kova..). No tein ensin testifilmillä pienen testin ja tulos oli ok. Sitten oikeata tärkeää kuvaa sisältäviä filmejä suhteella 1 litra pyrocat käyttöliuosta + 0,5ml kodakin photoflo:ta. Tulos: Loistava. Ei mitään jälkiä kuplista. Agitoidessa tosin useamman rullan purkkia vähän mietitytti kun tuttua nesteen siirtymän tunnetta ei tullut eikä mitään lorinoitakaan kuulunut. No kehityksen jälkeen kun avasin kannen niin reilustihan sieltä tunki vaahtoa. Vesikeskeytys ja sitten kiinnitys + pesu ja tulosten ihastelu! Kuulotiedon mukaan varsinaiset kehitevalmistajat ovat käyttäneet suuriakin aikoja kehitteidensä parantelemiseen siten, että ne poistavat pintajännitystä ja toimivat myös kovemmassa vedessä. Mutta Pyrocatit yms. "kotikutoiset" kehitteet taas eivät näitä sisällä ja siksi kostutusainetta voi joutua käyttämään. Vahvistettua 100% faktatietoa tälle ei tietysti ole. Mutta ainakin tässä tapauksessa toimi Ohimennen: Tuli heitettyä totuttuun tapaan loppupesun alkuun pätkä tuota "ilford wash" nimellä kulkevaa pesu-agitointia. Sarjalla 5, 10, 15, 20 ja 25. Neopan 400 tuppasi pinkkiä väriä selvästi 20 agitointiin asti. Kovin irtoama valopihasuojan värissä tuntui 15 kohdalla. Tosin aika merkityksetön tieto, sillä XTOL:lla kehittäessä tuota ilmiötä ei näy - mutta jos jotakin sattuu kiinnostamaan...
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo Turun vedestä itsekin kärsivänä, päädyin Bilteman akkuveteen. 4L pänikän hinta on jotain 4e tms. Neopan + XTOL + Rodinal + Turun pesuvesi => lila väri irtosi Ilford wash -sarjan toisessa sekoituksessa ;-)
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo Jestas, mä tein Turussa ollessani pesukoneen mukana testiliuskan millä saattoi testata veden ja sen mukaan Turus oli pehmeä-vähän päälle vesi?? Kiva, kun postasit testistäsi, Jukka. Oli hyvä muistutus siitä, että jos filkan kehitysvermeet vaan löytyy, niin täytyy tilata Ollilta Pyrocat HD:ta. Kyllä mä vaan sen nimeen vannon.
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo Liittyneekö sekin Turun kovaan veteen, että jos en loppupesun lopuksi lisää purkkiin pari milliä photoflota ja huiluttele filmiä hetken siinä, niin negaan jää kuivumisen yhteydessä ärsyttäviä valkoisia laikkuja..?
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo Rouva juuri tekaisi kovuustestin (niitä akvaario-testeja) ja totesi että tämä on keskikovaa. Saksalainen kovuus (GH) on hieman keskiarvoa pehmeämpää, mutta kokonaiskovuus oli keskitasoa. Täytyisi varmaan kysyä vesilaitokselta heidän labran tuloksensa.
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo GH = gemensamthärt, general hardness, kokonaiskovuus , eli yksinkertaisesti 'tavallinen' kovuus. Sitä muodostavat kalsium ja magnesium. Suomessa on yleisesti pehmeitä vesiä. Kovuus ilmoitetaan usein saksalaisella kovuusasteikolla (dH). Sellaista kuin saksalainen kovuus ei ole olemassa. aquahoito.info KH taas on karbonaattikovuus ja se ei itse asiassa ole kovuutta lainkaan (ei ole osatekijä kokonaiskovuudessa). Sillä on oma vaikutuksensa pH arvoon. KH ilmaisee alkaliteettia mikä merkitsee samalla kuinka puskuroitunutta vesi on happamoitumista vastaan eli veteen jossa KH on korkea voidaan lisätä happoa paljon ennen kuin vesi muuttuu happamaksi. (Happoa lisättäessä KH alenee.) Ruokasooda on 'täsmäaine' KH:n nostoon. Alkaliteettia nostavat karbonaatit ja samaa kuin KH-arvolla voidaan ilmaista myös karbonaattipitoisuudella mmol/l. http://www.suomussalmenlukio.fi/globe/taival/alkali.htm Turun vesijohtovesi vaihtelee arvoiltaan kai aika runsaasti jo säittenkin takia (mikä vaikuttaa Aurajoen veteen ja vedenkäsittelyyn.)
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo no joo, sanoitin huonosti viestini ja ajatus pätkäsi saksalaisen kovuusasteikon lyhenteen kanssa. Pizza odotti myös lautasella On myös aika kauan (oisko 24 vuotta? ) kun viimeksi itse mittasin labrassa noita molempia. Karbonaatti kovuus (KH) ilmaisee ilmaisee pikemminkin veden puskorointikykyä ts. kykyä estää pH vaihtelua olosuhteiden muuttuessa. Tarkoitus oli sanoa että Turun johtovesi hanasta ja tänään oli keskikovaa. Saksalaisella asteikolla kovuus olin noin 5 dH ja karbonaattikovuus välillä 10-15. Pahoittelen tapahtunutta ja tunnen ammatillista häpeää tapahtuneen johdosta ;-) Mutta kuitenkin tilanne oli sama minullakin kuin ketjun aloittajalla: Loppuhuuhtelun kanssa oli ongelmia, tuntui että ei saa mitenkään valkeita pilkkuja ja töhnää pois filmin pinnalta joka näkyi skannatessa. Osa oli toki pölyä, mutta tilanne parani viimeisten rullien kanssa kun vaihdoin koko prosessin tuohon Bilteman akkuveteen: Teen kehitteen ja fiksin siihen, huutelen hanavedellä mutta viimeinen huutelu tuolla tislatulla ja J.V:ltä saadulla (mikä lie??) aineella. Periaatteessa XTOL + Rodinal yhdistelmän luulisi toimivan myös kovassa vedessä, mutta koska kyseessä oli ständi-prosessi, kehite-liuos oli suhteellisen laimea joten....???
Vs: Kokeiltua: Pyrocat + photoflo Myöskin Turkuunnuttuani olen siirtynyt käyttämään akkuvettä loppupesun jälkeisessä huuhtelussa. Nimittäin tuli aika paljon sellaista makrohiukkasta filmien pintaan, samoin noita kuivumisjäämiä... En tiedä onko tämän asunnon/alueen putkisto jotenkin kehnompaa ja siksi vesi sakeampaa? Eihän Turun veden tai minkään suomalaisen kaupungin kai nyt varsinaisesti kovaa pitäisi olla (kansainvälisesti verrattuna). Huima on ero kuitenkin pk-seudun veteen.