Oletteko huomanneet kivan Leica-mainoksen http://www.m.leica-camera.com/home_en.html jossa pääsee vähän jopa kuvaamaan kameralla valitsemallaan polttovälillä. T. Kerkko.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Cool, onneksi pääsen kuvaamaan M2:lla koska vain. Ja pian M3:lla kun tuli tuollainen ostettua heräteostoksena...
Vs: Kokeile M8-kameraa! Tämä nyt menee vähän varsinaisen aiheen vierestä, mutta kuinka hankalaa tuollaisilla Leicoilla missä ei ole sisäistä valotusmittaria on käytännössä kuvata? Olen välillä haaveillut tuollaisesta M2 tai M3:sta, mutta ajatellut, että näin automaattikameroihin tottuneena valotuksen hallinta on liian hidasta ja työlästä. M6:ssa voisi etsimestä tarkistaa valotus, mutta on kyllä jo kalliimpi laite, sillä hinnalla saa jo Zeiss Ikonin.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Itse epäilin samaa, sitten eräs tuttu kauppasi kivaan hintaan M4-runkoaan. Sai mut vakuuttuneeks, että erillisellä "käsi"mittarilla homma hoituu varsin hyvin. Päätinpä tehdä kaupat ja hommasin Gossen Digiflashin mittariksi. Homma toimii erittäin hyvin ja nykyään mittaan tuolla mittarilla valotuksen sellaisillakin kameroilla, joissa oma mittari on, paitsi niillä, joissa ei ole manuaalista valotusmahdollisuutta. Lisäksi laajensi mahdollisuuksia käyttää muita mittarittomia kameroita, joita aiemmin olin vieroksunut. Voin kyllä suositella lämpimästi. Itse en välttämättä lähtisi hommaamaan näitä VC Metereitä jotka kameraan saa kiinni erikseen, koska tuo on niin kätevä tapa. Mittareita on toki muitakin (pieniäkin, tuo on nimittäin tosi kätevän kokoinen ja kevyt) ja tuon Digiflashin sijasta mulle olis vallan hyvin riittäny Digisix, josta puuttuu salaman mittailu. Mittaustulokset tuntuvat luotettavammilta kuin kameroiden omilla mittareilla, lisäksi mittailun voi hoitaa huomaamattomammin, ennen kuin kaivaa kameran esiin. Kohdistuvan valon mittauksella varjoa kohden mittaillen negat yleensä valottuvat sopivan reilusti. Valotusarvoja ei tule korjailtua koko ajan varsinkaan siis negafilmien kanssa, vaikka ennen näin oli tapana (sokeasti luottaen kameran keskiarvottavaan mittariin), jolloin valotus vaihteli paljon sen mukaan, mistä mittasi, vaikka olosuhteet periaatteessa pysyivät samoina.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Tai mikä olisi coolimpaa kun pärjätä Leicalla kokonaan ilman valotusmittaria? Jonkin aikaa sitten joku Kameralaukkulainen valisti mielenkiintoisesta Sunny 16 -säännöstä: http://www.camerareview.com/templates/sunny16.cfm Itse en ole vielä näin pitkälle päässyt, M6:ssani on valotusmittari joten käytän mukavuussyistä sitä. Mutta ajatus kieltämättä viehettää.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Tässä vielä kattavampi: http://www.fredparker.com/ultexp1.htm#Light%20Intensity%20Chart Tuo käyttämäni Gossen muuten näyttää suoraa EV-arvot, jotka sitten ruuvataan nuolen kohdalle, jolloin asteikolta voi lukea aukko-aika-sarjat. Tuota kun käyttelee (ja voi huvikseenkin mittailla vaikka ei juuri kuvaisi), niin oppii samalla arvioimaan niitä valotuksia ilman mittariakin yleisissä tilanteissa ainakin. EV:t on myös kätevä ruuvata suoraan mm. Hasselbladin aukko-aika-renkaaseen, samoin ainakin jotkin "folderit" ilmoittavat suoraan valotukset niin, että voi käyttää EV-arvoja vaihdellessaan valotusta.. Ei tarvitse kuin yhden luvun.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Mä vedän välillä ihan perus sunny16 säädöillä ja ihan ok jälkeä tulee. Hankalammissa olosuhteissa tulee sit käytettyä spottimittaria ja eihän tuota valotusta tarvitse mitata kuin kerran jos olosuhteet pysyvät samana. Näppärää kun tuohon tottuu
Vs: Kokeile M8-kameraa! Niinpä... Itsekin tuli vielä jokin aika sitten mittailtua jatkuvasti juuri sillä kinojärkkärin keskiarvomittarilla ja koko ajan räplättyä valotusarvoja, kun etsimen näyttämälle alueelle eksyi (tai siltä poistui) vaikkapa joku kirkas valo.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Tuo LW (Lichtwerte) -asteikko on mainio juttu sopivan kohdistuvan valon mittarin (=Gossen) kanssa. Valotuksen oppii nopeasti arvioimaan oikein sen avulla. LW-asteikon puute onkin esim. muuten niin mainion Rolleiflex F:n (ja GX:n sekä FX:n) ainoa puute ja saattaisi jonkun saada harkitesemaan E:tä F:n sijaan. Aivan uusimmissakin Hasselbladin CFi-objektiiveissa LW-asteikko sitävastoin on. T. Kerkko.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Ainakin mulla tuli "helpot olosuhteet" aika äkkiä tutuiksi kuvatessa mittarittomalla kameralla. Aluksi tarvitsi tietysti ulkoista mittaria joka välissä, jonkun ajan päästä ei juurikaan. Harjoittelun tuoma "näppituntuma" on eduksi myös jatkoa ajatellen. Joskus ei nopeissa tilantessa aika riitä kaikelle fokusoinnista valotuksen säätelyyn. Vaikeissa olosuhteissa hyvä mittari on tietty kiva. Edes se ulkoinen.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Jo kuuskytluvulla kun käytimme "aina" Tri-Xää 400 asalla Leicassa, oli valotus ulkona 500 ja 8 tai jokin muu yhdistelmä antaen saman valotuksen. kadun varjoisella puolella kaksi aukkoa lisää eli 250 ja 5,6- Jos oli pilvistä tai aikainen aamu tai ilta jo tulossa taas kaks aukkoa lisää eli 125 ja 4. Aina tuli printtikelpoista jälkeä. Kun Ilmari Kostiainen vaihtoi Canoneihin jossa oli mittari "kaupanpäälle" oli hänen kommenttinsa-Jos valotus poikkeaa vakioarvoista on patteri loppu tai Mittarin kontaktit likaiset...
Vs: Kokeile M8-kameraa! Kirjoitat puhdasta asiaa. Tosin ehkäpä tämän päivän 3D matriisimittareihin ja kymmeniin automaattitarkennuspisteisiin tottuneet eivät ihan sisäistä tekstiin siältyvää yksinkertaisuuden kauneutta ja toimivuutta.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Mikä kohta? No silleen että pistää kuvun eteen ja mittaa kohti varjoja (tai ainakin vähän tummempaa), ei pitäs ainakaan alivalottua. Jep, ei sitä noin "kuulu" käyttää, mutta hyvin toimii varsinkin värinegalla.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Gossen on ollut mukana Dr. Heinz von Lichemin kirjan Exposure Metering and Creative Photography tekemisessä. Kirja ei ole ihan uusi, omani on vuodelta 1990, toisaalta ei valokaan vissiin kauheasti ole tuonakaan aikana muuttunut. Kirja kertoo monipuolisesti valosta, sen käytöstä valokuvassa ja tietysti valon mittaamisesta. Hyvä perusteos. Näitä myi aikanaan ainakin Finlandiakuva Oy, sittemmin edustus on siirtynyt Olympus Finlandin kautta Color-Kolmio Oy:lle, olisikohan siellä vielä kirjoja jäljellä. T. Kerkko.
Vs: Kokeile M8-kameraa! Fujin filmipakkauksissa on ollut sisäpahveissa valotus ohje jo pitkään.. sillä on hätätapauksessa pärjännyt..
Vs: Kokeile M8-kameraa! Hankin tässä juuri "uuden" Nixsonin D2H digin, jossa on kaikki heebelit, matriisit y.m. Ja kas, kun on vastassa vaalea seinä, niin harmaaksi menee. vastaavasti tumma katunäkymä ylivalottuu. Tietenkin on siinä plus ja miinuskorjausnappi, mutta nopeampaa on kuvata manuaalilla ja korjata aukkokiekosta heti kameraan tarttuessaan. Mutta kolmasosa aukon tarkkuudella... siinä on vanhalle pierullekin tekemistä . Kuinka moni muuten käyttää automaattista haarukointia?- Kyllä tulee deletoitavaa kun joka shotista on kolme versiota !
Vs: Kokeile M8-kameraa! Näinhän se on, harrastajat pyrkivät automaattisesti tekemään vaikeasta helppoa ja helposta vaikeaa, se on sitä monimuotoisuutta. Kameravalmistajat tarjoavat helppoutta huutavalle laumalle entistä vaikeampia kameroita -ja aukon, ajan ja etäisyyden käsisäätö alkaa nousta arvostetuksi kaikessa karmeassa vaikeudessaan. Jos käy vahingossa käpy ja alkaa vaikuttaa helpolta, voi käydä ostamassa 500-sivuisen kirjan kertomaan zonesta ;-)
Vs: Kokeile M8-kameraa! Täällähän on paljon sydäntä lämmittävää asiaa sunny-16:n elämää helpottavasta ja riemukkaan onnellistuttavasta yksinkertaisuudesta. Hyvä! Tuosta M8:sta vielä, jos joku kokeilee tai omistaa, niin voisi samalla varovaisesti kokeilla tuota samaa, eli että pysyykö pohjalevy kiinni jalustassa myös pystykuvia ottaessa, tuolla ilmeisesti ei, ja ainakaan ilman taistelua takuu ilmeisesti ei korvaa...
Vs: Kokeile M8-kameraa! Heh, joo. Eka kerta kun kuulen että pystykuvaus jalustalta on kameran takuuehtojen vastaista (tai jtsp.). Aika naurettavaa toimintaa Leicalta jos eivät pysty myöntämään selvää suunnitteluvirhettä.