Vs: enkeli 2 Omituinen enkeli-kuvasarja. Alhaalta ylös luettaessa se kertoo ihmiskunnan kasvusta, muuttumisesta lehmän lapsesta aikuiseksi sonniksi (ei tietenkään konkreettisesti) ja sitten henkistyneeksi ihmiseksi. Ylhäältä alas luettaessa se kertoo enkelten varjeluksessa olevasta miehestä, joka alemmissa kuvissa näyttää todellista luonnettaan - sonniutta ja ikuista lasta. Luovia sisällöllisiä ratkaisuja, rohkeaa miehuuden symbolismia ja tehokasta sarjallisuuden käyttöä joka tapauksessa. (Toki voi olla, että eläinkuvilla ei ole mitään tekemistä kuvaketjun nimen ja enkelien kanssa, mutta sehän olisi omituista.)
Vs: enkeli 2 No niin tai näin, mulla on vaikeuksia ottaa tosisaan "miehet" joilla on kissa, vaikka en tiedä mitä heidän "poikaystävät" asiasta on mieltä. Siis mitä tämä tähän kuuluu? >Ei oikeestaan mitään mulla tuli vaan osku mieleen
Vs: enkeli 2 Tällä miehellä on 2 kaniinia eikä ongelmia mieheyden kanssa. Huolimatta siitä, etten ymmärrä sonnikuvien enkeliyttä enkä kauneutta. Ehkä niitä pitäisi lähestyä jonkinlaisen freudistisen tulkinnan kautta? Kuvaaja näkee itsensä mahtisonnina, joka enkelinä elää sonnin asussa ja jolta vasikka ottaa suihin?
Vs: enkeli 2 Heh he hee... heh he hee... Meikällä taas kauna kohdistuu täysikasvuisiin kissoihin itseensä, joita pidän ikävinä ja assosiaalisina olentoina. En paljon piittaa onko kissalla isäntä vai emäntä. Tunnen kyllä kissan omistavia miehiä useitakin ja heteroita ovat tainneet olla. Mutta syvennetäänpä hieman, jotta itseymmärryksemme kehittyisi: Sellainen juippi kuin Carl Jung, eräs syvyyspsykologian historian suurista miehistä kehitti ajatuksen, jonka mukaan ihmispersoonassa on sekä feminiisiä että maskuliinisia, tiedostamattomia piirteitä. Näitä hän kuvasi termeillä anima ja animus. Vilkaise Anima and animus - Wikipedia Tältä pohjalta voidaan ymmärtää, että kissoja diggailevillä miehillä kissa edustaa ikäänkuin oman itsen anima -puolta ja kissa mahdollistaaa kontaktin tähän oman itsen tiedostamattomaan, feminiiniseen puoleen, joka jokaisessa miehessä on. Ehkäpä se löytyy sonnivalokuvaajastakin, olematta silti mitenkään ristiriidassa miehisyytensä kanssa? Edustaisiko enkelivalokuva juuri tätä puolta kuvaajassa? Aivan sama pätee tietysti kääntäen naisiin saaden joskus kammottavia ilmenemismuotoja: Naisten kehonrakennus ilmentää naisen pyrkimystä päästä yhteyteen oman animuksensa kanssa miehinen keho rakentamalla. Lopputuloksena on usein bizarri friikki, joiden kuvajaista ei mielellään verkkokalvolleen ota.
Vs: enkeli 2 ;-) Juontaneeko lapsuuden äidinkielenkirjoihin vai mihin tämmöinen syvällä suomalaisissa miehissä oleva luulo että kaikki koirat ovat miespuolisia ja kissat naispuolisia. Peni ja mirre sitten menivät naimisiin. Sama pätee tietysti kirjan maalaisidyllin hevoseen ja lehmään, ja isäntään ja lampaaseen, vai mikä ylämaan nauta se porvoossa oli? ;-) Sinänsä kiinnostavaa, että koira katsottaneen idän miehelle sopivaksi kumppaniksi ;-D
Vs: enkeli 2 Hyvä pointti. Ehkäpä narttukoirakin on jotenkin maskuliinisempi olio kuin kollikissa? Jos ne onkin gender-blendereitä? Ehkäpä elukat ovatkin transseksuaaleja tai peräti niitä paljonpuhuttuja metroseksuaaleja?
Vs: enkeli 2 Niin, tuosta enkelistäkin henkii sellainen metroseksuaalinen olemus. Ehkä se kuvastaa vähän sitä kaapista ulos tulemista myös?
Vs: enkeli 2 Keskiluokka on aina ollut kiinnostanut naapurin petipuuhista. En vain keskisi mitä kiinostavaa siinä on?
Vs: enkeli 2 Sellainen juippi kuin nokku, eräs foorumi/keittiöpsykologian historian suurista miehistä kehitti ajatuksen, jonka mukaan ihmispersoonassa on traumaattinen piirre. Tätä hän kuvasi termillä anus.