Valot eivät olleet kummoset, yhden biisin sain vaan kuvata, liikkua ei voinut, laulussa ei ollut kaikua, koreografia oli kornia, musa tuli nauhalta... mutta se oli Samantha Fox! Samantha Fox - m u s a k u v a t . c o m
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Kunnioitettava urakehitys kyllä: kolmossivulta Vantaalle. Onko Sammyn ulkoiset avut hieman menettäneet ryhtiään matkalla? Toki kilsojakin alkaa olla mittarissa...
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Fox on 40 v. Sehän on semmoinen ikä, että jotkut näyttää jo todella elähtäneitä ja toiset taas saattaa olla hyvinkin kauniita. Samantha on kaunis. Mutta. Jos se olisi pukeutunut jotenkin siistimmin/normaalisti. Mukana olisi ollut bändi kälysten tanssityttöjen ja taustanauhan sijalla. Esiintyminen oli enempi ollut laulua ja tanssia, kun seksististä pelleilyä, niin olisihan tuo ollut paljon siistimpää. Jos tarkoitus oli korostaa rintapuolta, niin asuvalinta oli kehno. Oli kehno minusta joka tapauksessa. Ja ne biisit. Kotona kun kuuntelin etukäteen, niin ei voinut olla hymyilemättä. Biiseistä Touch me ja Do ya do ya (wanna please me) vaikutti biiseiltä. Muuten tuntui lattealta. Se oli tietty periaatteessa positiivista, että uusia biisejä oli noin puolet setistä, mutta eipä niistä hiteiksi.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Muistaakseni Samantha tekee nykyisin todfella harvakseltaan keikkoja, sillä on nykyisin joku puutarha-alan firma, eli muistaakseni suunnittelee/stailaa? puutarhoja Brittein saarilla. Näytti paremmalta tavallisissa kuteissa TV:ssä.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Totta, Sammyn kasarisetti oli parempi Mutta taidokkaita kuvia jokatapauksessa.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Kiitos. Näitä kuvatessa ja jälkikäteen miettiessäkin jäi kyllä ihmettelemään, että mitä se taito on. Kun tietää, että aikaa on vähän, niin on kai kaksi mahdollisuutta. Keskittyä ja miettiä tasan tarkaan kaikki ja ottaa se yksi kuva. Toinen vaihtoehto on, että mennään sinnepäin ja otetaan monta kuvaa. Minä valitsin tän jälkimmäisen, koska malliin ei voinut vaikuttaa ja aikaa oli niin vähän. Että jotenkin en näitä hirveästi ylpeyttä tunne, mutta toisaalta vähän itseänikin ihmetyttää, että ehdin ottaa näin monta ihan erilaista systeemiä. Välillähän olen lähtenyt vaan siitä, että ainakin yksi hyvä naamakuva lehteen saadaan.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Paljon parempaa (ja erityisesti monipuolisempaa) settiä kuin mitä itse sain aikaiseksi Jyväskylässä. Kun sai kuvata yhden biisin ja on pakko palkan eteen saada 1-2 onnistunutta otosta, niin otin sitten varman päälle, ja kuvailin miksauspöydän vierestä A-tikkailta, ja telellähän tulee noin lähtökohtaisesti tylsää jälkeä. En ole kovin kokenut biisirajoitteisten keikkojen kuvaamisessa, mutta kolmen biisin säännön mukaan kyllä pystyn melko itsevarmasti menemään, yhden biisin kohdalla - erityisesti jos on syytä olettaa että se kestää kolmisen minuuttia - on jo tutinaa.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Kiitos. Pitihän munkin se yksi lehtikuva saada, mutta minä annoin vaan laulaa, siis kameran. Pari visiota oli - tai ne syntyi siinä odotellessa: Perus RINTAkuva ja semmoinen, missä on yleisöä ja Fox sivulta/yläviistosta. Muuten sitten, kun liikkua ei voinut ja aikaa oli niin vähän, niin ei auttanut kun kuvata mitä oli tarjolla. Varasin itselleni paikkaa lavan reunasta (yleisön seasta) mutta kulkeuduin sitten tungoksessa yhden kajarin päälle. Siinä piti sitten pönöttää koko keikan ajan. Joo, mutta sillä mennään, mitä on. En ole vielä ollut keikoilla, jossa kuvataan esim 30 sekuntia, mutta olen kuullut niistä. Mielenkiintoinen näkemys. Minä taas koen välillä sen vähän tylsänä, että joka helkutin paikasta pitää koittaa saada laajiskuvaa. Maailma on kuitenkin kaunis ja siitä voi taltioida vaikka mitä ilman venyttelyefektejäkin.
Vs: Kohde ratkaisee - Samantha Fox Upein tempaus mistä itse olen kuullut on sellainen (lätäkön toisella puolella tietysti), että jokaisella kuvaajalla on hänelle omistettu gorilla varmistamassa että ainoastaan _yksi_ kuva otetaan (jonka jälkeen kuvaaja talutetaan pois). Tämä tosin on ilmeisesti tapahtunut joskus vuosia sitten. Kuvista tulee telellä usein kovin yksitasoisia, sitä lähinnä meinasin. Ja jos teleilee jonkun korokkeen päältä yleisön takaa/sivusta, niin siinä on sitten tavallaan taas rajoittava tekijä se, ettei pysty itse liikkumaan - vaikka tämä toki vapauttaa sitten tekemään muita asioita. Ehkä "lähtökohtaisesti" oli vähän jyrkkä ilmaisu tuossa, mutta normaali- ja laajakulmaisilla objektiiveilla mielestäni pääsee paremmin itse vaikuttamaan kuvan "jännittävyyteen", kun taas teleillessä tarkk'ampujan tavoin jostain syrjästä on pistettävä enemmän uskoa siihen, että se mitä kuvaa on sinällään mielenkiintoista (mutta kun aina se ei sitä ole...). Toki telelläkin voi tehdä rohkeita ja "ärsyttäviä" rajauksia. Samaa mieltä olen osittain tuosta vääntelystä, kaikelle sitä ei pidä mennä tekemään. Sen sijaan raskaampi musiikki voi olla otollista sille. Mitään sielukasta soul-tyttöstä en kuitenkaan lähtisi kalansilmällä kuvaamaan . Osittain kyse konserttikuvauksen osalta on siitä, että jos on nenä kiinni esiintyjässä niin sitä on vaikea muulla kuin laajakulmalla kuvata, jos haluaa siis saada vähän kokonaisempia kuvia. Tietysti jos ei ole hirveästi mikkiständejä ja muita esiintyjiä sivulla (tai osaa ne sommitella luontevasti kuvaan) niin sitten voi sivusta teleillä. Vastoin tuota "tele on tylsä"-ideaa olen kylläkin juuri aloittanut eräänlaisen metallipotrettisarjan (kuvailen sitä mukaa kun sopivia bändejä tulee eteen). Erittäin tiukka (ja toivottavasti myös jännitteellinen) rajaus metallimörköjen kasvoihin tuottaa joskus tosi kivoja kuvia. Pistän yhden esille kunhan kerkiän kotiin tekemään Kameralaukku-kokoisen version kuvasta.