Minulla on ollut kuvankäsittelyprojekti jossa olen yrittänyt virittää vanhoja kuviani "cinemaattisiksi", siis jotenkin elokuvamaisiksi. Tässä kesällä Seoulissa kuvattua materiaalia. 1. 2. 3. 4. 5.
Vs: Cinematic Seoul Muutama huomio: * Elokuvan stereotyyppinen värimaailma ei ole vuosikymmeniin ollut mustavalkoinen. * Kuvissa vaikuttaisi olevan käsin piirretty vinjetointi. Se ei ole kovinkaan kinemaskooppinen ratkaisu. * Cinemaattisuus on postmodernissa maailmassa hankalampaa kuin silloin, kun Hollywood tai Suomi-Filmi määrittelivät estetiikan. * Kuvasuhde on asiassa tärkeä. Luultavimmin, mitä laajakulmaisempi kuvasuhde, sitä enemmän se mielletään eläväksi kuvaksi. Silmätuntumalla kuvat voisivat olla vähän matalampia.
Vs: Cinematic Seoul Mietin pitkään värillisyyttä, mutta sitten päätin mennä mustavalkoisella kun sain käännöksen onnistumaan aika hyvin. Ja juu, eikös elokuvan sivusuhde saata olla jotain tyyliin 2.4:1. Nämä on 16:9 suhteessa, eli televisiomaisia ;-)