Eli siis TXP 320 Litkuja ois tarjolla Rodinal, tai Tmax Dev, mutta pitääkö hankkia tuota Xtolia ? Tarkoitus ois ampua se about ISO-160:nä studiossa, sopivasti NPS:n kanssa samoille ajoille ja valoille.
Kyl kai se on ihan sama vedätkö xtolilla vai tolla tmax devillä. Xtol taitaa kylläkin tuottaa vähän terävämmän oloista jälkeä jos oon isojen poikien jutuista oikein päätellyt. Ja Rodinal tekis sit sitä terävintä, mut saattaapi se rae paukahtaa melko isoksi (jos toi käyttäytyy samaan tapaan kuin nelisatanen t-max ja rodinal...). Pitäis tehdä kyl pientä vertailua xtolin ja ton t-max devin kanssa kun molempia kerran kaapista nyt löytyy. Ehkä täs lähiaikoina.
Vitun hyvä juttu. No jos valottaa aukon yli, niin en mä ainakaan prässäyskehitettä käyttäisi. Sä käytät mitä käytät, mutta mä vetäisin Rodinalilla 50+1 tai 100+1 varsinkin jos ei oo kino.
Ei käyttäydy ei. trix toimii Rodinalin kanssa oikein kauniisti. Enkä ole tietääkseni mielipiteeni kanssa yksin. Kun taas kaikki missä lukee T-Max on paskaa IMHO
IMHO T-maxista saa hyvää jälkeä xtolilla, rodinalilla tulee kyl hirveetä paskaa suoraan sanottuna. Trixistä ei oo kyl paljoa kokemusta, joten...
Jos ei saa, niin ehkä kyse on enemmän siitä, että ei osaa? Tai sitten makuasioista joista on turha kiistellä.
Ehkä Mut tosiaan, t-maxia tulee käytettyä lähinnä siksi, että se on käytännöllisintä omiin tarpeisiin. Saan sitä lähikaupasta edulliseen hintaan ja "oikein" valotettu ja "oikein" kehitetty rulla skannautuu nätisti (toisin kuin rodinalissa läträtty t-max...). Pimiössä oon viimeksi vieraillut pari vuotta sitten, joten en vedostamiseen sano mitään. Ja nyt hyvät illanjatkot, mä lähden pubiruusuilemaan!
Alkuperäiseen kysymykseen: Välttämättä en ymmärrä, miksi pitäisi ylivalottaa 2/3-1 1/3 aukkoa, vaikka olisi kuinka mukavaa. Mutta toki kehityksellä voi hieman "korjata" asiaa. Ehkä Perceptol 1+3? Tuo tuli mieleen Barry Thorntonin kirjasta "Edge of Darkness". Todella mielenkiintoinen opus. Hänen teoria perustui siihen, että "normaalikokoisissa" printeissä (20x30-30x40cm) ja hieman "suurempirakeisella" filmillä saadaan kaikkein terävintä jälkeä normaaleille katseluetäisyyksille juuri keskikoon (120) filmillä. Voisin jopa uskoa, mutta en jaksanut lopullisesti itse kokeilla. Mulla kino ja keskikoko on niin erilaista kuvausta ja kuitenkin esim. kinolla "100-asan" filkat oikealla kehitteellä oli paitsi lähellä samaa herkkyyttä, mutta myös paljon makeempaa kuin "ISO 400 IE 160 + laimea Perceptol". T-Max+Rodinal+Tri-X: Yleisesti väitetään, että Rodinal lisää "raetta". En olisi välttämättä samaa mieltä. Vahva Rodinal (1-25 tms.) on kyllä jämäkkää kamaa ja vaikuttaa jotenkin emulsioon, mutta esim. 1+100 on aika mieto litku, joka mun mielestä kehittää filmin "raeominaisuudet", sellaiseksi, kun se filmissä on - ainakin "perinteisissä" emulsioisssa. Jos vertailuna käytetään esim. D-76sta tai muita "reatta" liuottavia kehitteitä, voi hetken näyttää, että "rae" on hienompi noilla, mutta terävämpää ei ikinä. Mulla on "rae" koko ajan lainausmerkeissä, koska m/v-negaprosessista ei tietääkseni kukaan tiedä koko totuutta. Eli valotus/kehitys/pysyvyys on vielä osin mysteeri ja vain opittujen käyttötapojen varassa. Tri-X ja laimea Rodinal on munkin mielestä aivan hieno yhdistelmä. Fujin Neopan 400 + Rodinal vielä parempi. Kodakin mannekiinina Ansel Adamsin ex-assari John Sexton luotti/luottaa T-Maxiin, varsinkin sen resiprookkiominaisuuksien takia. T-Maxeja varmaan myydään ihan hyvin, mutta harvoin olen kuullut tai kokenut sen olevan "helppo" vedostettava. Itse olisin samaa mieltä, joskaan en ole viitsinyt hakata päätä tarpeeksi seinään tuon tuoteperheen kanssa lopullista totuutta etsien. Skannauksista en tiedä mitään muuta kuin, että omissa naurettavissa kokeissa yksikään m/v-negaskannaus ei ole ollut lähelläkään sitä maailmaa, mitä pimiössä saa aikaiseksi.
No, Tri-X 320 on emulsioltaan muuttunut, joten vanhat suositukset eivät ehkä pidä paikkaansa. Komppaan kto:ta tuon Rodinalin kanssa. Laimea Rodinal ei ole mikään raehirmu - päinvastoin. Toisaalta 320 Tri-X on olemukseltaan ohut ja hienon hienoja varjon sävyjä sisältävä materiaali, josta ei kannata edes yrittää kehittää mitään näkkileipää - väärä filmi siihen touhuun. Yleensäkin ihmettelen hieman tuota raekeskustelua - eihä se varsinkaan keskikoossa/isommassa ole mikään ongelma.
Noin minäkin meinasin jo päivällä laittaa, että Rodinal on paras, mutta kun en kehdannut. DrX on oikeastaan kaikin puolin helpompi. Sekä kehityksen että vedostuksen. Sellaiseksi se on tarkoitettukin, mutta tmax:ia helpompaa lopputuloksen kannalta on vaikeaa löytää, jos kaikki tehdään "oikein" ja pilkulleen. Edit: Omasta kokemuksesta. Vähän ja sekin ainoastaan kinosta.
Joo sori, puhuin 400:sta. Kyllä mun mielestä tmax on kaikin puolin helppo filkka, jos tekee kaikki ohjeiden mukaan. Makuasioitahan kaikki on loppupelissä, mutta tarkoitin lähinnä sitä että lopputulos on varmimmin ja helpoiten ennakoitavissa. Ja siis todellakin puhun omasta kokemuksesta, eli en ihan joka viikko hommaa tee.
tmaxilla olen tmaxin kehittänyt siten kuin kertovat kannatavan. Onko se sitten huonoa vai hyvää, jos se on sitä mitä odottaa saavansa. En tiedä. Lisäys: Enmiä tiiä! Minä olen pelkkä harrastelija!
Mikä se helposti arvattava lopputulos on? Se perinteisen T-maxin tuhnun paksut keskisävyt ja vaikea vedostettavuus vai joku ihan muu? Oletko ikinä kokeillut mitään muuta mv filmiä?
Harrastelijoita täälläkin Oot luultavasti oikeessa. TMAX ja TMAX-kehite toimii varmaan yhteen. Mä kokeilen sitä uudelleen silläkin uhalla, että Kodak lopettaa koko pelin sikseen. Ja vaikka olen "löytänyt" Plux-X:n uudelleen jne.... Sen verran historiallisia selityksiä, että jos oikein muistan, niin TMAXien tullessa markkinoille, luultavasti kaikki osti ko. filmiä. Ekat filkat kehitettiin (luultavasti väärin) D-76:lla, HC-110:llä jne... Ja 90% käyttäjistä ei tykännyt. Toi 90% on mun arvio. Meni tietty osin uuden tyyppisen filmin nimiin käyttäjävirheinä. Sitten Kodak toi markkinoille huippukalliin TMAX-kehitteen ja mun mielestä paljon filmejä myöhemmin... eli ehkä perinteisillä liemillä todellakin oli/on "ongelmia". Lisäksi tuntui siltä, että TMAX filmit ei todellakaan kestäneet yhtään väärää valotusta tai kehitystä. Kaikki perinteisemmät m/v-filmit tuntu(i)vat olevan niin paljon "helpompia". Kokonaan toinen juttu on se, millaisia "sävyjä" T-MAXilla (tai Deltalla) saa aikaiseksi. Pikkaisen epäilisin, mutta ennen kuin TMAX kehitettä on kokeiltu, turha sanoa mitään. Harmi, etten kokeillut enempää kaverin TMAX litkuja, ennen kuin ne unohtui 10 vuodeksi mun kaappiin. No tuskin olivat enää paras vaihtoehto kokeiluun...