Vs: kodak... Taas supistuu Mikä oli todistettavaa eli M.O.T piste... PISTE !<SIZE size="6"]PISTE</SIZE>
Vs: kodak... Taas supistuu Sherryä? Vai 2 euron cikaari? Kohta seuraa omakuva, analogine leica kaulas...
Vs: kodak... Taas supistuu 1) Onko harrastamisessa, itselleen tekemisessä, ei rahan vaan mielenkiinnon takia, jotain pahaa ja väärää, tai onko se jotenkin alempiarvoista? 2) Et osu ihan oikeaan. On totta että isossa labrassa E6:n prosessin kontrolli voi olla melko monimutkaista mutta se ei johdu pelkästään prosessista itsestään, vaan sen koosta ja jatkuvuudesta. Toisin sanoen, kun filmiä ajetaan jatkuvasti läpi isoista tankeista ja tankkeja tuoreistetaan jatkuvasti, prosessi on paljon monimutkaisempi kuin se, että otetaan vaan aina tuoreet "referenssikemikaalit" kuten harrastajan kotiprosessissa tapahtuu -- jossa on virheenmahdollisuuksia kertaluokkaa vähemmän. Näinollen, harrastajan kotiprosessin lähtökohta on helpompi ja antaa enemmän anteeksi muita virheitä. Ohjeita noudattava kotitekijä saakin paremman tuloksen kuin hieman huonosti ylläpidetty labra. Huippulabra on sitten tietysti huippulabra. Asioita E6-prosessissa, jotka koskettavat "oikeaa labraa" mutta eivät harrastajaa, ovat mm. - Tuoreistuksen virtausnopeus ja sen säätö riippuen tilanteesta - Kemialliset analyysit liuoksista, sis. pH ja joidenkin ainesosien määritykset - (Vetävässä labrassa) kuivauslastojen kunto - (Vetävässä labrassa) agitointi- ja kierrätyspumpuston toiminta - (Nostavassa labrassa) painetyppi- ja -ilma-agitaation toiminta (suuttimet) - Biologinen kasvu tankeissa - Kehitysvolyymien seuranta sen arvioimiseksi, täytyykö tankin sisältö dumpata - Tankeista haihtuva vesi ja siten konsentroituminen - Tankin laimentuminen tai kontaminaatio edellä tulevasta liuoksesta/pesuvedestä - . . . . . Sen sijaan harrastajalla on optimitapauksessa aina tuore referenssikemikaali käytössä, ei juurikaan kontaminaatioriskiä ellei ole ihan daiju, koska purnukat on yksinkertaista pestä, jne.... Sitten jos harrastaja säästää, saattaa hän uudelleenkäyttää kemikaaleja x kertaa, lisäten kehitysaikaa -- tämä aiheuttaa pientä vaihtelua tuloksiin, mutta se pysyy hallinnassa paremmin kuin huonosti ylläpidetty iso labra. Ja harrastaja voi myös käyttää aina uutta lientä kuten moni tekee, ellei ole todella köyhä. Ja jos on niin köyhä, ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta käyttää kaupallista labraa lainkaan. En tietenkään sano että homma kannattaisi "miten päin vaan" hoitaa, vaan kannattaa tiedostaa: 1) Asiat, jotka vaikuttavat tulokseen eniten 2) Asiat, jotka on pienimmällä vaivalla tai kustannuksella hoidettavissa hyvin Kun pistetään nämä molemmat kuntoon, on lähtökohdat todella laadukkaalle prosessille olemassa ilman kohtuutonta vaivannäköä. E6:n vaikeus on myytti joka perustuu vain siihen, ettei tiedetä prosessista tarpeeksi. Tyypillisin selvästi tulokseen vaikuttava asia onkin harrastajalla mittaus- tai ajatusvirhe kemikaaleja sekoittaessa. Siitä selviää aika hyvin olemalla tarkkana nimenomaan siinä vaiheessa ja toimimalla aina samalla tavalla. Filmiprosessit on mainioita esimerkkejä siitä, että se varsinainen "tiede" on kätkettynä sinne filmiin ja kehitys VOI olla yksinkertaista; ja kehitys muuttuu monimutkaiseksi vasta sitten kun siitä tehdään hintaoptimoitu teollisuusprosessi. Ja ongelma siitä tulee sitten, kun hintaoptimoitu teollisuusprosessi ajautuu laskevan kysynnän vuoksi suunnitellun toiminta-alueen ulkopuolelle, taikka kun prosessiin tuodaan sitä ymmärtämätön työntekijä. Minusta esim. tuntuu siltä että tuo J. Vuokko on melko tyytyväinen värikehityksiinsä, vaikka käyttääkin päiväkausia mustavalkoprosessiensa tarkkaan kalibrointiin eli on kyllä vaativa tuloksen suhteen. Itse en ole ihan niin kranttu joten ehkä olen jäävi sitten sanomaan mitään aiheesta, mene ja tiedä. En ole koskaan kontrollistrippejä ajanut. ECN-2-kontrollistripit ostin nyt ja niitä aion myös satunnaisen epäsatunnaisesti ajaa ja mitata, jotta vähintään tiedän mikä prosessin tila objektiivisesti on. Tämänkin teen nimenomaan siksi, kun kyseessä on monimutkaisempi koneellinen prosessi eikä enää käsinkehitystankki.
Vs: kodak... Taas supistuu taas komppan Alhosta... Niin, päädyin itse 2kpl Jobo autolab 2000 prosessoreihin. Yksi oli koko ajan ja VAIN E-6 kone jota ajettiin kertakäyttäkemioilla, Kodakin alkuperäisillä. kaikki muut aineet ostin noissa "Cubeissa" eli kaupallisen labbiksen nokalla varustetuissa neliskulmaisissa pöniköissä, paitsi ekan kehitteen jota kävin pullot kädessä ostamassa Klikistä, sillä ne cubet meni huonoon kuntoon loppupäässä kun ilmaa ei kuitenkaan saanut pois, hintaetu häipyi siihen että tuo loppu täytyi dumpata-vetelin itse silloin tällöin Kodakin esivalotettuja testistrippejä jotka otin mukaan analysoitavaksi klikkiin kun hain kehitettä lisää Se toinen kone oli sitten vuorotellen MV ja C-41 kone jolla kehitettiin väri ja MV negat sekä pinnakkaiset MV ja väriotoksista. ( ja pestiin säännöllisesti) ainoa mikä oli joskus hankalaa oli muovisten Jobo kelojen puhtaana pito, fiksiä ei saanut jäädä yhtään e-6 prosessissa keloihin ,muuten oli goodbye tuo seuraava satsi. Väitän että tuolla JOBO systeemillä sai paljon parempaa tulosta kuin millään vajaakäytössä olevalla "Dip & dunk"prosessilla, jossa ei raskittu vaihtaa kehitteitä kun oli tarvis.
Vs: kodak... Taas supistuu Tämä on yksi suuri mysteeri. Voisi melkein kuvitella, että takana oli Sala Liitto Suuri keltainen vinkkas lehdistölle, että ei kotikutoista värikuvaa, kiitooos. Nettiaikana kaikki muuttui, informaatiota alkoi löytymään muualtakin kuin noista seurojen norsunluutorneista ja yhdestä, parhaimmillaan kahdesta lehdestä - jotka julistivat samoja totuuksia. Ketä tämä oikeastaan on palvellut? Joskus pitäisi varmaan pistää kyselyä noiden lehti/seuraheppujen suuntaan ja kysyä että miksi näin kävi.Toki heillä on vastaus valmiina - kukaan ei ole tarjonnut juttuja julkaistavaksi aiheesta - ei varmaan, kun kukaan ei ole opetellut kun kaikki ovat saaneet ensitietona tuon vaikeuden ja mahdottomuuden. Ja ne legendat siitä kuinka E6 on mahdoton kotioloissa, varsinkin ilman densitometriä. Yhtä hyvin voisi väittää, että mustavalkoinen on mahdotonta ilman densitometriä. Nuorena englannin taito oli niin heikkoa, ettei ulkomaalaisia lehtiä tullut luettua (kai niitä akateemisesta olisi löytynyt), joten en tiedä oliko niissä sama kameralehti-meininki.
Vs: kodak... Taas supistuu Niinpä! Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä ei rajoitu kameraseuroihin; seuratoiminta yleensäkin Suomessa on usein aika hemmetin daijua puuhaa jossa kilpaillaan sillä kuka parhaiten rajoittaa ja kontrolloi toisten harrastamista. Iloiset poikkeukset ovat harvassa. Ja, loppujen lopuksi "kerhoissa harrastajia" lienee aika pieni osa harrastajista. Värikehitystä kotona ovat tehneet ne, joilla ei olisi tullut mieleenkään mennä mihinkään seuraan, vaan jotka ovat napanneet kaupan hyllyltä tarvittavat tuotteet. Saatavuus ja tietous tietysti olisi voinut olla vielä parempi jos sille olisi ollut myös seuratoiminnan ja alan lehtien tuki. No, ainakin Tampereen Teekkarikameroiden pimiöllä on tehty Ilfochromea/Cibachromea useaankin otteeseen historiassa. Eiköhän näitä "mitä kukaan ei tee" ole joissain seuroissakin tehty, kun sopivat ihmiset ovat sopivaan aikaan sattuneet olemaan paikalla ja epäsopivat sattuneet puuttumaan .
Vs: kodak... Taas supistuu Kokemuksen vahvalla äänellä: Huomattavasti tyytyväisempi kuin labbisten tekemisiin.Muuttoruljanssin jne. takia teetin joitakin e6-kehityksiä ns. hyvässä labbiksessa. Violettia jälkeä tutkittiin sen jälkeen labraheppujen kanssa, että mitä ihmettä.... Nyt kun kotikehitys taas pyörii, ei tule violettia, ei. Värikemiat ovat myös huomattavan paljon anteeksiantavampia kuin kuvittelisi. Taannoin postasin tänne tarinan siitä kuinka pahasti voi mokata kesken e6-prosessin ja silti saada täysin ok tulosta ulos. Turun veden tuottamat (toivottavasti kämpänvaihdon + uuden tekopohjaveden myötä taaksejääneet) ongelmat mv-prosessien kanssa olivat suuri päänvaiva. Väriprosessit eivät olleet moksiskaan. Siinä oikeastaan yksi puolto etenkin ilfordin XP2-filmille: saa huonommallakin vedellä tasaisen varmaa jälkeä
Vs: kodak... Taas supistuu Tiedän vain hesasta: Aikoinani kun aloitin tuon tosissaan ja rahasta valokuvauksen, oli vain yksi labbis, Korkeavuorenkadulla joka kehitti väriä laadukkasti, sen tekijä sai iho ongelmia ja siirtyi muille aloille, oisko ollut nimi Odert lactzevic . No jussi Pohjakallio, ammattikuvaaja , laittoi valhallankadulle "ammattilabbisen" joka palveli myös muita. moni muu, kuten matti A pitkänen teki väriprintit ja muut omassa labbiksessaan, taisi moni oppia temput matin luona , no Pohjakallion labbis meni Jussin kuoleman jälkeen aika surkeaan jamaan. Klikki tuli tilalle, mutta ne eivät tehneet kuinh valituille kehityksiä. Kyllä se meininki oli enempi että itse piti oppia ja tehdä, jos vähänkään oli laatutietoinen ja halus tiettyä joustavuutta. Ei menty nukkumaan ennenkuin filkat oli valopöydällä. En muista yhtäkään kaupallista jota olis voinu suositella jos joku ulkari tuli tänne kuvaamaan. Esimerkiksi Jean Yves Gougaud, tuo ranskalainen muotihäsläri vei aina kaikki filkat mukanaan, varmaan Ruotsiin jossa oli sentään kunnon labbiksia.
Vs: kodak... Taas supistuu Nää JW:n kirjoitukset antavakin hyvää tietoa siitä millaista tämän maan 'laatukuva' on ollut pahimmillaan (vai parhaimmillaan). Varsin mielenkiintoisia.
Vs: kodak... Taas supistuu Joskus noita E6 kehittelin. En muista yhtään mokanneeni, mustavalkoisia joskus häsläsin. Ehkä siihen diaan tuli keskityttyä sen verran, että meni oikein. Mitään vaikeaahan siinä ei ollut, sen kun teki ohjeen mukaan. Minulla nyt tietysti oli kemian opintoja takana; ei niillä mitään muuta merkitystä ollut kuin se, että uskoi ohjeitten noudattamisen olevan tärkeää. - Niin juu, miksi? No, kaupallisista sai naarmuja, ja kun siihen aikaan jotain luontojuttuja kuvaili, rähmi muutaman päivän skutsissa hyttysten syötävänä ja sitten sai "puhelinlankoja" rullan täydeltä, niin kehitesatsille tuli tilausta. Aikakin, ja vaiva, oli itse tekemisen puolella. Vaikka Helsingissä asuinkin, niin rullan takia piti kaksi kertaa käydä keskustassa.... Ekan reisun ajankäytöllä se oli jo kuivumassa.
Vs: kodak... Taas supistuu Pitäs varmaan ottaa ja kokeilla toi Tetenalin kitti, jos se nyt on vielä hengissä, siitä on muutama vuosi kun sen ostin Telefotosta
Vs: kodak... Taas supistuu Hyvin todennäköisesti se pari vuotta säilyy avaamattomana tehtaan jäljiltä, mutta täysin varmasti ei voi taata. Lantrattu FD kuuluu olla lähes väritöntä, lievästi kellertävää (vrt. mustavalkokehitteet) ja CD:n kuuluukin sekoitusvaiheessa vaihtaa väriä villisti mutta sitten muutaman tunnin kuluessa muuttua melko värittömäksi.
Vs: kodak... Taas supistuu OK Kiitoksia infosta, täytyypä katsoa. Sitten vielä sellanen kyssäri, että kun olen käyttänyt tankkia MV-kehitykseen, niin kai sitä samaa voi käyttää sitten tähän E6 kehitykseen. Kunhan vaan ensin huuhtelee sen esim kuumalla vedellä kunnolla, että kaikki mahdolliset jäämät häviää??
Vs: kodak... Taas supistuu Miksipä ei? FD on suunnilleen samaa tavaraa kuin mustavalkokehitteetkin. Ainahan edelliset mömmöt pitää pestä pois, eihän kiinnitteen jälkeenkään voi seuraavan satsin kehitettä läntätä sekaan.
Vs: kodak... Taas supistuu Kuinka pienistä määristä tässä puhutaan? E-6:n ensikehitteen kontaminaation vaaroista on aina suuret varoitukset, mutta en ole törmännyt mihinkään lukemaan suuruusluokista. Meneekö kehite pilalle jo promillella kiinnitettä? Entä jos kiinnite ei ole hapanta vaan neutraalia tai peräti hieman emästä? Mun hieman skeptinen asenne johtuu ihan siitä, että myös perinteisen mv-prosessin tarkkuudesta on rummuteltu kirjoissa ja lehdistössä. Pahimmillaan tyyliin, käytä aina omia astioita kehitteen, keskeytteen ja kiinnitteen mittaamiseen. Kuitenkin käytäntö on opettanut, ettei kiinnite ihan tuosta vaan pilaa kehitettä. Ei puhuta edes jäämistä, vaan lähemmäs prosentti-luokkaa olevista kontaminaatioista. Hyvä esimerkki on vaikka tapaus, missä laakafilmiä kehittäessä nostaa yhden lyhyemmän ajan tarvitsevan negan pois pakasta huomattavasti muita aikaisemmin ja vahingossa huljauttaa sen suoraan (happamaan) kiinnitteeseen jatkaen heti pakan pläräystä kiinnitettä valuvalla kädellä. Loput arkit kehittyvät ihan normaalisti. Vaikka yleisten varoitusten mukaan kehitteen olisi pitäisi pilaantua käyttökelvottomaksi.
Vs: kodak... Taas supistuu No sanotaan vaikka näin: Jos kelat laittaa huuhteluun ja huuhtelun jälkeen ei lämpimässä vedessä-ilman filmiä- huuhtele keloja vielä lisää, niin uriin jäänyt fiksi pilaa seuraavan satsin, ja jos on kyse useampaan kertaan käytettävästä ensikehitteestä, niin koko kehitteen. Tämä on "muko" eikä mutu tietoa...
Vs: kodak... Taas supistuu On kyllä totta, että joissain harvoissa tapauksissa spiraalien uriin voi jäädä kemikaaleja jumiin - näkeehän joskus filmiäkin jonka reunat ovat jääneet kiinnittymättä kun aineet eivät ole päässeet raoissa vapaasti liikkumaan. Mutta ihan oikeasti se ensikehite ei ole mitenkään äärimmäisen herkkä fiksikontaminaatiolle. Uskoisin että niissä spiraalien urissa on sitten ollut ihan oikeasti useita pisaroita fiksiä kun näin on käynyt. Normaalin loppupesun ja filmin spiraaleilta ottamisen jälkeen spiraalien avaus ja ihan normaali pikku huuhtaisu riittää. Hyvä rutiini voisi olla myös pyöräyttää spiraalien urissa hieman tiskiharjaa joka kerta, niin spiraalit pysyvät aina moitteettomassa kunnossa pienellä vaivalla. "Muko" on myös ongelmallinen juttu. Laulaahan Pekka Puskakin lauluaan siitä kuinka rasvan vähentäminen vähensi kuolemia, vaikka samaan aikaan vähennettiin tupakointia ja parannettiin terveydenhuoltoa. Pekka Puska on vieläpä tiedemies joten hänen pitäisi ymmärtää asia. Sama kuitenkin on näissä kehitysjutuissa, mistä tiedät että syyllinen oli kelojen urissa oleva fiksikontaminaatio? Kuulitko sen jostain vai päättelitkö itse? Analysoitko kemiallisesti että se oli fiksiä? Olen melko varma, että jos tosiaan pesit spiraalit, niin oikea syyllinen on IHAN jokin muu. Fiksin lisäksi FD on vielä herkempi kääntöliemelle sekä värikehitteelle. Mutta näissäkin tarvitaan ihan konkreettisia pisaroita sen pilaamiseksi; normaali pesu kyllä riittää. Kontaminaatio ei ole mikään ongelma kun noudattaa normaalia varovaisuutta ja huolellisuutta ja pesee välineet ja astiat ihan normaalisti.
Vs: kodak... Taas supistuu Mähän sanoin että jos ottaa vain filkat pois, huuhtomatta keloja erikseen.. Joskus kun veti 4-5 satsia Jobolla peräkkäin , tahtoi tulla kiire.
Vs: kodak... Taas supistuu Taas yksi huono uutinen... Kodakilla +15% hinnankorotus. http://www.bjp-online.com/british-journ ... ices-films"]http://www.bjp-online.com/british-journal-of-photography/news/2158527/kodak-hikes-prices-films Tosin niille, jotka kuvaavat esim. portraa sen erinomaisuuden takia tää ei välttämättä ole paha, mutta niille jotka ovat vaihtaneet mv-puolella kodakiin hyvän hinnan takia tää onkin ikävämpi. Esimerkiksi 4x5 TMY on ollut selvästi halvempaa kuin hp5+