Vs: kodak... Taas supistuu Eikö tässä ole kyse siitä että Fuji on onnistunut organisoimaan itsensä uuteen digimaailmaan, ja Kodak taas siinä ei ole onnistunut. Fuji tekee tuottavasti digikameroita sekä filkkapuolen materiaaleja ja jopa, gasp, kameroita.
Vs: kodak... Taas supistuu On ja ei. Kodakin ongelman perimmäinen syy on niinkin simppeli kuin n.60.000 ex työntekijän eläkevastuut. Ameriikassa niitä ei makseta samoin kuin Suomessa vaan firma maksaa sitä mukaa, kun porukat jää eläkkeelle. Pakko myydä sitä omaisuutta, mikä kaupaksi menee.
Vs: kodak... Taas supistuu Uusin huhu ei ole kyllä lainkaan miellyttävä: http://www.bjp-online.com/british-journ ... rsal-films"]http://www.bjp-online.com/british-journal-of-photography/news/2156493/kodak-discontinues-colour-reversal-films nimimerkki "e100g:stä tykkäävä"
Vs: kodak... Taas supistuu Artikkelissa sanottiin että Kodak ei tuon jälkeen enää valmista slidikkaa mutta mitenköhän on ektachrome 100D:n laita?
Vs: kodak... Taas supistuu No TUO rupeaa olemaan jo ikävämpi juttu, tosin ihan odotettavissa... Dia on niin Fujin kenttää, ja samalla kun Kodak on karsinut valikoimaa niin Fuji on lisännyt ja napannut viimeisetkin asiakkaat. Täytyy toivoa että tuo siirtää dia-asiakkaat Fujille niin että Fujin dian kannattavuus paranee vastaavasti. Sitten kun Fuji rupeaa karsimaan negojaan enemmän niin voi todeta että Kodak = nega, Fuji = dia -polarisaatio on mennyt äärimmilleen.
Vs: kodak... Taas supistuu ei valmista kuluttajille. Kait tuota saa 400-1000 jalan kiepeissä jenkeistä tukkureilta jos haluavat eurooppaan myydä, onko siinä vaan hinnan puolesta enää mitään järkeä sitten?
Vs: kodak... Taas supistuu Niin siis elokuvaversion kohtalosta puhe? ( http://motion.kodak.com/motion/uploadedFiles/QA_MotionPictureCatalog_November15_2011.pdf sivu 19) Se kiinnostaisi tietää! En jaksa uskoa että lopetus koskee sitä. Jos koskee niin menetys on aika merkittävä. Mutta luulisi että nuo voidaan leikellä samasta master-rullasta kun elokuvakääntöfilmi on jo pitkään myös ollut E6-prosessilla.
Vs: kodak... Taas supistuu sanoin jo ajat sitten että Dia on mennyttä maailmaa. Jos sitä ei tehdä elokuvateollisuudele, niin ei huo hobby puoli millään pidä pystyssä valmistusta Toisin on negan kanssa. sanokoon Ilmari ja muut tietoviisaat mitä tahansa, värinega tulee elämään vielä tovin. kunnes digitaaliset leffa tallenusmenetelmät ajavat lopullisesti sen ohi.
Vs: kodak... Taas supistuu Dia on tosiaankin ongelmallinen. Ammattikuvaajat käyttivät sitä kai lähinnä painovaatimusten takia (en oikein tiedä miksi värinega ei kelvannut) ja harrastajat taas kuvasivat diaa koska värinegan kanssa labrasta saatu tulos oli aina arvaus-automaatin tulos. Ainakin jossakin määrin. Diaa kuvatessa sai kuutamo-illan sävytkin sellaisina kuin ne halusi. Nykyään värihommia tehdään paljon kotona, silloin ennen ei. Eikö kemikaaleja sitten saanut yhtä helpolla vai oliko joka korttelissa sijaitsevat labbikset niin lähellä? Mulla koko kinoformaatti on oikeastaan hengissä vain väridiaa varten. Voi olla, että tulee ko. formaatin osittainen hylkääminen ja siirtyminen pelkkään keskariin + isoihin filmeihin eteen yllättävän nopeasti. Kodakin diafilmien kadotessa suurin murhe on nimenomaan jokapäiväisestä elämästä muistokuvia kuvaavalla. Sitähän munkin diakuvaus nimenomaan on.Fujin ainoa kohtuu neutraali filmi, sensia (ja ammattipuolen astia) ovat mennyttä. Agfan CT 100 Precisa tosin lienee sensian jäännös-eriä nykyään - mutta kauanko sitä riittää? Astiaa ja Sensiaa lukuunottamatta en koskaan ole Fujin filmeillä saanut ihoa toistumaan sillai kivasti. Velvia 50 oli ihan toivoton, mutta eivät ole Proviat eikä myöskään pian varmasti markkinoilta katoava Velvia 100F vakuuttaneet. Velvia 100F, filmi joka jakaa mielipiteitä. Yhdessä se on kuitenkin voittaja, se on arkistokelpoisin e-6 filmi, tai yleensäkään värifilmi kodachromen kadottua. Täytyy funtsia löytyisikö provialle joku sopiva filtteri tai pimiökikka joka kääntäisi värejä vähän enemmän mun makuun..
Vs: kodak... Taas supistuu Luultavasti ihan kaikki eivät "tiedä" tuota... Osa saattaa tietää, että Kodachrome dia on CMY-kuva.
Vs: kodak... Taas supistuu Muistan sen ajan kun diafilkka oli se ainoa pro-valinta. Siis se formaatti millä pystyi kuvaamistaan todella tarkkaan hallitsemaan, valotuksesta värimaailmaan. Labbikses E6 oli aina tärkein ja tarkin. Värinega oli aina sinnepäin, eikä esmes mihinkään lehteen yms. voinut koskaan värinegaa lähettää, koska lopputulos oli aina herran hallussa. Diasta näki mikä oli tarkoitus, heti. Uskoisin että värinegakin tullee Kodakilta loppumaan jo lähiaikoina, koska periaattees se on aina ollu kaikkest p*skamaisin skannattava, ja labrat eivät ole enää vuosiin saaneet siitä ulos muuta kuin bulkkia.
Vs: kodak... Taas supistuu Luultavasti kaikki eivät tiedä sitäkään, että Kodachromen pimeäsäilyvyys on hyvä, mutta sitä ei kannata projektoriin kovin pitkäksi aikaa tunkea, sillä valoa se ei kestä. Ektachrome kestää tuota projisointia paremmin. kapa
Vs: kodak... Taas supistuu Diafilmien säilyvyydestä oli laaja artikkeli jossain 1990-luvun Valokuva-lehdessä. Sen mukaan todella Kodachromella on paras pimeäsäilyvyys (> 200 v.) mutta huonoin valonkesto, havaittavia muutoksia jo 60 sekunnin altistuksella. Fujilla oli taas paras valonkesto, havaittavia muutoksia vasta useiden minuuttien valolle altistumisen jälkeen.
Vs: kodak... Taas supistuu 60 sekunnin altistus on kyllä todella lyhyt. Useimpia dioja katsotaan kuitenkin enemmän kuin se minuutti. Liekö mullakaan sitten yhtään hyväkuntoista kodachromea kun useimpia on silloi tällöin läiskäytelty projektorilta - no joitain mapillisia arkistoituja dioja tietysti on joita ei ole projisoitu. Muutama minuutti tulee helposti täyteen jos kuvaan liittyy joku tarina. Tai kuvaa katsoo ja fiilistelee. Tässä mielessä E-6 ei myöskään ole siis kovin säilyvä. Tästä asiasta on tullut vastaan niin vähän kirjoituksia (lehdistössä jne), että olen kuvitellut valon vaikutuksen alkavan vasta tuntien yhteen kumuloituneen valoaltistuksen jälkeen... Huh.
Vs: kodak... Taas supistuu Ennen kuin sanoo "huh" tarvittaisiin jotain faktoja ja jotain numeroita ja jotain ns. käppyröitä. Altistus "valolle" ei kerro mitään (valon intensiteetti kuulemma vaihtelee), eikä muutosten "havaittavuus" (miten se on havaittu?), eikä ole myöskään kerrottu, miten se tilanne kehittyy ensimmäisen lyhyen valolle altistumisen jälkeen. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi ajatella, että vanhoja dioja katsomalla voisi saada paremman arvion asiasta kuin uskomalla muistitietoja jostain vanhasta lehdestä, jonka testitavoista ei ole yhtään mitään tietoa.
Vs: kodak... Taas supistuu Yleisen elämänkokemuksen valossa voisi ajatella, että tieteelliset testausmenetelmät, kuten esim. standardin ANSI IT9.9-1990, (American National Standard for Imaging Media – Stability of Color Photographic Images) mukaisesti suoritetut testaukset antavat asiasta luottavampaa tietoa kuin satunnaisesti säilytellyn vanhan dian silmäily. http://www.wilhelm-research.com/pdf/HW_ ... es_v1a.pdf"]http://www.wilhelm-research.com/pdf/HW_Book_05_of_20_HiRes_v1a.pdf "In spite of Kodachrome’s unequaled dark storage stability, it has the worst projector-fading stability of any slide film on the market." "Käppyröitä" yms. projisoinnin aiheuttamasta haalistumisesta on sitten julkaisussa http://www.wilhelm-research.com/pdf/HW_ ... es_v1a.pdf"]http://www.wilhelm-research.com/pdf/HW_Book_06_of_20_HiRes_v1a.pdf Edellä mainittu Kodachromen ongelma, siis ettei se kestä projisointia, vaikuttaa melko luotettavasti dokumentoidulta.
Vs: kodak... Taas supistuu Edellä ekana linkitetyssä pdf:ssä on aika paljon mielenkiintoista tietoa, mm. se, etteivät vanhat väripaperikuvat ole kovinkaan säilyviä lukuunottamatta uudemmille Fujin papereille tehtyjä. Kuvien säilyttämiseen lämpötila vaikuttaa paljon; 10 kertainen aika saadaan 7 asteessa (verrattuna huonelämpötilaan 24 celsiusta) ja pakastin (-18 C) kertoo ajan luvulla 340.
Vs: kodak... Taas supistuu Joidenkin (hevosmiesten tietotoimiston) tietojen mukaan nuo Kodachromen säilyvyysarviot koskevat Rochesterissa kehitettyjä dioja. Sanotaan, että loppuaikana Lausannen koneen hoito oli sitä ja tätä, ja suomalaiset diathan kehitettiin siellä. Niitten kestävydestä kukaan ei lausu mitään - paitsi nyt täällä Kameralaukussa.