Vs: Kirkosta eroamiset En ole oikein ikinä ymmärtänyt näitä eroamisbuumeja jotka eivät edes mitenkään liity kirkon toimintaan.
Vs: Kirkosta eroamiset Omasta mielestäni tämän maailman eri nimisiin jumaliin uskominen tai uskomatta oleminen sekä moninaisiin uskontokuntiin kuuluminen tai kuulumatta jättäminen on niin sataprosenttisen yleinen asia, että mitäpä se kenellekään kuuluu. Tarvitseeko tuo julkista tunnustusta tai kieltämistä? Ainoa mikä tässä on porukalla pääässyt sekaisin on Eduskunta Suomen lakia säätävänä elimenä ja Evankelisluterilainen kirkko. Ben Zyskowicz ja Timo Soini äänestivät sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan. Onkohan koko asiaa edes noteerattu Suomen juutalaisissa ja katolisissa yhteisöissä? Varmaan kansanedustajien joukossa oli monenmoista muutakin suuntausta edustettuna?
Vs: Kirkosta eroamiset Ei ole ollut katkolla jäsenyys. Minusta kirkolla on edelleen paikkansa yhteisössä ja haluan kantaa siitä korteni kekoon.
Vs: Kirkosta eroamiset Kirkolliset rituaalit ovat osa seurakunnan tukea perheille. Erityisesti ortodoksisessa muodossa tunne, osallisuus, monenlainen hyvä ja suopeus on tarkoitettu vahvistamaan parisuhteita silloin kun on vaikeaa. Niitä hetkiä riittää. Tutumpaa vihkipappia, kuin muitakin seurakunnan työntekijöitä lähestymisen kynnys madaltuu, kun on vaikeaa. Toki pitää myös muistaa iloiset asiat viestiä. Ei lapset ja isovanhemmat ole pahaksi. Ihmiset jotka eivät juurikaan piittaa uskonnoista haluavat kuitenkin mennä huutelemaan ikkunoista ja ovista sisälle, kuinka tulee elää. Kuin osoittaakseen että tämäkin on murrettavissa, vaikkeivat jää katsomaan tekostensa seuraamuksia. Pikkasen häpyä. Kyllä seurakunnat ovat aina eläneet sisällään olleen homouden kanssa. Olen itse eronnut seurakunnasta nuorena. Kameraa roikottaen olen tutustunut muutamiin 'kentällä toimiviin' diakoneihin. Helvetin fiksujan ja tärkeää työtä suurella sydämellä tekeviä ihmisiä. Saateenkaariarvojen kunnioittaminen on heille arkea. Kun toisinaan näkee hätäisesti muodostettuja sanoisko 'kvarttaalisuhteita', rakastan sinua, mutta tarvitsen omaa aikaa, toisen asunnon ym. varsinki pitkään sinkkukauden muovaamia yksilöitä. Kyllä kaikki mikä saa ja pakottaa parit miettimään, että edessä on pitkä syhde on, on työtä hyvän suhteen eteen. Eikö parisuhteen rekisteröitymiselle olisi voinut antaa kauniimman nimen. Itse arvostan em. diakonien työtä niin paljon, että ilmeisesti liityn kirkkoon takaisin tukeakseni heitä. Tukeakseni perheitä. Uskovaiseksi en rupea, enkä virsiä laulamaan. Olkoon se esimerkki kirkon monikulttuurisuudesta, jos ottavat vastaan. Toki omaan eettisiä arvoja. Ompas vaikea aihe itselle.
Vs: Kirkosta eroamiset Nyt kun vietetään aika lailla tarkalleen kirkosta eroamiseni kolmekymmenvuotispäivää (erosin heti täysi-ikäiseksi tultuani), niin itse puolestani en ymmärrä kuinka vuonna 2014 niin moni harrastaa edelleen tuota suurten joukkojen larppaamista (Live-roolipelaaminen – Wikipedia). Uskonnoilla on toki paljon hyviäkin arvoja, mutta niitä voi oman harkintansa mukaan harjoittaa ilman johonkin fiktioon uskomistakin. Yhtä uskomatonta on, että jotakin suuntaan taikka toiseen perustellaan raamatulla, joka sisältää sekavuudessaan ja ristiriitaisuudessaan ainekset ihan mihin tahansa haluttuun tulkintaan. Tragikoomista on myös kuinka sinänsä historiallisesti mielenkiintoiseen raamattuun (jopa kirjaimellisesti!) uskovat perustelevat näkemyksiään ei-uskoville sillä, että raamatussa sanotaan niin ja näin. Ei erityisen vähva perustelu. Kuinka te kristityt suhtautuisitte ihmisiin, jotka uskoisivat Tarun sormusten herrasta olevan kirjaimellisesti totta ja hakisivat Gandalfin tai Frodon sanomisista ohjeita elämänsä ratkaisuihin? Mutta ensimmäistä kertaa pitkään tunnen tällä hetkellä sympatiaa Suomen ev.lut. kirkkoa kohtaan. Nykyinen arkkipiispa on humaaniudessaan ja avarakatseisuudessaan ihan upea ja jotakin ihan uutta.
Vs: Kirkosta eroamiset Raamattu ei käy ollenkaan lakikirjasta. Ellemme nyt alkajaisiksi halua vaikkapa kivittää kaikkia lepopäivänä työskenteleviä, edes risuja kerääviä, kuoliaiksi. Raamattu on niin täynnä ristiriitaisuuksia alkaen 1. ja 2. Mooseksen kirjan epäselvyyksistä luontijärjestyksessä ja päätyen täysin toisiaan korville lyöviin kertomuksiin tapahtumista Jeesuksen haudalla, että sieltä sopivaati valikoiden löytyy jokaiselle jotain. Kaikkea kukaan ei voi ottaa samaan aikaan, skitsofreenikot päivästä riippuen. Raamattu (Vanha Testamentti) on kirjoitettu vasta muutamilla vuosisadoilla ennen Jeesuksen syntymää. Ei se sen vanhempaa tekstiä ole kirjoitetussa muodossa. Sitä ennen oli, joitakin katkelmia lukuun ottamatta, erilaisia suullisesti juutalaisten keskuudessa siirtyneitä ja muuttuneita tarinoita. Uusi Testamentti syntyi samalla tavalla ja siitäkin päätetiin varsin riitaisesti vasta 300 vuotta Jeesuksen jälkeen.
Vs: Kirkosta eroamiset Voin täysin varmuudella sanoa, että vaikka väität niin et väitä oikein. Jos sinulla on käynyt noin, et voi vetää siitä johtopäätöksiä muiden osalta. Henkilökohtaisesti en ole koskaaan uskonut mihinkään "suurempaan voimaan" tai vastaavaaan, jota voisi kutsua yhtään millään nimellä ja en varmasti tule jatkossakaan uskomaan.. Enkä taatusti ole näkemyksessäni sen enempää yksin, kuin hekään jotka uskovat johonkin "korkeampaan". Minusta tietysti jokainen saa uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta, se on ihmisten hekilökohtainen asia ja oikeus. Asiasta aiheeseen.. Olisi jo korkea aika erottaa kirkko valtiosta/veroista. Tehdä kunnollinen selvitys siitä mitä sellaisia tukitoimia joita kirkko pitää "ilmaiseksi" yllä, joita yhteiskunta ja ihmiset tarvitsevat, siis maallisia tukipalveluja. Palvelut pitäisi asettaa yhteiskunnan vastuulle, sillä rahalla jonka veronkanto kirkolle on mahdollistanut.
Vs: Kirkosta eroamiset Tarkoitat puolentoista prosentin osuutta yhteisöveron tuotosta? Selvityshän on ollut jonkin aikaa jo meneillään ja suunnitelmana on indeksiin sidottu summa valtion budjetista, joka olisi samaa suuruusluokkaa kuin tämän hetken tuotto yhteisöverosta. Kirkolle (seurakunnille) muutos olisi sikäli mieleen, koska se helpottaisi jatkossa taloudellista suunnittelua.
Vs: Kirkosta eroamiset Kaikilla ei todellakaan ole tarvetta uskoa mihinkään yliluonnolliseen voimaan tai hahmoon. Aivotutkimuksessa uskonnollisuus liitetään aivojen tiettyihin alueisiin. Ainakaan sen perusteella mitä olen lueskellut, itse en menisi vannomaan etten koskaan tulisi kokemaan uskonnollisia tuntemuksia vaikka nyt en tunnekaan. Aivoissa tapahtuu kaikenlaisia muutoksia, joita ihminen ei itse voi hallita, eikä meillä ole kykyä aina arvioida aivojemme tuottaman "informaation" totuusarvoa.
Vs: Kirkosta eroamiset En kuulu kirjjoon, silloin kun erosin, ei ollut mitään nettisivuja missä olisi voinut erota. En ole koskaan ollut millään lailla uskonnollinen, enkä tosiaankaan usko tuohon isä, poika ja pyhä henki juttuun, saati mihinkään tarinaan joka raamatussa on. Ei se minulta ole pois, jos joku uskoo siihen. Siitä taitaa olla sellaiset reilu 12v kun erosin.
Vs: Kirkosta eroamiset Taisit joskus mainita että et kuulu kirjoon , ja raamattu vastaa taru sormusten herrasta tarinaan. Muistanko oikein?
Vs: Kirkosta eroamiset Kyllä, näin olen verrannut, muistat aivan oikein. Tämä tapahtui naamakirjassa. Mitä siitä?
Vs: Kirkosta eroamiset Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Ei edes niillä aivojen tietyillä alueilla. Viimeksi tänä aamuna Ylen Aamu-Tv:ssä Aalto yliopiston tutkija Hanna Heikkinen kertoi, että aivojen tietoisuus tulee pysymään ehkä aina mystiikkana.
Vs: Kirkosta eroamiset Ei kannata uskoa kaikkea kuulemaansa. Luotan mieluummin aivotutkijan kirjoittamaan kuin ei-aivotutkijan sanomaan.
Vs: Kirkosta eroamiset Ei nyt sentään mystiikkana vaan mysteerinä (arvoituksena). Niiden välillä onneksi on eroa. http://yle.fi/uutiset/kaikkea_aivotoimintaa_ei_voi_mitata__osa_ihmisyydesta_tulee_varmasti_pysymaan_mysteerina/7661026
Vs: Kirkosta eroamiset Hyvä korjaus. Käyn täällä "kahvipöytäkeskustelemassa" töiden lomassa ja sanaa tulee käytettyä välillä huolimattomasti.
Vs: Kirkosta eroamiset Tässä lyhyesti jotain ohimolohkojen limbisestä järjestelmästä, uskonnollisista kokemuksista, niiden mittaamisesta ja aiheuttamisesta sekä tilanteen muodossa että sähköisesti: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/uskonnollinen_kokemus_tunneaivojemme_luomus_ Plus Neuroscience of religion - Wikipedia Temporal lobe epilepsy - Wikipedia
Vs: Kirkosta eroamiset Noista aivojen toiminnasta tuli mieleen omat kokemukset hieman syvemmältä aivotoiminnasta. Joskus, ohimenevän hetken ajan voin tiedostaa miettiväni sitä mitä mietin, ei siis niin, että vaikkapa "puhun" mielessäni ja ajattelen mitä seuraavaksi sanon, vaan sitä miten suhtaudun siihen seuraavaksi sanomiseenkin. No, oli hieman epäselvästi kerrottu, mutta ainakin minulla on kokemuksia siitä, että mielessä tapahtuvia tasoja on ainakin kolme.