Tuli tässä mieleen kun pohdiskelin apurahojen hakemista, että onkos tämä pakollinen Kopioston valtakirja sitten sitä samaa sarjaa kun Teostollakin, että tuon allekirjoitettuaan ei kuvaajalla ole enää mitään valtaa päättää omien tekijänoikeuksiensa luovuttamisesta. Onko joku tutustunut aiheeseen? Taisi jäädä apurahat hakematta. http://www.finnfoto.fi/files/kopiosto-valvontavaltakirja2004.pdf Kun mun mielestä tossa on aika hurjia pykäliä. Sen, missä laajuudessa 1. ja 2. momentissa tarkoitettujen oikeuksien valvonta käytännössä tapahtuu, päättää järjestö. Tekijä/esittävä taiteilija/kustantaja sitoutuu hyväksymään tarpeen edellyttämän, edellä 1. ja 2. momentissa tarkoitettua laajemmankin oikeuksiensa valvonnan, jos tämä tekijän/esiintyvän taiteilijan/kustantajan oikeuksien tehokkaan valvonnan kannalta on välttämätöntä ja mikäli järjestön jäsenet tällaisesta päättävät. ... 5 § Järjestöllä on tämän valtakirjan nojalla ja rajoissa oikeus solmia teosten käyttämistä koskevia sopimuksia, periä korvauksia teosten käyttämisestä sekä ajalta ennen tämän valtakirjan antamista että sen jälkeen, ...
Vs: Kopioston valtakirja Kyllä tuo koskee vain valvontaa, ei siinä tekijänoikeuksia luovuteta minnekään.
Vs: Kopioston valtakirja Tuo 5§ vaan niin kummastuttaa, kun puhutaan valtakirjan nojalla ja rajoissa voidaan solmia teosten käyttämistä koskevia sopimuksia ja myös takautuvasti. Jotenkin vaan vainoharhaisena luen tuon niin, että en voisi enää antaa kuvia kenellekään vapaasti käytettäväksi, vaan aina on vaara Kopiostolta tulevasta laskusta. Mistään en löytänyt mitään tarkempaa selvitystä noista ylimalkaisista pykälistä. On vaan vähän huonoja kokemuksia tuosta Teoston sopimuksesta, niin haluaisi pelata varman päälle.
Vs: Kopioston valtakirja Jokaiselle, joka lukee sen pykälän siltäkin osin, mitä et lainannut - eli tärkeimmiltä osin (lyhyitä pykäliä ei koskaan pidä katkoa, varsinkin, jos haluaa niistä kommentteja) - on selvää, että pykälä antaa Kopiostolle luvan toimia asiamiehenäsi ja metsästää saamatta jääneitä tuloja ja oikeuksien rikkomuksia sinun puolestasi ja valvoa etuja aiemmankin tuotannon käytön osalta.
Vs: Kopioston valtakirja Lainaus oli lyhyt, koska pidin itsestään selvyytenä, että kommentoija lukee koko linkissä olevan asiakirjan. Kaiketi tuo on sitten selvää, että voin jatkossakin antaa lupia kuvan käyttöön, ilman että siitä tulee käyttäjälle seuraamuksia, kerran kaksi oppinutta sen vahvistaa. Jotenkaan vaan en vielä uskalla tuota valtakirjaa allekirjoittaa. Kun vaikka miten luen, niin ymmärrän nuo pykälät ihan eri tavalla.
Vs: Kopioston valtakirja Kyllähän muotoilu on huono ja (ainakin tahallisen) väärinymmärryksen vaara on. Jonkin verran selkeämmin tuo "teosten käyttöä koskeva sopimus" voisi olla sanottu. Ei siinä kuitenkaan yksinoikeutta haeta, joten oikeudet jäävät teoksen tekijällekin. Tuolla tarkoitetaan esim. julkishallinnon kopiointioikeuksia (koulut jne), joista sitten itse asiassa ne Kopioston rahat tulevat.
Vs: Kopioston valtakirja Niin, näissä on juuri se, että varmasti ovat ihan hyvää tarkoittavia ja tekijän oikeutta puolustavia yhdistyksiä ja tarkoitus kaavakkeella on asioiden helpottaminen, eikä tällä hetkellä toimintana ole muu kuin etujen valvominen. Vaan kun asioilla on taipumus muuttua ajan saatossa ja jossain välissä saattaa Kopioston intresseissä ollakin suuremmalla pieteetillä rahan kerääminen ja silloin ei välttämättä noin ylimalkaiset pykälät ole hyväksi. Itsellä on vain muistissa menneet, kun meillä oli kavereiden kanssa punk pumppu ja neuvojen saattelemana liityttiin Teoston jäseneksi. Latiakaan en ole tuolta yhdistykseltä saanut, mutta sen aikaiset kappaleet ovat nyt kuitenkin heidän omaa. En saa antaa tuota mölinää edes mansikanviljelijöille rastaan pelotus ääneksi, ilman että viljelijä joutuisi maksamaan Teostolle maksuja poimijoiden kärsimyksestä.
Vs: Kopioston valtakirja Minä olen Kuvaston jäsen ja joskus sieltä on tippunut rahaakin. Yksi negatiivinen asia kuitenkin kaivertaa vieläkin. Eräs taidemuseo kutsui minut pitämään näyttelyn ja se oli minulle ilmainen. Museo oli budjetoinut siihen määräsumman ja sillä aioin tehdä ihan kunnollisen painetun näyttelyluettelon. Mutta kun museo oli näyttelyn järjestäjänä, niin se oli velvollinen maksamaan Kuvastolle teoksistani näyttelykorvauksen. Näyttelyssä oli noin 80 työtä, joten summa oli kohtalainen. Ehdotin Kuvastolle, että eivät perisi korvauksia, jotta voisin painattaa näin säästyneillä rahoilla luettelon. Ei onnistunut. Siinä tapauksessa olisi onnistunut, jos minä olisin ollut näyttelyn järjestäjä. Tällöin museo olisi kuitenkin perinyt tilavuokran, joten se ei sopinut minulle. Siispä luettelo kuihtui pieneen lipareeseen ja rahat Kuvastolle. Toki sain siitä ison osan itselleni (tuolloin 70 %) kahden vuoden päästä, ja vaikka raha oli silloinkin tarpeen, niin olisin mieluimmin tehnyt sen kunnon painotuotteen. Näin edunvalvojat valvovat etujamme niin kirjaimellisesti, että saattaa asia kääntyä päinvastaiseksi. kapa
Vs: Kopioston valtakirja Kopiostostahan sentään pääse eroon, ilmoitusvuoden lopusta lukien. Rahoistahan kyllä menee 70-80 % byrokratian pyörittelyyn. 70 % palautus on ollut aika hyvä diili, se ei kyllä valokuvaajille Kopioston kautta toteudu.
Vs: Kopioston valtakirja Eli kun minäkin olen jäsen, niin pitää varoa etten laita kuvia vääriin paikkoihin ilmaiseksi esille? Ymmärsinkö siis oikein, vaikka näyttely on ilmainen niin näytteillepanija joutuu maksamaan korvauksen? Vaikka kuvaajakin no sitä mieltä että tämä on ilmainen juttu? (Sopimusta luin moneen otteeseen, mutta se olisi varmasti vaatinut lakimiehen avustusta että olisi auennut täysin)
Vs: Kopioston valtakirja ^ Sekoitat nyt johonkin toiseen juttuun, tuo ei liittynyt Kopiostoon. Kapa taisi puhua Kuvaston sopimuksista. Edit: pianovihreitä
Vs: Kopioston valtakirja Okei, eli on Kopiosto ja Kuvasto jotka ovat samanlaisia mutta erilaisia. Sitten on Teosto vielä mutta vain muusikoille.
Vs: Kopioston valtakirja Kuvasto on kuvataiteilijoitten edunvalvontajärjestö, joka tilittää suoraan jäsenelleen. Kopiosto on taas useamman alan edunvalvontajärjestö, jossa Finnfoto jäsenjärjestöineen on osana (jotenkin näin se menee, tietävämmät korjatkoon). Kopiosto jakaa rahaa apurahoina, joten valtaosa valtakirjan antaneista ei saa koskaan latin latia. kapa
Vs: Kopioston valtakirja Kuvasto on tosiaan kuin musiikkipuolen Gramex, edustaen vain kuvataiteilijoita ja Kopiosto taas on kuten musiikkipuolella Teosto, eli instanssi, joka valvoo ja kerää korvauksia tekijänoikeudenalaisten teosten käytöstä ja kopiointikorvausta tietyistä kopiokoneiden käytöstä. Kyllä itsekin olen alkanut pohtimaan, että pitää varmaan kysyä joltain Kemppiseltä, että mitä tuo Kopioston valtakirja oikeasti tarkoittaa.