Pitäs tässä tosissaan ruveta gradua miettimään. Ideoita on parikin, joista valita, mutta kaksi niistä kaipaisi kirjallisuusvinkkejä. 1) Onko abstraktista/ei-esittävästä valokuvasta kirjoja? 2) Myös musiikia (keikkakuvaus/promokuvat/ja muutkin osa-alueet) ja valokuvaa käsittelevät teokset ovat haussa. Hyvä olisi, jos löytyisi oikeita tutkimuksia, ei niinkään oppaita tms. Toki kaikki vinkit ovat eduksi. Täältä luulisi tietoa löytyvän. Kiitos jo etukäteen.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Lisättäköön vielä, että aineistot voivat olla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tahi saksaksi. Kai joku noita mainittuja asioita on pohtinut.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Kakkoskohtaan yhtenä vinkkinä: "Rock Faces", Oliver Craske, Rotovision, 2004.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Abstraktin suhteen kirjallisuusvinkkejä ei minulla ole, mutta mieleen nousee muutamia asioita. Abstrakti on kuin sisäänrakennettuna aina myös esittävään (hassusti sanottuna). Abstraktiin katsoja usein luo oman esittävän hahmonsa ja samaten esittävässä vaikuttaa muodot, sommittelu ja värit. Pari kuvaa: http://www.sundvall.org/previous/mylly/alitalo.html "Goethe kirjoitti puolet elämäänsä väriteoriaa..." Haulla sommittelu löytyi tällaiset: KUVALLINEN SOMMITTELU http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kuvataide1/KUVASOMMITTELU.htm Sommitteluopit ja väriteoriat voisivat olla jonkinlaisia lähtökohtia. Goethen väriympyrä: <IMG src="Eeli Aalto"]</IMG> Eeli Aalto Coloria.net | © Päivi Hintsanen 2000- "Goethe innosti monia aikansa filosofeja ja taiteilijoita (myös säveltäjiä, kuten Beethovenia). Goethen teoriat ja opit ovat selkeästi näkyvissä omassa ajassamme. Mm. Walter Gropius käytti Goethen oppeja Bauhausissa; Goethen väriopeista kiinnostuneita olivat myös Itten ja Albers, jotka molemmat laativat myös omat väriteoriansa. " Coloria.net | © Päivi Hintsanen 2000-
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Ralph Gibsonin kirjat ovat minulla olleet lukulistalla jo kauan. En tiedä saatavuudesta, http://steidlville.com/artists/61-Ralph-Gibson.html Edit. no arabiassa näyttäisi olevan useampikin nimeke, muttei juuri tuota steidlin teoriajuttua; ARSCA-tietokanta
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Miksi sinun mielestä muuten voi olla olemassa abstraktia valokuvaa? Kaikki valokuvahan on johdettu suoraan todellisuudesta ja siten jollain tapaa peilaa tai tulkitsee todellisuutta?
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Samalla tavoin kuin muitakin abstrakteja kuvia. Valokuvassa kameran edessä ollut kohde (tai pitäisikö kirjoittaa "kohde") häviää täysin toissijaiseksi tai näkymättömäksi. (Sinänsä abstraktiin valokuvaan ei taideta tarvita 'abstraktin valokuvan erityisoppeja' - siksi viittasin yleensä kuviin edellä.) Kaikki kuvat peilaavat ja tulkitsevat myös jotakin todellista. Mitä on todellisuus? Eikö tunne tai ajatus ole todellisuutta? Piirtäjän kynä ja tunne tai ajatus johtaa tulkintaan... todellisuudesta. Miksi se olisi yhtään vähemmän suoraa tulkintaa kuin valokuvalla toteutettu? Ulkoinen todellisuus on muovannut ihmisen sisäisen todellisuuden. Ne ovat toistensa heijastumia. Toisinpäin: ihmisen toiminnassa muovautuu ulkoinen, mitä on kuvan tekeminen.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Niin, todellisuus on melko abstraktia. Ei-esittävä esittää jotain, mutta esitttävä tuo esteettisenä eteen abstraktin. Mikäs sen yksinkertaisempaa?
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Oikeastaan tämä väite ei pidä paikkaansa, koska valokuvan voi kuvata siten, ettei sen antama kuva ole vastine todellisuudesta. Esim. Käyttämällä niin pitkää valotusaikaa, että kuvassa sekoittuu eri ajanjakson tapahtumat, ihmisiä voi olla samassa paikassa yhtäaikaa, yksi henkilö voi olla kuvassa monessa paikassa jne.. Myös kuvan terävyysalueen luova käyttö irroittaa sitä "todellisuuden" kuvasta, vaikka onkin kuva todellisuudesta, vaikkakin olisi vain tarkennettu sopivasti pieleen. Myös keinovalojen käyttö eroaa todellisuudesta, ainakin luonnonmukaisuudesta, eli yhdistämällä yllämainittuja tekijöitä on mahdollsiat luoda varsin abstraktia kuvaa, vaikka kaikki käytetyt osat ovatkin palasia todellisuudesta. Reaalinen lähtökohta voi siten muuttua abstraktiksi. ps. En usko, että aiheesta on kirjaa, siksi aihe onkin poikkeuksellisen hyvä lopputyölle! Voit luoda jotain kokonaan uutta ja omaa..
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Vaikka kuvassa ei olekaan mitään tunnistettavaa, se tuo mieleen aina jotain tunnistettavaa. Vai miten on selitettävissä ne mustetahrakokeet? Tai se miten kiva oli kakarana katsella pilvistä erilaisia hahmoja? Ja päinvastoin, tunnistettava hahmo tuo mieleen tunnistamattoman tunteen jostain selittämättömästä. Muistista, alitajunnasta vaiko etiäinen Linnunradan seuraavalta vaiheelta? ;-)
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Nämä voisi käydä sulle aineistoksi, tai muuten vaan kiinnostaa Eli Petri Anttonen, lopputyö "Liukuva aika" (taik 1993) sekä väitöskirja "Ajan kosketus – Aikasarjavalokuvateoksina ja teoriana" (taik 2005). Linkki herran cv:hen, sieltä löytää lueteltuna artikkelit ja muut tekstit. http://www.lappeenranta.fi/?deptid=15598
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Kiitos tähän astisista vinkeistä. Abstrakti valokuva aiheena kiinnostaa enemmän, mutta voi olla liiankin iso pala purtavaksi. Kuitenkin kyseessä on vain gradu. Aiheeseen liittyen ohjaukseni saaminen olisi lie melko köykäistä tuolla tiedotusopin laitoksella, eikä sitä voisi oikein perustella journalistisessa kontekstissa, ellei tutkisi abstraktin kuvan käyttöä moisissa yhteyksissä. Onko kukaan törmännyt abstrakteihin kuviin journalistisissa sisällöissä? Minä näet en.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Valokuva ei itsessään pysty olemaan abstrakti, eli ei-esittävä. Valokuvausvälineet tallentavat aina aina kuvan jostain. Siis noin teknisesti. Kulttuurillisia konventioita voi tietenkin kopioida, ja soveltaa haluamallaan tavalla. Monet valokuvaajat ovat entisiä maalareita, tai muuten maalaustaiteen historian ideoiiden kangistamia, jolloin valokuvatessa helposti tekee mieli kopioida maalaustaiteen käsitteitä ja muotoja. Ei siinä sinänsä ole mitään pahaa, varsinkin räikeästi sopimattomiin muotoihin puserretut kulttuurilliset konventiot voivat olla hauskojakin. Tuollaiset lähellä olevat ilmiökokonaisuudet vaan ovat helposti kankeita ja epäaitoja. Vertailukohtana voitaisiin ottaa vaikka surrealismi, joka taas on valokuvamedialle mitä luontevin laji, kamera kun pystyy nimenomaan paljastamaan meille arjestamme yllättäviä asioita joita emme omilla asteillamme havaitse; hyvin nopeat, hyvin hitaat, tai ihan vaan epätavallisesta kuvakulmasta katsotut asiat. Esimerkiksi maalaustaide kankeana, hitaana ja käsityövaltaisena mediana ei tähän sovellu lainkaan, tämän todentaa parhaiten Salvador Dalin eritelmät tuolla saralla. Mielestäni kiinnostavin gradunaihe tällä saralla olitermin abstrakti käyttö valokuvauksen yhteydessä, sillä kun saatetaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Tosin en tiedä millä tuon journalistisiin yhteyksiin sitoisi, onhan tuota ainakin valokuvajournalismin saralla jonkinverran käytetty, mutta sen tutkiminen graduksi asti voi olla työlästä.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Vai ei pysty! Mikä sitten pystyy? Maalari vetää kankaalle vedon, joka ei esitä muuta kuin siveltimen vetoa. Tallentuu heti jotain jostain (- myös teknisesti, jos sitä haluaa painottaa). Sama on yhtä helppoa valokuvalla. Käsite on hukassa. [QUOTE> [/QUOTE] Leikkelin, anteeksi. Nyt tuotiin juttuun mukaan uusia asioita. Mistä tämä kumpuaa? Mikä pakottaa abstraktin valokuvan tylsäksi? Onko mielekäs abstraktin toteuttaminen välineestä kiinni vai onko abstrakti yleensäkään mielekästä tai ovatko sen taitajat vain harvassa ja yleisö hyvin pieni? Rajatapaukset ovat mielestäni mielenkiintoisimpia ja valokuvalla on siinä erinomainen ja luonteva rooli. Kun kuvassa on tasoja ja kuvaa kuvan lomassa, mielikuvituksella vapautta - ja sitä voi luonnehtia jopa abstraktiksi. (osin abstraktiksi - paljon tai vähemmän) Tässä on jo melko lailla: http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=2 Taiteen sanakirjan määritelmä voisi sopia tähän parhaiten, mutta laitan sivistyssanakirjasta: abstrahoida (lat. abs-tra'here = erottaa havaintoyhteydestään), suorittaa abstraktio, erottaa mielessään olennainen muusta yhteydestä. - abstrakti(nen), abstrahoimalla saatu, epähavainnollinen, puhtaasti ajatuksellinen, käsitteellinen. Vastakohta: konkreettinen. - Filos., abstrakti on jokin ominaisuus tai ominaisuusryhmä ajateltuna erillään niistä konkreettisista objekteista, jossa se voi olla olemassa. (Uusi sivistysanakirja, Otava, 1975) Kuvituskuvia kenties toisinaan, selkeästi abstraktejakin. Ainakin voisi kuvitella. Harvemmin sanomalehdissä.. en muista! Taitaa olla mainoksissa enemmän käyttöä.
Vs: Kirjallisuusvinkkejä kaivataan Abstrakti taide – Wikipedia Abstrakti – Wikipedia http://personal.inet.fi/surf/jlantto/abstrakt.htm http://www.ajnaatti.com/ http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana