Vs: kinoa vai keskikokoa? OK, muistaisin vaan että joissain vanhemmissa C-laseissa on punainen T-kirjain ja joissain ei?
Vs: kinoa vai keskikokoa? Punainen T* on varsin moderni monikalvopäällystys. Sitä ennen ei ollut mitään merkintää päällystyksestä. T* ilmestyi hieman eri aikoihin eri objektiiveihin. Muutamissa krominvärisissä on jo T*, mutta pääsääntöisesti kromiset eivät ole T* pinnoitteella, kuten mustat ovat. C sarjassa on Syncro Compur suljin, CF sarjassa jo Prontor.
Vs: kinoa vai keskikokoa? T pinnoitehan se alkuperäinen Zeissin päällyste kai on. Mistä Angulex mainitsi. Jos ainoastaan horisontaalisesti vertaa kinoon, 40mm vastaa 24mm, ja 50mm vastaa 30mm. Laskurin mukaan. http://www.radical.org/aov/ (edit. Tuo onkin tässä kohtaa kehno laskuri, koska näyttäisi formaatiksi 60x60mm. 56mm olisi lähempänä.) http://imaginatorium.org/stuff/angle.htm Toisen laskurin mukaan 40mm 56x56 koossa on horisontaalisesti 69° 59' eli 70 astetta. Kinolle se näyttää silloin 25,7mm objektiivia. (70° 1'). Vertikaalisessa vertailussa 40mm vastaa 17mm ja 50mm vastaa 21,5mm. _______________________________________________________________ CF 50mm on ainakin kahta versiota, FLE ja tavallinen. CF40mm en ole varma, tuliko FLE (floating lens element) jo aluksi. FLE versioissa on ikäänkuin toinen tarkennusrengas joka laitetaan etäisyyden mukaan suunnilleen kohdilleen. Optimoi toiston. Hasselblad Lens Guide : http://www.rob168.com/camera/Hasselblad.txt (edit: Näkyy siellä listalla myös CF 40mm ilman FLE:tä. Aika harvoin sellaista vaan näkee myynnissä.) edit. lisätty toisen laskurin tuloksia. Kun kuvamuodot eroavat noin rajusti toisistaan, ei oikein diagonaalinen vertailukaan anna luontevaa vertailua. Siksi sekä horisontaalisen että vertikaalisen kuvakulman vertailu voi auttaa.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Niinpä, kuten itsekin mainitsin. Tuon Zeiss merkitsi punaisella T-kirjaimella, tosin en muista oliko Hasselin kakkuloihin vai muihin.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Mulla oli Hasseliin musta Distacon 60 mm *T pinnoitteella. Ihan kiva ja siisti, mutten sillä teräviä kuvia saanut, huoltoyrityksistä huolimatta. Varmaan maanantaipäivän kappale tai jotain muuta mystistä oli tapahtunut. Kyllä ne CF:t on paljon kivemman tuntuisia kuin antiikkiputket.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Hyvähyvä ja kiitos tähän mennessä. Distagon 40CF:n hinta on varmaan jotain kosmista jos sen jostain onnistuu löytämään käytettynä? Sonnar 150CF ei ilmeisemmin ole erityisen vaikea löytää Suomesta käytettynä? No mutta oikeasti...onko järkeä kaataa fyffeä uudenpaan optiikkaan jos skannerit ovat tasoa "parin sadan ritsoja" eikä käytössä Imaconia ?? Patenttivastaus on että "hyvä optiikka kannattaa aina...."
Vs: kinoa vai keskikokoa? c ja CF jne ero on mielestäni suljin ja käyttöergonomia. googlesta tietoa c:n Compureista ja niiden rakastamisesta tai vihaamisesta. Ei T* merkittömyys välttämättä tarkoita että ei olisi T* pinnoitetta. Esim. 100mm hopearengas, musta ja musta T*llä joista kaksi viimeistä saattaa (numerosarjasta syynäten ja hevosmiesten juttujen perusteella) olla pinnoitettuja, T* niin varmasti ollenkin ,) Telestyi, tarkentui ja säätyi keskarilla luullusta 45mm@kinosta haluttuun 65mm@kinoon ,)
Vs: kinoa vai keskikokoa? Mulla oli Hasselissa yleislasina Sonnar CF 150 ja oli kiva. 80-millinen CB oli käytössä vain jos 150 oli liian pitkä ja 60 millinen oli huollossa tai laukussa.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Ehkä vielä muutama sana T-Vergutungista (anteeksi umlauttien puute näppäimistöllämme). - paksuudeltaan n. 1/4 keskimääräisestä valon aallonpituudesta olevan valon läpäisyä lisäävän pinnoitteen kehitti Zeissin Dr. Smakula -35 - Erkki Majava toteaa kirjassaan Pienoiskamera ja sen käyttö (WSOY 1943) että "Tehdas merkitsee täten käsittelemänsä objektiivit punaisella T-kirjaimella (T = Transparenz). Näitä objektiiveja, joita toistaiseksi on Suomessa vasta muutamia kappaleita, ruvetaan kuitenkin sodan jälkeen toimittamaan entistä enemmän. - T*-pinnoitteen käyttö tuotannossa aloitettiin 1971-1972 - ero T- ja T*-pinnoitteissa on selkeä, silti marginaalinen. Esim. aika harva osaa hehkuttaa Rolleiflex 2,8 GX:n Planar T* -objektiivin erinomaisuutta 2,8 F:n Planaria vastaan. Ts. ero pinnoittamattoman ja pinnoitetun välillä om merkittävästi suurmpi kun pinnoitetun ja monikalvopinnoitetunn välillä. T. K.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Minä en ole nähnyt yhdessäkään vielä. Vai onkohan se vähän piilossa niissä?
Vs: kinoa vai keskikokoa? Taisi olla sitten muissa Zeissin optiikoissa/kameroissa tuo merkintä. Esim. omassa 6x9 Zeiss Ikontassani on 105/3.5 Opton-Tessar T
Vs: kinoa vai keskikokoa? Tuota noin....miten tuo pinnoite siis menee CF -sarjassa ? On siis T* aina ja oletusarvoisesti ?
Vs: kinoa vai keskikokoa? Kyllä. Paitsi tuo Kerkon mainitsema Superachromat ja ehkä jotkin muut kuriositeetit (?).
Vs: kinoa vai keskikokoa? Onkos muuten Hasselin CF ja CB optiikoilla paljon käytännön eroa kuvalaadussa? Itse ostin aikanaan 80 millisen CB:n ja siitä en löytänyt purnattavaa.
Vs: kinoa vai keskikokoa? The 80/2.8 CB has one less element than its CF and 501C counterparts (six elements instead of seven) and the MTF charts by Hasselblad show that this lens is not optically identical to them. However, whether a difference between this lens and its counterparts is noticeable will depend on the nature of the subject and the degree of enlargement. Luku 9 http://www.rob168.com/camera/Hasselblad.txt Luvussa 8 esitellään erikoisuus, tavallaan CB:n edeltäjä. Tuokin tieto löytyy samasta linkistä. All CF lenses are T* multicoated lenses with these exceptions: - the type of coating on the 105mm UV Sonnar is not specified in the literature, but is most likely uncoated; it is not multicoated. - The Superachromat version of the 250mm Sonnar, which is designed for optimal quality throughout the entire visible spectrum plus part of the infrared (400nm - 1000 nm), has a single coating layer of coating which is said to be optimal for such a broad spectrum of wavelengths. - The 140-280mm Variogon, being made by Schneider rather than Zeiss, is thus not designated T* but is multicoated. 90-luvun lopulla kirjoitettu. Mitähän mieltä Kerkko on koko Hasselblad Guiden tekstistä? Onko löytynyt virheitä tai pahoja puutteita?
Vs: kinoa vai keskikokoa? Kiitos kysymästä. Hasselblad lens guide on ihan hyvä pruju. Asiaa laajemmin tarkastelee Richard Nordinin Hasselblad system compendium, joskus on iloa Ernst Wildin The Hasselbald Manualistakin, kuten Evald Karlstenin kirjasta Hasselblad, En bok tillegnad Victor Hasselblad. Minulle mielenkiintoisimmat jorinat ovat ehkäpä Nordinin kirjassa. T. K.
Vs: kinoa vai keskikokoa? Eri formaattien vertailu polttovälien osalta on ehkä mielekkäintä huomioimalla minkä muotoista kuvaa meinaa etupäässä tehdä. Ts. jos kuvaa hasselilla neliötä niin silloin sopiva vertaus kinoon tapahtuu vertaamalla kinosta tehtävään neliörajaukseen vaadittavaan polttoväliin. Jos taas etupäässä rajaa 18x24 -paperin muotoiseksi pysty- tai vaakakuvaksi niin silloin sopiva vertaus on tuon paperin muoto; hieman kinoa korkeampi formaatti.. Tämä on hyvä: http://photo.net/photo/lens-table
Vs: kinoa vai keskikokoa? Tässäpä esille pieni testi. Itsellä oli aikanaan Coolscan V 4000 dpi skanneri ja kiva pelihän se oli, mutta dynamiikkaa olisi aina välillä kaivannut lisää ja erityisesti nyppi skannerin tyyli korostaa raetta. Sama kuva vedostettuna pimiössä oli aina "aukon tai pari" pienemmällä rakeella kuin skannattu versio. Aikani tässä pohdin olisko isoja printejä varten järkeä alkaa tekemään kuvista (kino lähinnä) loivia vedoksia pimiössä, skannata ne ja printata iso versio siitä... Coolscan ja koulun Imacon skannit ei vaan tyydytä tarpeitani. No, tulipas testattua ja tossahan se ero nyt on näkyvissä. Vaikka vertailen kuvia koneella minkä kokoisina tahansa niin printtiskannissa on enemmän detaljia ja sävyä kuin suoraan negasta skannatussa versiossa. Tässä kyseisessä samplessa Coolscan kuva on interpoloitu isommaksi samaan kokoon kuin printtiskanni. Skannattu vedos oli loiva kertaroiskaisu (pika vedos, kunhan ei tukossa, ei puhki) Foman kuidulle ja paperin pidempi sivu n. 30 cm. <IMG src="http://petriuutela.com/lol/coolscan_vs_printtiskanni.jpg"]</IMG>
