Vs: Kiinteä vs. zoom Perspektiivi tarkoittaa kappaleiden sijainteja toisiinsa nähden. Jos vaikkapa kohde on auton edessä ei asiaa voi muuttaa miksikään polttoväliä vaihtamalla. Jos kuvauspaikkaa vaihtaa, ei kohde ehkä olekaan enää sen auton edessä. Tämä vaatii siis siirtymistä. Kuvakulma taas on sitä kuinka paljon vaikka auton edestä ja takaa mahtuu kuvaan, jossa kohde jököttää kuvauspaikasta johtuen sen auton kohdalla. Jos kohteen koko säilytetään, on pakko siirtyä lähemmäs laajakulmalla tai kauemmas telellä. Tällöin perspektiivikin muuttuu, koska kuvauspaikka vaihtuu. Prime-kuvaus on aika erilaista zoomien käyttöön nähden. Minä kävelen paikkaan, missä kappaleiden sijainnit ja mittasuhteet ovat halutut. Tämän jälkeen kuvakulmalla valitaan mitä kaikkia kappaleita kuvaan halutaan. Zoomilla valinnan voi tehdä portaattomasti, primella ei. Primella kuvatessa joutuu tekemään kompromissin kohteen koon (oma paikka+polttoväli), perspektiivin (oma sijainti) ja vedostaessa tehtävän kroppauksen suhteen. Minulla tämä ainakin pakottaa kokeilemaan muitakin vaihtoehtoja, jos vaikkapa sijainnin takia kohde ei ole halutun kokoinen tai liikkumisen takia perspektiivivalinta on muu kuin ensin haluttu, mutta kohteen koko ennallaan. Tämä kokeilu ja huolellisempi punninta/sopivan kompromissin etsintä tuntuu johtavan mulla keskimäärin parempiin kuviin. Zoomi tai kroppaus jälkikäteen antaisi periaatteessa valita vapaammin, mutta pakotus erilaiseen harkintaan voittaa tuon edun minulla.
Vs: Kiinteä vs. zoom Nyt sotkin oman esimerkkini bittien taivaaseen editoidessani sitä, laitetaan uudelleen: Jos meillä on kolme kohdetta kuva-alalla, keskimmäinen hieman lähempänä kuin kaksi sen takaoikealla ja vasemalla olevat. Kun lähestymme kohdetta, erkanevat kohteet toisistaan ja kun menemme kauemmas, lähestyvät taas toisiaan kuva-alalla. Polttöväli rajaa vain näkyvillä olevan alueen reunoja, mutta ei vaikuta tähän ilmiöön mitenkään. Tietty kun olemme riittävän lähellä, alkaa etumainen varjostaa taempia ja peittää ne lopulta näkyvistä. Jälleen tähän vaikuttaa vain etäisyys, ei polttoväli. Polttoväli voi vain rajata reunimmaiset kohteet pois kuvasta ennenkuin ne jäävän etumaisen taakse piiloon. Millä etäisyydellä etumainen alkaa peittää muita riippuu täysin kohteiden keskinäisistä kokoeroista ja etäisyyksistä syvyys- ja sivusuunnassa. Tätä muutosta sanotaan perspektiiviin muutokseksi. Paikallaan zoomailemalla voi vain rajata reunoja, keskusta pysyy aina perspektiivin suhteen samana. Zoomailemalla ei voi saada kohteita jäämään toisen varjoon tai tuleen esiin. Kokeilkaapa vaikka Tämä on siis optisten lainalaisuuksien vaikutusta, älkäämme sotkeko siihen sivusuunnassa siirtymistä, joka on tietty myöskin perspektiivillä pelaamista, mutta polttoväli ei siihen periaatteessa vaikuta kuin tarvittavan sivusiirtymän matkana, jotta jokin esine tulee pois toisen varjosta. Summa summarum: perspektiiviin ei todellakaan vaikuta polttoväli vaan etäisyys.
Vs: Kiinteä vs. zoom Hämmennetään vielä vähän soppaa. On niin paljon muuttujia, ettei perässä pysy erkkikään. [QUOTE> [/QUOTE] Tai vaikkapa kolmiulotteisen asian esittämistä kaksiulotteisessa maailmassa l. tasopinnassa. Kyllä ne kappaleet on siinä paperilla ihan yhtä kaukana toisistaan. http://www.dpreview.com/learn/?/Glossary/Optical/Perspective_01.htm Jos tuolta vertaa kuvaa C ja D, niin eikö kuvassa D oleva takana oleva kappale näytä olevan kauempana kuin kuvassa C? Häh. Kävin lukemassa digifaqistakin. Suora lainaus sieltä: "Perspektiivi ei riipukaan polttovälistä vaan kuvausetäisyydestä." Jos katsoo siellä olevia pullokuvia, niin mä olen vielä enemmän ymmälläni! Niissähän on kaikissa kuvissa (1, 2, 3) eri perspektiivi. Ja totta helvetissä tuossa viimeisessä on sama kuin ensimmäisessä. Sehän on rajattu tuosta tuosta toiseksi viimeisestä! Eli kuvakulmaa on muutettu. Se normaali ja suositeltavin tapa muuttaa kuvakulmaa, on kai muuttaa polttoväliä. Mutta ei! Oikeastaan perspektiivi ei riipu kuvausetäisyydestäkään vaan kroppikertoimesta! Vaiko kenties jopa ehkä kennon/filmin koosta. Ei voi tietää. Asioita voi käännellä ja todistella miten vaan, jos samaan aikaan jätetään joitakin muuttujia huomioimatta. Kyllä se oppaiden "tele litistää, laajakulma lisää syvyysvaikutelmaa" pitää edelleen paikkaansa. Siis lopputuloksen kannalta. Piste.
Vs: Kiinteä vs. zoom Jos puristiseksi mennään, niin eihän polttovälin muuttaminen ole muuta kuin tuota sinun kroppaamistasi. Siis jos lyhyiden polttovälien aihuttamat vääristymät jätetään pois laskuista. Ja ei tele mitenkään lisää syvyysvaikutelmaa, vaan se väljä rajaus. Kokeilepa ottaa kuva laajakulmalla jostain kohteesta, ota samasta kohteesta kuva samalla rajauksella telellä samalla paikalla seisten. Leikkaa laajakulmakuvasta sama alue kuin teleputkella otetussa on. Katsele molempia rinnan saman kokoisina. Sinulla pitäisi olla edessäsi kaksi periatteessa identtistä kuvaa..... eli ei laajakulma sinällään mitään syvyysvaikutelmaankaan vaikuta. Väljempi rajaus kylläkin. Kun se kroppaaminen on rajaamista teki sen muuttamalla polttoväliä tai käyttämällä saksia tai pienempää kennoa, niin perspektiivi ei riipu siitä kroppaamisesta. Yritäpä saada kuvassa toinen esine jäämään toisen varjoon saksilla, croppityökalulla tai zoomaamalla samalla paikalla seisten. Ei muuten onnistu. Eli nuo toimet eivät vaikuta perspektiiviin. Sitävastoin kun lähdet kävelemään lähemmäs kohdetta esineiden paikat toisiinsa nähden muuttuvat ja joku jää lopulta edempänä olevan varjoon. Eli perspektiivi muuttuu.
Vs: Kiinteä vs. zoom Ei anna valita. Et voi zoomaamalla vaikuttaa samoihin asioihin kuin säätämällä etäisyyttäsi kohteeseen. Piste. Tai sitten minua on opetettu aivan väärin ja olen totuttanut silmäni valehtelemaan Zoomaus ja kroppaus ovat ruuvimeisseleitä ja käyvät samaan ruuviin, hieman eri tavalla vain. Etäisyyden säätö on kuin ratti ja zoomi/kroppaus on kuin kaasupoljin. Molemmat vaikuttavat etenemiseen autolla, mutta aivan eri asioihin. Jotenkin tuntuu, että kun nykyään käytetään melkein pelkästään zoomeja tämä "pieni yksityiskohta " on unohtunut jonnekin. Ei ole olemassakaan sellaista kuin "jalkazoomi", yhtä vähän kuin autossa on suuntaohjauskaasupoljinta. Jalkojen käyttö on perspektiivin säätöä oli nokalla sitten zoomi tai kiinteä, zoomaaminen/linssin vaihto on osa rajaamista. Eikö?
Vs: Kiinteä vs. zoom Noh ainakin se mitä MINÄ tässä alunperin hain, on tuo syvyysvaikutelma ja kuvakulma, vaikka kutsuinkin sitä virheellisesti(?) perspektiiviksi. Pointti piti kuitenkin olla suht selvä, mutta nyt tiedän sitten myös suunnilleen mitä käsitteellä perspektiivi tarkoitetaan Eli sillä on merkitystä kuvan toteutuksessa, kuvaako telellä vai laajiksella, VARSINKIN jos vielä "primäärisen" kohteen kuvakoon haluaa pitää samana, tätä tässä hain. EDIT: eli tuossa dpreview linkissä nimenomaan kahden viimeisen kuvan ero (tämä vielä selvennyksenä)
Vs: Kiinteä vs. zoom Joo, on merkitystä. Jos kohde toistuu eri objektiiveilla otetuissa kuvissa saman kokoisena, on kuvausetäisyyden täytynyt muuttua. Silloin muuttuu perspektiivi ja näin ollen sommittelu on toinen ja rajauskaan ei ole sama. Laajakulmalla otetussa kuvassa taustalla näkyy kohteita, joita telellä otetussa ei olisi. Kohteet olisivat sivusuunnassa eri etäisyyksillä toisistaan ja ne voisivat olla toisessa kuvassa toistensa osittein edessä ja toisessa eivät olisi. Olisiko kuva sama? minusta ei olisi. Siinä voisi olla aivan toinen tunnelma, pääkohde voisi olla jopa toinen tai se ainakin korostuisi hyvin erilailla, tausta olisi toisenlainen.
Vs: Kiinteä vs. zoom Niitäki jutuissa liioitellaan, kyllä sekin on valtaosin vain kuvausetäisyydestä kiinni. Jos katselee vaika kuuden sentin päästä toisen kasvoja, tai taloa, niin kylä se aika oudolta näyttää, vaikkei mitään objektiivia ole välissä.
Vs: Kiinteä vs. zoom Niin, kyllä ne sinne samaan pisteeseen pakenee. Ja tiedän kyllä olevani väärässä, kun sanon, että polttovälillä on vaikutusta kuvan perspektiiviin. Hassuahan se olisi, jos tsuumatessa kuvaaja siirtyisi niin, että kohde pysyy saman kokoisena. Silti pysyn kannassani, että polttovälillä voi vaikuttaa perspektiiviin. Kysymys on lähinnä siitä, mitä otetaan muuttujiksi. Ja miten vaikeasti asioita ajatellaan.
Vs: Kiinteä vs. zoom Voit olla sitä mieltä, että sillä voisi vaikuttaa perspektiiviin, mutta olet kyllä väärässä. Kysymys kun ei ole tykkäämisestä tai ei tykkäämisestä tai vaikeasti ajattelemisesta, vaan geometriasta, joka on meidän mielipiteidemme ulkopuolella. Sinä otat mukaan samaan termiin sen olettamuksen että samalla kun polttoväli muuttuu muuttujana, niin myös kuvausetäisyys muuttuu. Näinhän se ei ole. Ainakaan minun jalkojeni ja zoomausrenkaan välillä ei ole mitään kiinteää mekaanista yhteyttä joka pakottaisi jalat liikkeelle renkaasta käännettäessä Perspektiiviopissa on klassisesti verrattu kuvapintaa avoimeen ikkunaan, jonka läpi maalattava kohde nähdään. Meille tämä "avoin ikkuna" eli kuvapinta on se polttovälin tuottaman rajauksen kokoinen ja se ei vaikuta sinällään perspektiiviin eli syvyysvaikutelmaan. Se, että laajakulmalla on helpompi ottaa mukaan esim. etualaa joko laskemalla kuvauskorkeutta tai kallistamalla kameraa alaspäin, ei ole polttovälin vaan kuvan horisonttiviivan sijainnin vaikutusta. Kaikissa kuvissa on tämä horisonttiviivan sijainnin vaikutus mukana, joten se ei ole laajakulman tai telen ominaisuus, vaikka helposti voisi toisin luulla. Meillä on muutama ihan fysikaalinen tekijä joita voimme valotuksen lisäksi muutella. Ja kukin niistä vaikuttaa vain siihen mihin ne voivat vaikuttaa. Tässä ei ole kyse mistään humanismista, vaan fysiikasta. "Perspektiivioppi on läheistä sukua optiikalle" Tämä asia ei ole ihan kyntämätöntä peltoa, joten meidän ei tarvitse keskustella mutu perustalta. Kuvallisen esityksen keskeinen perspektiivisäännöstö luotiin 1400-luvun alussa, eikä se siitä ole miksikään periaatteessa muuttunut. Kannattaa vierailla kirjastossa. Omasta hyllystä löytyy "Perspektiivi-Kuvamatka perspektiivin teoriaan ja esittämiseen renesanssista poptaiteeseen", Alison Cole, National Gallery, Ateljee-sarja, Weilin+Göös.
Vs: Kiinteä vs. zoom Otetaanpa helposti koestettava perspektiivin määritelmä käyttöön. Perspektiivi määrää tasokuviossa esim. suorien linjojen väliset suhteet/kulmat (vrt. ns. pakopisteen käyttö piirtämisessä). Kokeilkaapa tätä: ota suorakulmainen pöydän nurkka/paperi tms ja ota kuvia viistossa pöydän nurkasta, samasta paikasta eri polttoväleillä. Mittaa kuvaan muodostuva pöydän reunojen välille jäävä kulma vaikka kulmamitalla. Kas, tasokuvaan muodostuva päydän reunojen välinen kulma on täsmälleen sama, riippumatta polttovälistä tai kropista (kroppaa kennolla tai vaikka fotarilla ja mittaa jos haluat tarkastaa). Ongelmana on yleensä näissä perspektiivi-käsitteen ymmärtäminen tai määritteleminen ymmärrettävästi. Syvyysvaikutelmahan muuttuu kuvissa paljonkin, jos kuvausetäisyys vaihtelee. Nämä asiat on helppo sekoittaa keskenään.
Vs: Kiinteä vs. zoom Aivan. Geometriassa toimitaan kaksiulotteisessa maailmassa. Ei kohteesta oikeasti mitään lankoja vedetä paperin läpi. Ne siirretään viivan toiselta puolelta toiselle puolelle. X-y-taso on ja pysyy koko ajan samana. [QUOTE> [/QUOTE] Näinhän se on. Tässä se näkemysero juuri onkin. On paljon totuuksia ja luonnonlakeja, joita ei voi muuttaa. Ei ole järkeä tai mahdollisuutta käyttää vain yhden polttovälin objektiivia ja siirtyä aina siten, että saa haluamansa perspektiivin kuvaan. Silloin kamera vie miestä, eikä päin vastoin. [QUOTE> [/QUOTE] Kyllä sillä kuvapinnalla on suurikin vaikutus perspektiivin kokemiseen. Piirrä A4-paperin keskelle 4 cm² neliö ja viivat sen jokaisesta nurkasta paperin nurkkaan. Neliön oikeasta ylänurkasta paperin oikeaan jne.. Tee sama juttu A1-paperille. Näyttääkö neliö olevan samalla syvyydellä kummassakin paperissa? [QUOTE> [/QUOTE] Minä en osaa valokuvaukseen suhtautua kovin kovin "fysiikkakeskeisesti". Saan leipätyössäni väännellä kaavoja ja piirtää viivoja ihan tarpeeksi. Ehkä joku päivä valokuvausta opetetaan tkkssa. On aivan yhtä väärin sanoa, että kuvausetäisyys vaikuttaa perspektiiviin kuin sanoa, että polttoväli vaikuttaa perspektiiviin. Vielä esimerkki. Ota kuva kuusta 28 millisellä ja toinen kuva 300 millisellä. Näyttääkö kuu olevan yhtä kaukana molemmissa kuvissa, kun saat kymppikuvat labrasta. Niin joo, sitten puhutaan mittasuhteista ja siitä miten on totuttu näkemään. Mutta sitähän se perspektiivi juuri on. [QUOTE> [/QUOTE] Ihan sama.
Vs: Kiinteä vs. zoom Ihan sama. Mutta jos luulee, että zoomaus vaikuttaa kuvassa samalla tavalla kuin lähemmäs tai kauemmas käveleminen pitäen polttoväli samana, on aivan hakoteillä. Tämän oppimisessa voi ehkä kiinteä polttoväli olla paikallaan
Vs: Kiinteä vs. zoom Entä jos perspektiivi ja tsuumaaminen ei kiinnostaa, vaan ainoastaan valokuvaaminen, niin kumpa sitten?
Vs: Kiinteä vs. zoom Ei geometriassa missään kaksiulotteisessa maailmassa toimita. Geometria on moniulotteista ja siinä voidaan käsitellä varsin monia ulottuvuuksia. Jopa useampia kuin perinteistä kahta, kolmea tai neljää. Kuvataide vain luo geometriaa hyväksikäyttäen kaksiulotteisia tulkintoja todellisuudesta. Jo siirtyy siten, että saa haluamansa perspektiivin kuviin, vie kamera miestä? noinkohan, minusta minä saan silloin haluamani kaltaisen kuvan Aha, nyt päästään siihen mitä tällä polttovälin perspektiiviin vaikuttamisella tarkoitetaan. Sama esine suuressa kuvassa näyttää olevan kauempana. Kuvatason etäisyys, eli polttoväli, vaikuttaa syvyysvaikutelman suuruuteen eli säädetään kuvatason näennäistä etäisyyttä katsojasta. Summa summarum: Voimme olla yhtä mieltä, että polttovälin säädöllä voidaan vaikuttaa syvyysvaikutelman suuruuteen, kunhan syvyysvaikutelma ensin on olemassa. Jos kuvassa ei ole kunnollista perspektiiviä eli syvyysvaikutelmaa, ei sitä polttoväliä säätämällä voi siihen saada. Etäisyyttä ja kuvaussuuntaa sekä korkeutta muuttamalla se voidaan saada aikaan. Optiikkaa kyllä opetetaan, luulisin, tai ainakin jossain toisessa teknisessä yliopistossa. Ja Ateneumissa opetetaan taatusti perspektiivioppia, aivan näiden klassisten käsitysten puitteissa. Ei kun kyse on katseluetäisyydestä ja rajauksesta. Etäisyyden vaikutelma ei ole perspektiivi. Noissa kuvissa ei olisi tippaakaan perspektiiviä. Vain sama kuunmollukka suurempana ja pienemäpänä. Aivot korjaisivat sen etäisyyden oikeaksi ja pitäisivöt toista kuvaa vain pienempänä kuukuvana kuin toista. IMHO. Kuukuvaan voidaan saada jonkinlainen perspektiivi, syvyysvaikutelma, käyttämällä paljon suurempaa kaukoputkea ja kuvaamalla se vajaan kuun aikaan, jolloin valo kuuhun tulee sivusta muodostaen vuorille ja kraattereille varjot jotka luovat vaikutelman kolmiulotteisesta maisemasta. "Perspektiivi on ne menetelmät, joilla kaksiulotteiselle pinnalle saadaan luotua syvyysvaikutelma." (Perspektiivi, W&G, s.6, Mitä perspektiivi on?)
Vs: Kiinteä vs. zoom Jos pultit ja mutterit eikä meisselit ja lenkkiavaimet kiinnosta, eikä nosturitkaan nappaa, vaan ainoastaan auton korjaaminen, niin entä sitten? Niin, olisiko se vaikka näin: jos ei vaikka "haluakaan" erityisesti minkäänlaisia kuvia, vaan kulkee kameran kanssa ja sihtailee ja zoomailee zuperzoomilla edestakaisin ympärilleen ja painelee laukaisinta kun näyttää mukavalta? Eikös silloin voi kuvata tietämättä mistään mitään? Eikö silloin tosin kannata pitää se kukkamoodikin päällä ja olla rasittamatta itseään sellaisilla vaikeilla asioilla kuin aukko ja valotusaika, syväterävyys, liike-epäterävyys? Luulin tosin, että vain teiniradioiden "toimittajat" kehuvat sillä etteivät mistään mitään tiedä eikä kiinnostakaan tietää ja ovat siitä jopa korvin kuultavan ylpeitä
Vs: Kiinteä vs. zoom Minäkin usein etsin kävellen parhaan perspektiivin ja kappaleiden suhteet toisiinsa, niin kuin silmillä näen. Sitten valitsen halutun rajauksen ottamalla laukusta sellaisen polttovälin objektiivin, joka rajaa kuvan niin kuin tahdon. Yleensä valintani on kiinteä, koska silloin voin vaikuttaa enemmän syväterävyyteen ja siihen mitä objektia tahdon korostaa eniten. Jos rajaus on pahasti kahden kiinteän välissä voi olla pakko valita zoomi ja ottaa kuva sillä. Toisinaan valitsen Tilt-Shift objektiivin, koska haluttua perspektiiviä ei muuten saa mitenkään kuvattua, talot kaatuvat tai ei pysty siirtymään sellaiseen asemaan, että siitä vosi kuvata. Siirtämällä objektiiviä sopivasti voin kuvata myös kohteen hiukan vierestä ja silti saada suoran kuvan.. On tilanteita ja kuvauskohteita, joita ei käytännössä saa kuvattua ilman zoomia ja varsinkin liikkuvat kohteet ovat paljon helpompia hallita juuri zoomilla. Usein luullaan, ettei muotokuvauksessa perspektiivillä olisi merkitystä, mutta perspektiivin vaikutus on aina läsnä. Perspektiivivirhettä (tai ei se mikään virhe ole) voi poistaa muotokuvauksessa, siten että valitsee polttovälin, joka pakottaa ottamaan kuvat riittävän kaukaa ja henkilön mittasuhteet eivät vääristy liiaksi. (ei siis laajista kuin erikoistapauksissa, vaan mielummin "normaali" tai "pikkutele"). Eli mielestäni ei voi valita vain kiinteä tai zoomi, vaan on oltava molempia tilanteen mukaan. Jos on pakko valita vain yksi vaihtoehto, niin valitsisin laadukkaan zoomin, sillä saa enemmän vapautta kuvaamiseen/aiheisiin.
Vs: Kiinteä vs. zoom Alkaa jo hymyilyttämään tää vänkääminen, tulee mieleen digi-filmi kinastelut. Kertokaas, miksi zoomilla ei esim. voisi potrettia kuvata jatkuvasti sillä ~135mm polttovälillä ? Mitä merkitystä on, onko em. tapauksessa valovoima 2, vai 2,8 jos yleisin käytetty aukko on vaikkapa 8 ? Miksi zoomi olisi vähemmän ajattelmaan pistävä, kuin kiinteä ? Eikö kuva kuitenkin pitäisi kuvatessa olla jo 'siellä päässä valmiina' ? Eikö etsimestä voi seurata valmista kuvaa, kuvatessaan, vai pitääkö polttoväli pistää johonkin tiettyyn lokoseen ja napsaista kuva siitä, missä sattuu seisomaan ?