Vs: Kiinteä polttoväli 60-luvulla käytin kiinteitä koska zoomeja alkoi vasta tulla markkinoille ja niiden laatu oli mitä oli. Myöhemmin ihastuin zoomeihin ihan vaan helppouden takia, silti sain parempia kuivia Yashican Mat 124:llä ja Mamiyan C220.llä, koska jokainen kuva piti harkita. Nykyään kun "filmi" ei maksa mitään, tulee huidottua eri suuntiin vielä enemmän ja kuvan näkeminen ennen sen tulostamista on käytännössä menetetty taito. Zoomilla voi rajata missä vaan , mutta eipä tule ajatelleeksi kuvakulmaa, taustaa, syvyysterävyyttä jne. Olen vakuuttunut, että kiinteitä käytettäessä mukaan tulee samanlaista harkintaa kuin aikoinaan hitailla 6x6 kameroilla kiinteinen polttoväleineen. Jos ei halua ostaa kiinteätä polttoväliä, niin ainahan voi teipata vuorotellen zoomin jollekin polttovälille ja alkaa näin hahmottamaan millä polttovälillä eniten kuvaa, kokemus on kokeilemisen arvoinen, eikä maksa mitään koska siitä kittizoomista on hyvä alkaa.
Vs: Kiinteä polttoväli Hyvälaatuisten zoomien ongelma verrattuna kiinteisiin ei mielestäni ole useimmissa kuvaustilanteissa niinkään niiden koko, huonompi valovoima, tai heikompi terävyys. Säkillinen primejä painaa myös ja kyllä nekin tilaa vievät ja toisaalta pieniäkin zoomeja löytyy. Ainakin itselläni ongelmana on että zoomeja käyttäessä tulee helposti laiskaksi: kuvan rajausta ja sen edellyttämää liikkumista helpompaa on vääntää zoomi-rinkulaa ja rajata sillä kuva, mikäli zoomi-aluetta vaan riittää. Tällöin ei tule ehkä niinkään mietittyä sitä millaisen kuvan haluaa, kunhan saa kohteen osumaan ruutuun. Kiinteitä vaihtaessa yleensä tietää että jos vaikka satamillisen laittaa nokalle ja kuvaa parista metristä täydellä aukolla, on odotettavissa mukavasti sumeneva tausta jne. Mutta tämä ei ole niinkään siis objektiivien vika, mikäli osaa käyttää zoomia "oikein", eikä vaan kuvan rajaukseen, niin sillä on usein mahdollista saada aika vastaavaa jälkeä kuin kiinteällä. Hämäräkuvaukset ja äärimmäiset bokeh-pelleilyt on sitten asia erikseen, niissä kiinteille ei oikein ole vaihtoehtoja. Itselläni on tällä hetkellä yhtä telezoomia lukuunottamatta pelkkiä kiinteiä. Ärsyttää kyllä tuo putkien vaihto välillä, voisi melkein hankkia pitkästä aikaa peruszoomin ja katsoa osaisiko sitä jo käyttää.
Vs: Kiinteä polttoväli .. ja jatkaen että kiinteitä ei ehkä kuitenkaan ole mukana sitä säkillistä vaan ehkä jopa vain se yksi lemppari jonka kuvakulman/rajaukset tietää jo ennen kuin kameran nostaa silmille. Eli osaa vähemmän mutta paremmin. Edit:Tekninen tylsyys rohkaisee myös sisällölliseen pohdintaan - jos sellainen kiinnostaa.
Vs: Kiinteä polttoväli Mä ite kuvaan täyskennoisella kamerallani näitä keikka- ja tuotantokuvia pääsääntöisesti näillä zoomeilla. Canon EF 24-70mm f/2.8L USM Canon EF 70-200 mm f/2,8L IS II USM Ystävätäni saan tätä zuumia lainaksi tarvittaessa.(pitänee joskus hommata itelle) Canon EF 16-35mm f/2.8L USM En haluakkaan olla näkyvissä ja liikkuua hyvästä kuvauspaikastani joten käytän zoomia ja kuvaan samalta paikalta yleiskuvat ja yksityiskohdatkin. En siirtyisi näissä kuvauksissa ollenkaan prime puolelle. Ja se yksi prime joka mulla on on lähinnä kiinni kamerassa harrastuskuvissa pienen kokonsa vuoksi. Canon EF 50 mm f/1.8 II Nyt sekin on vielä vähemmän kiinni kamerassa kun sain hommattua kitti-zoomin jonka kuvan taso riittää näihin netti juttuihin joka on se tuotantokuvauksen vastakohta ja harrastus. Canon EF 28-80mm f/3.5-5.6 II Mitä kuvien paremmuuteen tulee niin nää mun zuumini on sen verran hyviä että menee melkomoiseksi pilkun viilaamiseksi onko joku prime parempi. Taitaa olla niitä makuasioita enemmän ja jostakin käppyrästä näytettävissä olevia eroja mutta ei kuvasta. Hyvät zoomi-linssit on minun juttuni.
Vs: Kiinteä polttoväli Hämmennetään vielä. Tietenkin nämä on tällaisia entisaikojen höpötyksiä mitkä ei enää pidä mitenkään paikkaansa mutta saattaa niillä olla jollekin viihteellinen arvo (kohta #4) http://erickimphotography.com/blog/2011/08/10-things-henri-cartier-bresson-can-teach-you-about-street-photography/ ja sanovat että koko kirja on kuvattu 35mm opikalla. Tete a Tete: Portraits by Henri Cartier-Bresson
Vs: Kiinteä polttoväli Ensinnäkään ne eivät ole entisaikojen höpötyksiä, koska puhuja ei ole HCB, vaan joku nettiajan viisas. Olennaisempaa kuin mainitut "argumentit", on vakioitu tyyli katukuvaajan tavaramerkkinä, tunnistettavan kuvakielen elementtinä, eli elinkeinolle oleellisen brändäyksen peruspilarina. Se on hyvä peruste katukuvaus-ammattilaiselle.
Vs: Kiinteä polttoväli On ne sillätavalla että oma ei-katukuvaaja isäni on minulle samoin pienenä opettanut. Tässä vaan perimätietoa jaetaan ja linkeillä ryyditetään, mutta tarjoilu on luonteeltaan seisova pöytä ja kukin saa ottaa mitä haluaa tai olla ottamatta. Ryyditetään linkillä tämäkin :
Vs: Kiinteä polttoväli Kun aikoinaan street kuvaajat ja muut näkijät kuvasivat kiinteillä polttoväleillä, he ymmärsivät yhden tärkeän asian, eli hetki on tärkeä, ei rajaus, rajaus tehtiin sitten pimiössä jos edes anoi aihetta. Kun tavoite oli tiedetty, niin opiskakin oli helppo valita, eli kohtuu laajalkulma jonka kuvakulma riittää, ja syvyysterävyyskin on kohtuullinen. Mikä lie Leican yleisin polttoväli, joku 28-50mm väliltä uskoisin.