Keskikoon kuvaamisesta

Meinaa, tai sitten 220, joka on 2x niin pitkä. Mutta 120 on yleisin. se on siis 6cm kuvien levyinen(tai korkuinen, ihan miten vaan) ja kuvan leveyden muuttuessa kuvamäärä vaihtelee. 645 saa 15 tai 16 kuvaa ja 66:lla 12kpl.

Jos kamerassa on kuiluetsin niin kaikissa, mutta jos on prisma, niin se kääntää kuvan oikeapieliseksi.
Siihen tottuu 66:lla nopeasti, mutta esim. 645:lla on pystykuvien otto koomista touhua.

Kyllä sen kahdessa minuutissa oppii.

Käy ne, mutta sillä kinolla ei kannata samalla kuvata, tai ainakin kannattaa pistää siihenkin samanherkkyistä filmiä. Poistuu yksi sähläysmahdollisuus.

 

x

 

Juh, ei suuremmasta kuvakoosta jää paljoa käteen jos haluaa että se on huonompi kuin kino. Kannattaa pysytellä japanilaisissa ja saksalaisissa tuotteissa.

 

Kannattaako? Kyllä. Ainoa huono puoli keskikokoon siirtymisessä kinosta on, että ei kestä kauan kun large-format eli 4x5 ja kumppanit alkavat himottaa. Sitten kohta mukana arsenaalissa ovatkin kaikenlaiset tilaavievät palkkikamerat ja lattiasta kattoon asti ulottuvat suurennuskoneet ja se on menoa ja kylmää kyytiä se...

Olen onneksi saanut vielä jotenkin hillittyä itseni ja välttynyt tältä lopulliselta valaistumiselta, josta ei ilmeisesti ole paluuta.

 

Mä en oo ihan varma vielä... oonko selvinny tuosta kurimuksesta.... mutta.
Hanki ennemmin D-malli tai YashicaMat 124 ennenkuin tuo C.
C:ssä ei tuo optiikka ole mikään jihaa-huudon arvoinen.

 

Justiinsa oon samaa mieltä. Suuren vaivannäön vastineeksi pitää saada suunnilleen yhtä terävää jälkeä mutta suuremmassa negakoossa. Eihän siinä hommassa muuten ole järkeä.

Itse oon sitä mieltä, että keskikoon kuvaaminen on parasta Mamiya RB/Hasseli-linjalla jolloin on käytettävissä laajempi polttovälialue yhdistettynä vaihtoperään. Maksaa tietenkin enemmän, mutta kaippa niidenkin hinnat ovat tippumassa.

 

Minä olen tykästynny tohon Ukrainalaiseen Kiev 88:iin siis juuri siihen Hasselin kopioon ja mulla onkin siihen varmaan kaikki mahdolliset lisä kikkeet mitä tarjolla on paitsi digi perää sen hinta ei tunnu laskevan.Tiedän kyllä että Kievissä on omat metkunsa ja sen kanssa on opittava elämään mutta sanon että mulla on Canonin melko laadukas kino kalusto mutta paraat kuvat olen tolla Kievillä kyllä ottannu.Keskikoon kuvaamisesta viellä sen verran että olen huomannu että ihmiset kuvattavat ja sitä seuraavat suhtautuvat siihen ihan erillaisella kunnioituksella kun kino kameraan.Jos ja kun kuvaus vimma iskee ja on aikaa harrastaa niin naatiskelen ja kuvaan kuuskutosella siinä on vaan sitä jotakin.

Terv.HeikkiHeinolasta

 

No suunnilleen samaan hintaan kuin saat vaikkapa Zenza Bronican ETR tai Mamiyan 645M.

 

Tuota Kieviä on taidettu aika useaan otteeseeen arvuuttaa siksi kaikkein epäluotettavimmaksi keskikoon kameraksi, mitä maa kantaa. Mutta ei se välttämättä laske sen arvoa. Jos tosiaan tietää ne temput ja on liikkeellä oikein odotuksin (välillä saattaa aina jokin paikka vähän brakaa), ei tuo juurikaan kalpene esikuvalleen. Onhan siinä 'Bladissakin välillä omat ongelmansa perineen ja sulkimineen.

 

Siinä onkin toi keskikoon kuvaamisen hyvät ominaisuudet: vaihtoperät ja objektiivit. Ja varmaan hyvä ostos jos sattuu saamaan hyvän yksilön.

 

Kievejä omistavana sanoisin, että nimenomaan VARMA yksilö on syytä löytää.
Mulla on kokemusta kahdesta epävarmasta, toinen, kiev60 toimi mekaanisesti miten sattui.

Kiev88 sensinsijaan toimi (ja toiminee yhä) mekaanisesti ok, valovuotoja oli, mutta ne sai korjattua. Sensijaan kamerassa on terävyysalue vinossa kun haitarille heitetyssä palkissa. Ts. joko bajonetti tai perän kiinnitys heittää - otaksuisin.

No, nyt olen jonkun vuoden kuvannut Bronican SQ-Ai:lla eikä moittimista. Kievit olkoot vitriinissä "koristeina" ;o)

 

Hyvää kullekin. Joku saattaa hyvinkin tykätä pienestä kassista ilman objektiivikasaa, eikä minulle vaihtoperillä ole mitään lisäarvoa. 15 kuvan ottaminen samaa materiaalia ole mikään ongelma, ja 66:n 12kpl vielä vähemmän.

 

Vaikka nyt ei vaihtaisikaan materiaalia keskenkaiken, on kasetista toiseen siirtyminen jonkin verran nopeampaa kuin filmin lataaminen kameraan tai kasettiin. Siispä jos on vaikka kolmekin kasettia valmiiksi ladattuna, voi jo vetää kohtuullisen pitkän setin ilman sen kummempia taukoja. Filminlatauksen mittainen tauko on juuri kaikista ikävin. Siinä ei mallikaan kerkee tehdä just mitään muuta kuin istua paikallaan ja tuijottaa kattoon.

 

Vaihtokasetit mahdollistavat ketterän filminvaihdon lisäksi muutakin. Esim. polaroidkasetin käytön, tähyslasin käytön (Hbl Superwide jne.), digiperän käytön (kaikki Hasselbladin alk. vm. 1957!), zone-järjestelmän käytön (jo kolmella tai jopa viidellä kasetilla), eri kuvakokojen käytön (kino, superslide, 6x4,5, 6x6), kasetin ja rungon välisen loiton käytön (Hbl Superwide). Toki ilmankin tiedetään pärjätyn!

T. Kerkko.

 

Juu, mahdolisuudet ovat kivoja, mutta jos niitä ei tarvitse, ne ovat turhia. Kiinteobjektiivinen kamera on usein hieman näpsäkämpi kuin kassillinen järjestelmää. Varsinkin jos kassi on kotona. Tai kaksi, kuten itsellä.

 

Sillä yhdellä kiinteällä objektiivilla tahtoo olla kuvausmahdollisuudet rajallisia. Välillä tarttis hieman laajempaa tai tiukempaa kuvakulmaa joten .....minä en pärjäisi sillä yhdellä normaalikuvakulmaisella kakkulalla.

Ja toi Polaroidijuttu tosiaan unohtui, todella paljon tuli käytettyä jokunen vuosi sitten.

 

No se on niin henkilökohtainen juttu mitä kukin tarvitsee. Joku tarvitsee superhyperdigirungon ja kassilisen "L:ää", joku toinen voi kuvata kiinteällä 50 millisellä päivät läpeensä. Kumpikaan ei ole toistaan parempi.

Minusta on mukavampi kantaa mukana vain pientä näppärää 50 millistä ja runkoa, toisinaan silloin kaipaa tiukempaa tai laajempaa, mutta kun on käytössä vain yksi polttoväli se pistää ajattelemaan hiukan toisella tavalla, aihetta pitää hakea kuvakulmalla, sommittelulla, liikkeellä... ym. ja monesti minulle jää paljon enemmän ajatusta kuvalle kiinteällä objektiivillä. Luulen siis että tavallaan otan parempia kuvia kiinteällä kuin zoomilla, siitä en tiedä ovatko nekään hyviä mutta yritystä ainakin löytyy.