melkein kaikki tarjolla olevat paperit ovat nykyään 'multigrade'. Joillakin on kuitenkin vielä saatavissa 'monograde' papereita. Onko niiden käytössä hintaa lukuun ottamatta mitään etua, lähinnä harrastelijan näkökulmasta? Muualla nähtyjä väittämiä: - mustat ovat mustempia. - kehitysaika lyhyempi. - ei niin herkkä esimerkiksi keltaiselle pimiövalolle.
Vs: harrastelijan paperivalinnat Jos väittämät pitävät paikkansa tarjolla olevassa paperilaadussa, ne ovat tervetulleita ominaisuuksia. Keltavalossa näkee sävytkin paremmin. Kaikenkaikkiaan nuo asiat helpottavat työskentelyä. Toisaalta sitten moniastepaperista on toisinaan hyötyä lisävalotuksien yhteydessä. Kiinteällä jyrkkyydellä on sitten temppuja, joilla voi saada välillä samankin, kuten loiventavan hunnun antaminen osalle kuva-alaa.
Vs: harrastelijan paperivalinnat Monijyrkkyyspaperit ovat tietysti helppokäyttöisiä. Eikä paperia mene hukkaan. Joskus 1990-luvulla vedostelin mainiolle jugoslavialaiselle (nyk. kroatialaiselle) Emaks-paperille. 85 prosenttia kuvista pystyi tekemään paperille n 2. Loput kolmoselle. Ykköstä en tarvinnut koskaan. Yksiastepaperinkin jyrkkyyttä pystyy hienosäätämään jonkin verran, erikoiskehitteellä enemmänkin. Sitten jos haluaa hienosäätää sävyjä, pitää tietää, mikä paperi sopii mihinkin: toinen toistaa paremmin tummat ja toinen vaaleat sävyt. Edellä mainitulle Emaksille ei esimerkiksi lumisia talvikuvia oikein saanut onnistumaan.
Vs: harrastelijan paperivalinnat Tarkoitattanet että kun loiva paketti jäi vanhentumaan. Riippuu mihin mitäkin vertaa, mutta voi olla että suurin jyrkkyys olisi myös jyrkempää kuin moniasteella. Siinäkin sitten voi käydä niin ettei tarvitsekaan sitä usein... Mutta voihan sitä ajatella hankkivansa yhtä tai kahta keskijyrkkyyttä moniasteen rinnalle. Tiettyjä kuvasarjoja voi sitten tehdä sille. Onhan erilaiset paperit kivoja erilaisiin juttuihin. Tiedä vaikka sitten kävisi niin, että lisää tekee mieli, ja kirkkaampi suojavalokin piristää, ja pian onkin moniastepaperi vain varalla, jos välttämättä tarvitsee.
Vs: harrastelijan paperivalinnat ● Pitäisin moniastepapereita ylivoimaisina verrattuna astepapereihin: – Eri alueiden valottaminen eri jyrkkyyksillä samalle paperille – Aina löytyy sopiva jyrkkyys valotuksesta riippumatta. * Lisäys: Siis kuvatun filmiruudun valotuksesta, eli laadusta riippumatta – Mustuma yhtä hyvä kuin astepapereissa, jollei parempi nykyään – Taloudellisuus, pienempi hukka ja varasto.
Vs: harrastelijan paperivalinnat Näistä väittämistä vain keltaisen pimiövalaistuksessa on perua. Moniasteella on pakko tyytyä siihen punaiseen hämyyn, kivan keltaisen saa unohtaa. Samoin vihreän. Maksimimustumaan ei vaikuta se onko paperissa vain yksi jyrkkyys vai "monta". Mustumaa jos hakee niin muovipaperit taitavat olla yhä tällä hetkellä niitä joista saa mustimman mustan irti - jolla taas ei ole mitään merkitystä koska ei silmä sitä näe kuitenkaan
Vs: harrastelijan paperivalinnat Voisi väittää myös että valotusajat voivat olla lyhyempiä. Kun suotimia ei käytetä, lisäksi valotustapahtuma on suotimien käsittelyajan verran lyhyempi.
Vs: harrastelijan paperivalinnat Näin voisi väittää. Mutta kun moniastepaperia voi käyttää myös kiinteän tavoin jos välttämättä haluaa... Suodattamattomana tulee noin normaalia jyrkkyyttä. Numeroina jyrkkyyttä 2. Valonlähteen väri varmaan vaikuttaa vähän, mutta koska jyrkkyyksiä ei ole standardoitu mitenkään niin silläkään ei ole merkitystä. Erilaisia höpinöitä liikkuu siitä kuinka moniastepaperissa vaste ei ole niin lineaarinen kuin kiinteäjyrkkyyksisissä, mutta todisteet ovatkin sitten vähässä ja kaikki perustuu (usein virheellisiin) ajatusrakennelmiin kahden eri jyrkkyisen emulsiokerroksen sulautumisesta toisiinsa, tai oikeammin sulautumisen puutteesta ja sen aiheuttamasta epätasaisuudesta. (ainakin osa ns. kiinteäjyrkkyisistä on myös oikeasti usealla emulsiolla toteutettuja, siis aivan kuten moniastepapereja)
Vs: harrastelijan paperivalinnat Argumenttina mielestäni outo tässä yhteydessä. Kiinteän tavoin voisit sitä käyttää, jos sinulla olisi eri jyrkkyydet ilman suotimia antavat laatikot niitä. Nythän ei ole, ainakaan minulla, mitään missiota väittää toista ehdottomasti paremmaksi, vaan huomata mitä kaikkia eroja näissä on tai voi olla. Vanhanaikaisella tavalla tarvitaan useita paperilaatikoita, mutta ei tarvitse käsitellä suotimia. Mielenkiintoista on, että muutakin kuin moniastepapereita edelleen valmistetaan. Niin hyviä moniasteet ovat olleet jo pitkään. Kuitenkin sitten, päästäksemme käytännön totuuteen laadusta ja ominaisuuksista, aina pitäisi verrata kahta erityistä paperilaatua toisiinsa, eikä yleistää näin. (esimerkiksi kun kerran tuolla jossain jotkut kehuskelevat käyttämäänsä kiinteäjyrkkyyspaperia, mistä hitosta me kokeilematta tiedämme, jos vaikka olisikin erittäin miellyttävätoimista hyvää paprua verraten joihinkin moniastepapereihin)
Vs: harrastelijan paperivalinnat Tietenkin kiinteäjyrkkyisellä riittää vielä kysyntää. Ei ehkä niin paljoa että tuotekehitystä tehtäisiin, mutta vanhat ja hyväksi koetut myyvät "riittävästi". Jos kehitys on hyvin tasalaatuista niin moni varmasti suosii kiinteäjyrkkyistä jo siitä syystä ettei tarvitse olla punavalossa vaan voi käyttää kunnon kirkasta keltaista. Lisäksi kuva on aina filmin ominaiskäyrän + paperin ominaiskäyrän yhteistulos. Jollakin voi vaan olla niin että omalla tavalla kehitetty suosikkifilmi tuottaa mukavinta sävyä paperin kanssa jota ei saa kuin kiinteällä jyrkkyydellä. Tai ehkä jopa senkin kanssa vain tietyllä paperikehitteellä. Eikä pidä unohtaa pyroa (Pyrogalloli). Pyron negoihin tuottama "staini" on kellertävänä erittäin huonoa moniastepaperilla. Vähän sama kuin iskisi kiinteästi loivan suodattimen linssin eteen. Kiinteäjyrkkyyksiselllä paperilla pyron kellertävä värjäys toimii tehokkaasti varsinaisen hopea-mustuman kaltaisesti ja lisäksi peittää rakeisuutta selvästi. Moniastepaperin kanssa rakeisuus ei pienene ja koska "staini" ei toimi hopeakiteiden tavoin valoa blokkaavana negatiivina, pitää filmiä kehittää paljon pidempään -> rakeisuus vain kasvaa. Joten jos diggaa pyroilla niin moniastepaperit voi heittää jonnekkin... (Pyrocat jne. katekoli-pohjaiset "stainaavat" kehitteet toimivat sitten sekä moniasteella että kiinteällä) Että löytyyhän kiinteällekkin käyttötarkoituksensa, tosin yleensä jonkun jo tehdyn valinnan seurauksena.
Vs: harrastelijan paperivalinnat En ole muutamaan vuoteen touhunnut märkätekniikoilla. Silloin kun vielä oli oikea pimiö ja käytin Ilfordin (ja Agfan) moniastepapereita, niin valona oli sellainen ruskehtava valo. Onko Ilfordin emulsio muuttunut, jos sietää vain punaista. Jos näin on, niin todella ikävä asia. kapa
Vs: harrastelijan paperivalinnat Kyllä sille ruskehtavakin kelpaa yhä. Mulla vain sattuu olemaan noita keltaisia, vihreitä ja punaisia lyhtyjä.