Aloin tänään miettimään tuota asiaa. Jos käytetään väripäällä varustettua konetta ja suodatetaan keltaisella ja magentalla. Mitkä sävyt lopullisessa kuvassa muuttuvat, jos magentaa lisätään ja keltaista vähennetään? Vaalentaako magentan lisäys vaaleata päätä ja/tai tummentaako tummaa? Siis vain toista/kumpaa vai molempia? Entä kone, jossa suoraan multigrade-pää? T Jukka
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Multigrade-pää vastaa pitkälle väripäätä, siinä on vain kiinteä magenta- ja keltainen suodin, joidenka välistä suhdetta jyrkkyyssäätö muuttaa. Yleisenä periaatteena voi pitää sitä, että jyrkkyyden lisäys (sinisen valon päästäminen paperille/magentalla suodattaminen) kasvattaa mustumaa, vaikuttaa noin kääntöpisteenä toimivan keskisävyalueen alapuolisiin sävyihin. Vastaavasti loiventaminen (vihreän päästäminen/keltaisella suodattaminen) vaikuttaa kääntöpisteen yläpuolisiin sävyihin. Mutta noin siis periaatteessa, käytännössä molemat vaikuttavat molempiin. Vaikka vain siniherkkä jyrkkä emulsiokerros valottuisi, tulee siinäkin yläsävyjä. Vastaavasti vaikka vain kaikista loivin viherherkkä kerros valottuu (usein papeissa on useampi erilainen vihreälle herkistetty kerros) niin silti alapään mustuma kasvaa. Magentan lisäys -> vihreän suodattaminen pois -> jos valotusaika pysyy vakiona, niin silloin yläpää vaalenee jonkun verran. Ilford joskus speksasi, että jyrkkyydet #4 ja #5 vaatisivat aukon verran enemmän valoa kuin loivemmat asteet, mutta itse en eroa noin suureksi ole mieltänyt. Lopulliseen totuuteen lie helpoin tie yksinkertainen empiirinen koe Kuitenkin papereissa on valmistajakohtaisia eroja, joten ei voi sanoa että 100% varmasti suodatuksen muutos jättäisi tietyn sävyalueen koskemattomaksi. Käyttämällä tätä "split-printing" -menetelmää joka oli kova hype joku vuosi sitten, törmää usein tuohon ilmiöön. Vaikka huippuvalot on haettu paikalleen loivimmalla suodatuksella (pelkällä keltaisella) ja alasävyt vastaavasti jyrkimmällä (täysi magenta), niin näiden summassa kuitenkin huippuvalot tuppaavat menemään vähän harmaiksi. Ja ihan offtopikkia: split-printingin etu tulee esiin erityisesti väripäätä käytettäessä: Ei tarvitse koskaan miettiä mihin mikäkin suodatus vaikuttaa kun ei tarvitse käyttää kuin ääripäitä: magentaa + keltaista ja katsoa valotusten yhdistelmästä se sopiva aika. Moni tutoriaali netissä neuvoo katsomaan ensin ne huippuvalot loivalla, sitten toisella kokeella alasävyt jyrkällä ja lopuksi tekemään yhdistelmävalotuksen. Kuitenkin em. huippuvalojen harmaantumisesta johtuen olen itse lähtenyt sille tielle että haen huippuvalot kohdalleen loivimmalla suodatuksella, sitten vedostan tällä saadulla ajalla pohjaprintin jonka päälle teen kiilat jyrkimmällä suodatuksella. Silloin näen missä tumma + vaalea pää menee kohdilleen.
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa ... ja sitten tätä kaikkea kutsutaan vielä mv-printtaukseksi HÖH. Itse muistelen lämmöllä esim. Agfan huippukilltävää, lämminsävyistä mutta fantastisen mustan ansiosta loisteliaan briljanssin antavaa Rekord Rapid -paperia (RR 111) samoin kuin muotokuviin erityisesti soveltuvaa hennon kermamaista Portriga Rapidia (PRK 111).
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Onhan printtaus aikamoinen sanahirviö. Muistan kun joskus luin arvostelua jostakin ruottalaisen luontoa hasselilla kuvaavan kirjoittamasta kirjasta jossa kauhisteltiin kirjan tapaa käyttää sanaa 'avtryck'(?) siitä missä suomeksi puhuttaisiin 'hienovedoksesta'...
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Minä olen huomannut, mutta kuten sanoit, tämä tietysti riippuu. Harmaakiilan avulla asia selviää. Adoxin fine print premium näyttäisi testien perusteella olevan loivassa päässä 1,5 aukkoa hitaampaa, mutta jyrkässä päässä ainoastaan vajaan aukon verran hitaampaa kuin perus MGIV. Lisäksi jyrkkyyttä voi hallita tarkemmin kuin askeleen tai puolen välein. Silmä erottaa 1/12 aukon eron harmaasävyissä (esimerkki liitteenä, Adox fineprint). Kertoman mukaan jopa 1/24 aukon valotuserot on erotettavissa.
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Joo silmän herkkyyttä ei saa koskaan aliarvioida. Erityisesti yläsävyissä silmä on tarkempi instrumentti kuin mm. densitometri! Mulla oli pitkään kodakin visuaalinen tiheyksienvertailu-taulu, sillä sai yllättävän tarkasti katsottua vedoksen tiheyksiä. Vastaavasti vedostamista silmälläpitäen on hyvä muistaa, että siellä tummassa päässä jota jostain syystä pidetään niin tärkeänä (aina muistetaan mainita kuinka hyvä maksimimustuma onkaan), ei silmän erotuskyky ole enään kummoinenkaan. Maksimimustuman suuruus ei juuri merkkaa, oli se sitten 2,1 tai 2,4 - kunhan käyttökelpoinen alue riittää jonnekin noni 1,9-2,0 -tasolle. Nykyään muovipaperit omaavat paremmat maksimimustat kuin kuidut - vaan ei silti muovia kehuta syväsävyisemmäksi. Tummalla ja tummalla on eroja. Erityisesti siinä miten hyvin ne saa laitettua paperin käyttökelpoiselle osalle. Tarkkaillaan siis vedostaessa erityisesti ylä- ja keskisävyjä ja vähemmän sitä mustan detaljikkuutta.
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Tuskin ;-) Silmä on tarkka vertaamaan mutta erittäin surkea arvioimaan.
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Nimenomaan. Silmällä näkee pienet erot, kun ne ovat rinnakkain. Yksittäisen palasen densiteettiä ei pysty arvioimaan edes sinnepäin ilman vertailukohtia. Hyvä esimerkki suhdeasteikosta ja vertailusta - silmällä ei myöskään pysty sanomaan, minkä palan densiteetti on esim. 2 kertaa niin suuri kuin toisen.
Vs: Mihin jyrkkyyden lisäys vaikuttaa mv-vedostuksessa Ehkä sanavalintana tarkkuus on huono, herkkyys parempi. Pointin varmaan kuitenkin ymmärsit: Silmä näkee eroja vaaleassa päässä silloinkin kun niitä ei densolla saa mitattua.