Olen siirtymässä analogikuvaamisessa (ja ehkä diginkin osalta) siihen vaiheeseen, että haluaisin oppia korkeatasoista ja arkistokelpoista kehystämistä. Vaikuttaa siltä että työ on hyvin käsityövaltaista ja kokemusperäistä. Saattaisin olla kiinnostunut opiskelemaan vapaa-aikojeni puitteissa menetelmiä käytännön tilanteissa ja maksamaan opetuksesta summa mihin minulla olisi varaa. Olisiko halukkaita perehdyttämään tällaista harrastelijaa (tai harrastelijajoukkoakin) hyviin näyttelykelpoisiinkin käytäntöihin händs on -periaatteella korkealla ammattimaisella ambitiotasolla?
Vs: Kehystämisestä Jättäisintuon työn ammattilaisten käsiin. Heillä on nykyisin tietokoneohjatut leikkurit, jotka tekevät hienoa jälkeä. Jos kuitenkin itse haluat tehdä työn, niin: - happovapaa kartonki - ei missään nimessä maalarinteippiä mihinkään - katkoteräinen mattoveitsi, terä katkotaan jokaisen paspan jälkeen. Pitää olla terävä. - ohut metalliviivotin, jonka avulla saadaan aukko viistettyä sopivaan 45 asteen kulmaan. Viivottimen on syytä olla tarpeeksi leveä ihan omien sormien takia Kehykset on sitten eri juttu. Jiirisahalla jyystäen et todennäköisesti saa kulmia sellaisiksi, etteivät irvistä. Kapa
Vs: Kehystämisestä Kesällä leikkelin pitkästä aikaa itse paspiksia. Pari huomiota: Temperassa on hyvä laadukkaiden pahvien valikoima. Sinellissä on halvempia, mutta valikoimaa vähän. Laadusta ei tietoa. Viivoitin ei ole omasta mielestä hyvä isommissa pahveissa. Sain veistä tuettua hyvin profiloituun teräslistaan (ikean keittiökaappien asennuslista). Ja kannattaa ensin testata veistä. Terä saattaa lähteä viemään toiseen suuntaan. Niin voi sitten huomioida leikkaussuunnan. Riippuu tietysti sahasta. Kalliimpi niin parempi. Kehyspuristimet melkeimpä pakko. Tai reikävanne/ruuvitiukkaus tai jigi kiiloilla. Ja minkä mitta heittää, sen kitti peittää.
Vs: Kehystämisestä Itse oon ostanut käytettynä paspisleikkurin, kiljotiinileikkurin kehyslistalle ja paineilma kasauskoneen. Tarkkana pitää olla, kun yrittää hyvää tehdä.
Vs: Kehystämisestä Joo, listaleikkuri olisi paras, ja paineilma jigi. Mut kalliihko ratkaisu, jos ei muuta käyttöä. Ja ainakin kerrostalossa kompuran käyttö vaatii hyvää paineensietokykyä. Ei tosiaan tullut esiin, missä päin. Esim. pääkaupunkiseudulla on kuntien työpajoja/-verstaita, joissa voi käydä nikkaroimassa. Ja kaiketi muuallakin. Paspisleikkureita saa nykyisin huonosti. Temperassakin oli vain muoviviivainleikkuri kombo. Ja siis Helsingin Temperan myymälää ja Vantaan Variston Sinellin myymälää tarkoitin aiemmassa.
Vs: Kehystämisestä Kiitos viesteistä. Yritän vielä tarkentaa kysymystä. Taulujen koko olisi melko usein A5:n luokkaa, jota katsottaisiin läheltä, lisäksi A4-A3:n hehtaarilla ja niitäkin katsottaisiin aika läheltä. Hyvin harvoin, jos lainkaan saattaisin ajatella A2:n tai sen yli menevää kokoluokkaa. Kokonaisvolyymi olisi varmaankin enintään muutamia kymmeniä, ei minulla niin kovin monta hyvää kuvaa ole. Mietin nyt aluksi siis sellaisia yksinkertaiselta näyttäviä rauhallisia ja eleettömiä kehyksiä ja melko tukevaa paspista korkeatasoisesti toteutettuna. Ammattilaiselta ostettu palvelu olisi tietenkin ok, mutta harrastusmielessä itselle tehden viehättäisi perehtyä työmenetelmään ilman suuria investointeja erikoistyökaluihin (jotain yli 200-300 e). Kehykset saatan ostaa valmiinakin, mutta kuvan asemoinnin kehyksiin teen ehdottomasti itse. Saatan harkita jatkossa myös kehyksettömiä tauluja, kun perustekniikka on ensin kunnolla hallinnassa. Tiedättekö netistä hyödyllisiä opasvideoita tms.
Vs: Kehystämisestä Jos kuvat on noin pieniä, niin varmaan sillä muoviviivainleikkuri kombollakin voi pärjätä. En tosin tiedä, kun en ole käyttänyt. Kapan neuvoilla kuitenkin pärjää varmaan pitkälle. [QUOTE> [/QUOTE] Kannattaa ehkä hankkia siis ensin vaikka sieltä Sinellistä paspista. Sillä voi harjoitella, eikä harmita niin paljoa, jos menee vikaan. Pienet kuvat kannattaa (ainakin mun mielestä) yrittää saada valmiskehyksiin. Vaikka muovi/teräs. Menee nysväämiseksi helposti, jos itse yrittää tehdä pieniä kehyksiä. [QUOTE> [/QUOTE] En valitettavasti. Ihan maalaisjärjellä kannattanee lähteä liikkeelle? Niin kuin tuolla jo mainittiin, niin paspis leikataan 45 asteen kulmaan. Helpoin on joko valkea/vaalea tai läpivärjätty. Epätasaisuudet ei näy niin helposti. Ihan mielenkiinnosta katselin netistä kursseja tämän innoittamana, mutta heikkoa näytti tarjonta olevan. Itse luulisin, että kun aloittaa suht helpolla ja taitojen karttuessa menee eteen päin, niin voi parhaiten olla tyytyväinen tulokseensa.