PhotoStella näyttäis olevan liike, josta saan kaikki Ilfordin kemikaalit ja muutkin härpäkkeet filmin kehitykseen
Aika hyvältä näyttää. Itse suosin Jobon purkkeja, kemiat menee paremmin "tasan" litraan eli yksi kinorulla 250ml. Jobon 1520 purkki ja spiraalit ovat kyllä kalliimpia. Paterson-miehet voi korjata. Mittalaseja saa "tokmannilta" halvemmalla, mutta myönnetään, että mullakin on Jobon kalliita ämpäreitä. Jobon "Film clipsit" ovat hankalia - liian pieni koukku ja painot irtoilee. Patersonin ovat loistavia - ota niitä kaksi paria. Halvempiakin. K
Juu, kyllä tuolla listalla homma hoituu. Itse korvasin tuon 650:n mitan 300:n mitalla (kätevämpi käsitellä kun on tuo litrainen kuitenkin), mutta käy hyvin noinkin. EDIT Se nestelämpömittari vielä.
Jos tunnet jonkun kenkäkauppiaan, niin pyydä pari ripustinta. Sopii loistavasti, kaksi filmiä per ripustin. Alapäähän käy pyykkipoika. Purkeista paras on Agfan rondinax. Kannattaa kysellä käytettynä. Maailman helpoin lataus ilman pimiötä ja tulee tasalaatuista ja vähällä litkulla.
Joo, tosiaan lämpömittari, se tärkein! No ajattelin siksi tuota 600mm:sta että jos kehittää 2 filmii kerralla. Vai riittääkö siihen vähempi kemiaa? Sit se ,että kannattaako tehdä kaikki kolme kemikaalia valmiiksi seokseksi ja laittaa pulloihin. Sit kun kehittää, niin kaataa valmista seosta? Säilytetäänkö ne jääkaapissa vai huoneen lämmössä?
ok, onkos tuo Agfa Rodinax sellainen laite, et sitä on vain yhtä ja samaa mallia? Eli että jos löydän sellaisen, niin ei tarvii miettii et onko mikä malli. Ja onko niissä mitään tyyppivikoja mitä pitäis ottaa huomioon vai kestääkö ydinsodan?
Hyvin käy noinkin. Kemian kanssa ei kannata säästellä. Patersonin purkeissa tosiaan minimimäärä on yhtä kinoa kohti 290 ml. Itse käytän kyllä enemmän, esimerkiksi jos kehitän 1+1 niin kehitettä on 300 ml ja vettä saman verran. Toki purkissa on hyvä olla nesteelle liikkumatilaa. Tässäkin varmaan käytännöt vaihtelevat, mutta valmistajien suosituksia ei kannata ainakaan alittaa. Käyttöliuokset tehdään valmiiksi niiden säilytyspurkkeihin, litra valmista keskeytettä ja kiinnitettä riittää moneen filmiin. Valmiit liuokset säilytetään huoneenlämmössä. Jos teet kehitteen käyttöliuosta suurempia määriä, esimerkiksi 5 litraa, on käyttöliuos syytä jakaa vaikka viiteen litran purkkiin, kehitteet kun eivät suuresti pidä ilmasta. Jos kaikki 5 litraa on samassa purkissa, niin sitä mukaan kun nestepinta alenee, joutuu liuos tekemisiin ilman kanssa. Kehitenesteiden säilyvyydessä on myös eroja, valmistajan materiaaleja kannattaa silmäillä. Rodinal ja sen variantit säilyvät suurin piirtein "ikuisesti". Valmiiksi laimennettujen kehitteiden ei kuitenkaan kannata olettaa olevan iskussa joulusta syyslomaan.
Jos haluaa kemioita säästää, kannattaa hommata purkin pyöritin. Siis alusta johon purkki laitetaan vaakatasoon ja se pyörii, jolloin kemioita tarvitaan huomattavasti vähemmän. Purkin pyöritin kyl muutenkin tekee elämästä huomattavasti helpompaa, kun ei tarvi muistaa purkkeja käännellä tai heilutella. Ja lopputulos on aina varmasti sama. 250ml esim riittää kahteen rullaan silloin hyvin, riippuen purkin mallista. Tämä myös helpottaa kemioiden tuoreena pitämistä, kun ne voi pullottaa pienempiin kerta-annos pulloihin. Varsinkin värikemioiden kannalta hyvä systeemi, kun 250ml kemioita voi käyttää noin kaksi kertaa. Ja se on juuri se määrä mitä tarvitsen joko 2 kinarin, tai kahden 120, 10 x 4x5" ruudun tai kahden 8x10" ruudun kehittämiseen. Kemiat säilyy hyvin. Kun saan lisää pulloja siirryn kans D76:sen osalta näihin 250ml pulloihin. Litra D76:sta menee sitten neljään pulloon ja näin se pysyy mahdollisimman tuoreena sekä tasa-laatuisena loppuun asti.
On eri malli kinolle ja 120 filkalle. Käsin pyöritettävä joten en usko että tyyppivikoja. Vanhoja ne tietty rupee olemaan, mutta varsin vankkaa saksalaista tekniikkaa. Uutenakin on samanlaista tarjolla eri nimellä - niistä en tiedä sanoa.
Nytsit tuli TeleFotosta tilattua ekat kemiat. Kyselin Telefotosta, kun soittelin muissa asioissa, et mitä heilläolis tarjota harrastusta alkavalle. Sanoivat,että ilfordin Ilfosol 3 olis jämäkkä vaihtoehto. nootin sitä sit ja sit Adoxin kiinnitettä, kun kaveri siellä sanoi,että on samaa kuin Ilfordin, mutta halvempaa. No nyt ne sit olis himassa ja kohta olis Kodakin Tri-X 400 kuvattu täyteen. Ilfordin laimennusohje on seuraava; Riittoisuus: Normaali laimennussuhde 1+9 (=5l valmista käyttöliuosta, eli n. 16-17 rullaa) tai 1+14 (=7,5l valmista käyttöliuosta, eli n. 25 rullaa). Toi 1+9 on kaiketi nopeampi? Se kehitys aika kait sit otetaan jostain ilfordin sivuilta ja sieltä sit etsitään Tri-X 400?
Metol-johdannaisella kehittyy hienorakeinen filmi, mutta herkkyys jää alhaiseksi. Sen vuoksi siinä on superadditiivina hydrokinonia, että saadaan kontrastia ja pyrazolidonia, jolla suitsitaan hunnuttumista. Toivottavasti valotit vähän yläkanttiin, niin voit kehittää tuolla 1+14 litkulla.
Oletteko käyttäneet millaista Stopperia? Vesi ja etikka kait tekee saman, mut litraan vettä eivarmaan tarvii paljoo eitikkaa laittaa?
Käytä vaan. Pari prosenttia jääetikkaa riittää. Jos laittaa liikaa, emulsioon tulee artifakteja. Etikan käsittelyssä pitää olla sitten varovainen. Laimentamaton etikkahappo syövyttää jo reippaasti ja ärsyttää hengityselimiä. Etikkaseos stoppaa prosessin emulsiossa heti, vesi hitaammin.
Okei, no niin vähän arvelinkin, et kun PH vaan tasaantuu, niin prosessi stoppaantuu. Ekann filmin (Kodankin Tri-x:n) kehitin ja se meni vähän harjoittelun piikkiin. Vähän ehkä liikaa kehitty. Sit toinenfilmi (Ilfordin Delta 100) Jonka senkin kehitin tuolla Ilfordin Ilfosol 3:lla, niin tuli muuten hyvä, mutta jostain ihmeen syystälähes joka kuvassa on sellasii ihme viiruja, ihan kuin olis jotain karvoja kuvassa. Pölyä ei kyllä ole ja neonkin pidempiä ku pölyhiukkaset. tankki oli viimeisen päälle puhdas ja täysin uudella filmin kuivaus lastalla kuivasin filmin. En ymmärrä, et mistä moiset voi olla,kun ne eivät ole suoria, eliei ole mitään kuivauksesta tulleita.
Viiruja tulee helposti, jos filmikasetin huopalamelleissa on hiekanmuruja yms. eli aina filmi takaisin kanisteriin ennen kuin pudottaa sen taskunpohjalle olettaen, että kiskot filmin ulos rikkomatta filmikasettia. Karkaisematon emulsio on myös helppo skraaduttaa, kun kuivaa pihdeillä.