Kehitin filmejä käyttäen huonelämpötilaa. Sattumoisin kehityshuoneessa sattui olemaan neljä lämpötilamittaria. Ilfordilla on aika/lämpötila taulukko, missä kerrotaan miten sitä kehitysaikaa muokataan kun ei ole se standardi 20°C lämpötila. https://www.ilfordphoto.com/wp/wp-content/uploads/2017/03/Temperature-compensation-chart.pdf Rodinalilla (1+100), oli Ilford Delta, Adox Silvermax, ja Foma 100 filmejä kehityksessä. Massive Chartista löysin, että kaikista kolmesta filmistä ovat sama 18 minuuttia kun kehitetään ISO 100 standardiherkkyydellä. Otin mediaanilämpötilan, 26°C noista minun neljästä lämpötilamittarista. Ilfordin taulukossa kerrotaan miten pitkään voi kehittää kun lämpötila on 25° tai 27°. Siitä päättelin, että 10min 30 secs on se kehitysaika, kun kehitysnesteet ovat huonelämpöisiä 26°C asteessa. Kehitys onnistui. Mieleen juolahti, että onkohan ravintolakokeilla samanlainen tilanne päällä päivittäin.
Minua on alkanut kiinnostamaan musta/valko filmien kehitys kuten esim Kodak Tri-X 400. Koska köyhän ei kannata ostaa paskaa, niin kertokaapas viisaat ja kokeneet, että miten kannattaisi toimia tässä? Onko olemassa jotain hyvää startti kittiä Esim Ilford tms, joka olisi laadukas ja sit voisi vaan ostaa litkuja lisää kun loppuu? Vai kannattaako ostaa irto osina kaikki? Entä kehitteet? Onko ne kaikki ihan erilaisia ja jälki myös? Kameratori myy jotain FotoImpex start kittii 55e. Ilford maksaa Kameraliikkeessä noin 129e. Hinnasta en ole tinkimässä vaan laatu edellä mentäis, toki en nyt tietty turhastakaan haluu maksaa, mut laatu edellä
Erilaisia filmi/kehite-kombinaatioita on luvuton määrä. Filmit ovat erilaisia ja kehitteet osin myös ovat erilaisia ja eri tarkoituksiin kuten tietysti filmitkin. Kokeilemista riittää vuosikausiksi ellei vuosikymmeniksi. Ehkä kannattaa aloittaa joillakin suhteellisen varmoilla ja "sotilaankestävillä" kombinaatioilla. D-76 ja sen muunnelmat kuten ID-11 ovat varmoja valintoja, D-76 on jonkinlainen kehitteiden referenssi, niin sanottu varma valinta suurin piirtein kaikkien filmien kohdalla. Ensimmäiseksi filmiksi itse suosittelisin (ja varmasti täältä saa paljon muita aivan hyviä suosituksia, osin on kyse makuasioista) Ilfordin Fp4+:aa. Olen vuosien kuluessa kuvannut kovin monilla mustavalkofilmeillä, mutta aina palaan tuohon Fomapan 200 on myös aivan erinomainen ensimmäiseksi filmiksi, sitten kun haluat kokeilla jotakin erilaista, voi kokeilla vaikka jotakin Deltaa tai T-Maxia, mainitsemasi Tri-X on ansaitusti kovin monien suosikki, toki omanlaisensa sekin. Tärkeää on standardoida kehitysprosessi, niin näet paitsi mahdolliset virheet, myös sen, miten muutokset kehitysprosessissa (vain yhtä muuttujaa kerrallaan varioidaan) vaikuttavat jälkeen. Suosittelen tutustumaan johonkin Steve Anchellin kirjaan (esimerkiksi The Film Developing Cookbook)
Onnea matkaan, erilaisten filmien ja kehitteiden kanssa tolskaaminen on kovin mielenkiintoista ja antoisaa hommaa EDIT Täällä on paljon pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia, itse olen vain harrastaja
Juuri tuo - vakiointi - tärkeintä! Lämpötilat, kemiat, liikuttelut yms. kaikki vakioiden. Yksi lämpömittari, jolla arvot ja kaksi varalle, joiden erot on tiedossa, jos (kun) se eka kolahtaa. Ei keittiömittareita. Yksi filmi ja yksi kehite aluksi - jos mustavalkoinen, miksei Tri-X ja D-76? Ja sitten... harmaakiilaa, densitometri ja mittauksia... ei todellakaan kannata.... Eli nautintoa, mutta perinteitä kunnioittaen. Jos tavoitteena on pimiö ja analoginen printti, kirjallisuutta vielä enemmän ja ehdottomasti "Way Beyond Monochrome" kirja... Lopulta kaikki on helppoa. Hommiin vaan! PS. Missasin tuon ekan kuvan. Eli joo, yksi mittari ja kaksi varalle. Ehkä sellaisia "perinteisiä" sauvoja..
Vahva suositus tuolle "Way Beyond Monochrome" etenkin sitten kun ryhdytään vedostamaan! Ja Tri-X on toki hyvä (joskaan ei aivan minun makuuni)
Kiitos sinun viestistä - muistan, että aloitin keskustelun tällä todisteella, että vaikka digimittareissa kerrotaan lämpötila 0,X -asteikolla, niin tässä minun kuvassa kerrotaan, että lukema on pelkästään suuntaan antavan lukema. Sori, että runoilin harhaanjohtavsti.
Muistan parin vuoden takaa, kun kehittelin ekoja kertoja E-6sta mökillä ja tajusin, että mun "superelohopea(?)NOSmittari" näyttää vain 30 asteeseen, toivotun 38 (37.8?) sijaan. Paikallisesta rautakaupasta kolme digimittaria, joista kaksi näytti lopulta sinne päin eli samoja ja selvisin pienillä säädöillä. Toisella kerralla ja tarkalla mittarilla aloitettiin taas alusta, joskin ne digit antoi osviittaa kunnon mittarille. Mutta siis, kysyjälle - kokeilemaan vaan, kunhat et tee hääkuvia ekaksi. Ja Jobon purkit Mulle: jos vielä mv-negaa teen - houkuttelee - menee skannaukseen eli nykyään digireproroon ja möksällä - tuore filmi (oi acros..) ja Rodinal-stand. Mutta ehkä diaa kuitenkin.
Itte aikoinaan tuli tuhottua satoja metrejä RA-4 rullapaperia eri levyyksisinä ja kaikensorttisia filmejä kemioineen. Ja mustavalkojutut vielä lisäksi. Lämpömittariksi ostin Haman mittarin joka näytti 0,1 ˚ tarkkuudella, sillä tarkistettiin digimittarien näyttämät. Värikemioiden lämpötilasta huolehti pesukoneen osista ja digitaalitermostaatista (0,1˚ tarkkuudella säädettävä) tehty oma ”kehityskone”. Harmittava juttu kun niistä pimiöhommista ei oo valokuvia. Kaikesta tutkimisesta ja vakioinneista huolimatta mustavalkoprosessi ei kuitenkaan ollut täydellinen. Jos olis hyvä oma pimiö käytössä, niitä vois vieläkin koittaa parantaa…
Laborexin Oy myy tarkkoja labramittareita, joita voi käyttää sellaisenaan tai referenssinä. Kannattaa osta kaksi samanlaista kerralla siltä varalta, että toinen sattuisi menemään rikki.
Jos myy(??). Yritin joku aika sitten sieltä tarkkuuslämpötilamittaria ostaa, mutta eivät vaivautuneet viesteihin vastaamaan. Täältä sitten löytyi sopiva: Tarkkuuslämpömittarit
No joo, katselinkin jo noita kemikaaleja. joku muuten taisi sanoa, että kekseytysaineeksi käy etikka, Pitääkö paikkansa? No sehän on hapanta ja kehite emäksistä , et teoriassa juu. D-76 ja ID-11 kehitteet oli ainakin Telefotosta ja muutamasta muustakin paikasta loppu. Onko sit niin kysyttyä vaiko mikä. Kehityspurkki kandee varmaan ostaa sellainen, et sopis 4 rullaa, ku jos vaik kaverin rullat kehittää samalla. noissa purkeissa ei varmaan ole laadullisesti isoja eroja vai onko? Sit huomasin, että sitä rulla, mihin filmi kelataan, niin on muovista ja rosterista. Mun järjellä se rosterinen ainakin kestää paremmin vai onko muovisia hajonnu? Entä tarviiko selllaista filmin kuivaukseen tarkoitettua kuivaus pihtiä vai voiko se naarmuttaa filmin? Joo kysely ikä on, mut ku ei haluis ostaa ainakaan kaikkee paskaa ja väärää
Kyllä se etikka tuntuu ainakin jotenkin toimivan. Kehitysrummulla RA-4 väripaperia kun kehitti, niin pelkällä vesikeskeytteellä paperiin tuli magentoja raitoja, pikku tujauksen kun laittoi etikkaa keskeytteeseen niin raitoja kuvaan ei tullut.
En ole etikkaa käyttänyt, vaan aivan kaupallisia keskeytteitä. ID-11 näytti olevan myynnissä ainakin Harjun Filmipuodissa. Aika usein olen filmejä ja kemioita tilannut Fotoimpexistä ja Macodirectistä Saksasta. Patersonin muovisia purkkeja olen käyttänyt vuosikymmeniä ilman ongelmia. Spiraalin pitää, kun alat laittaa siihen filmiä, olla _täysin_ kuiva. Huuhtelun jälkeen olen käyttänyt filmin vedessä jossa on vain tippa tai kaksi astianpesuainetta. Sitten olen vetänyt filmin kaksin kerroin taitetun mikrokuituliinan läpi pari kertaa, ei jää kuivumisjälkiä. Varsinainen kuivatus sitten paikassa jossa on mahdollisimman vähän pölyä tai ilmassa lenteleviä vaatteen kuituja. Täysin kuiva filmi laitetaan negalehteen ja vaikka yön yli painon alle. Kysy vaan lisää
".. mutta eivät vaivautuneet viesteihin vastaamaan." Mulla kävi parempi tsägä, kun menin paikan päälle ostoslista kädessä.
Näköjään Saksasta ainakin tosiaan saa Adoxin D-76:sta joka on kait Kodakin kopio. Sitä on näköjään muutettu kemioiden suhteen. Liekö sit yhtä hyvää? Onko kokemusta? Onko toi Ilfordin ID-11 siis saman tyylinen kuin tuo D-76:n`Sitä kait sais helpommin. Niin ja onko niin, et jos käyttää vaik tuota Ilfordin ID-11:sta, niin sit esim stopperilla ei kait oo mitään välii mitä merkkiä on , mut entän se kiinnite? Onko sekin sama mitä käyttää? Kehite on kuiteski kaiketi se, mikän sen kuvan kontrastineeen yms muodostaa
Muistaakseni Kodakin X-tol:lla Ilfordin rullafilmiä kehittäessä mulla tuli ihmeellisiä laikkuja jos esikostutuksen teki pelkällä vedellä, vaikka kuinka sekoitteli tai kopisteli kehityspurkkia. Tippa Ageponia esikostutusveteen auttoi asiaa, mitään laikkuja sillä käsittelyllä ei tullut.
Käytännössä ne ovat samoja. Samat keskeytteet ja kiinnitteet käyvät kaikkiin filmeihin, sillä ei ole merkitystä. Keskeytteen ilmoitettua kapasiteettia ei kannata ylittää. Esikostutusta jotkut käyttävät, jotkut eivät, itse en. Joku valmistaja (en kyllä muista tarkemmin, Ilford?) suorastaan "kieltää" sen. Esikostutuksen ymmärtääkseni on tarkoitus pehmentää gelatiinia ja nopeuttaa kehitteen vaikutusta ja kai myös vähentää ilmakuplien muodostusta (tietävämmät tietävät paremmin...). Samoin se voi joidenkin filmien osalta olla tarpeen jos aikoo käyttää kehitteen uudelleen. Filmin valmistajan ohjeisiin kannattaa tutustua. Ilmakupliin kyllä tehoaa se, että kehityksen alussa purkkia vaikka ensimmäisen syklin lopuksi kopautetaan pari kertaa jotakin kovaa vasten. Ei kuitenkaan niin kovaa, että purkki menee rikki
Pimiöhommissa törmää asioihin joihin kukaan muu ei oo koskaan törmännyt, niinkuin nuo ilfordin laikut. Ittellä tuli vesijohtoverkostosta (kunnallinen) jotain humusta. Niinkuin pieniä savihiukkasia jotka lilluivat paperin huuhteluvedessä ja paperin pinnan kohdaressa jämähtivät siihen kiinni. Ikuisiksi ajoiksi. Monet paperit meni sen takia roskiin kunnes investoin veden suodattimeen. Filmillä nämä hiput eivät koskaan vaivanneet.