Hei Millainen on, jos on ero kehitetyllä filmillä, jos kehitän sen tutusti käsin tai kehityskoneella. Jos eroa on niin saanko kehityksen lopputuloksen eli filmin mitenkään vertailukelposeksi? Sain käsiini kehityskoneen ja tuntuu, että jälki on kovasti erilaista. Eki
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Jos eroa ei ole kehityksen tasaisuudessa, niin ainakin kehityskone tekee rakeettomampaa/pienirakeisempaa jälkeä johtuen jatkuvasta liikuttelusta.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Mieleen nousi pari kysymyksenpoikasta: - mihin pienempi rakeisuus perustuu, rakeen pehmenemiseenkö (vrt. laimennus)? - eikö kehitysajan tule olla jatkuvassa liikkeessä lyhyempi, koska tietyssä pisteessä filmin pinnalla kehite "ei kulu loppuun", vaan työtä tekee koko ajan ns. tuore kehite?
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Anchellin keittokirjassa (Darkroom Cookbook) on jonkin verran juttua agitoinnista. Tarina meni muistaakseni niin, että noin 10x suurennosta pidettiin jonkin sortin rajana jolloin agitoinnilla ja sen vaikutuksella akutanssiin alkoi olemaan enemmän merkitystä. Kinonegassa 10x suurennoshan tulee jo varsin pian vastaan. Mun käsitys on, että tämä liittyy juuri tuohon Tapiola2006n jälkimmäiseen pointtiin, tuoreen kehitteen jatkuvaan ajamiseen filmille. Toinen vaikuttava seikka on käytetyn kehitteen määrä. Prosessorit pärjäävät tyypillisesti pienemmällä kemiamäärällä kuin normaali pystykehitys käsin. Tämä voi jollain kehitteillä ja laimennuksilla johtaa siihen, että kehitettä ei ole tarpeeksi kehitettyyn filmimäärään nähden. Useimmille kehitteille nämä minimirajat kuitenkin löytyvät kyllä aika selkesäti dokumentaatiosta. Yllä mainitusta kirjasta löytyy myös näkemyksiä tähänkin aiheeseen ja jotain epämääräisiä viittauksia Kodakin tekemiin tutkimuksiin. Tästä jäi se käsitys, että ilmoitetut minimimäärät ovat todellakin minimääriä eivätkä välttämättä takaa parasta lopputulosta.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Itse koen että teen aika vähärakeista, toki yleensä filmi on 6x6 formaattia. Mutta perusajatus on kinollakin että esim enemmän valoa, hellä agitointi ja viileämpi vesi. Ja jos mahdollista niin pienempi asa. Vähemmän väkivaltaa -> hienompi lopputulos. Toimii - minulle. Mutta tästähän voi teorisoida loputtomiin Sori ot. Ps. laimeammalla seoksella ajan tarkkuus ei ole enää niin tarkkaa joten tumpelokin onnistuu paremmin. Lisäys: Toki kehityspurkin vaihtuminen Patterson 4:ään ihan kun auttoi, ehkä siinä nimenomaan laajempi liike.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Vähissä näyttää olevan vertailua tehneet harrastajat. Vaan entäpä kontrasti?
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Mikä kone se on ja mitkä on prosessin speksit? On hyvin luonnollista että jälki on erilaista kun prosessi on erilainen.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Sanotaan mutuna, että Jobo jatkuva liikuttelu vs käsin pyörittelyä ero on noin 0,5- 1.0 aukkoa ja se tulee valkoiseen päähän. Eli negatiivissa mustat kohdat menee mustaksi, jyrkkyys kasvaa. Mutta vain silloin, että kehitetään sama aika. Kehityskoneella pitää tämä ottaa huomioon kun kehittää, vähentää aikaa. Mulla on yksi vanha kirja jossa vertailu on ihan kuvinakin. Vois vaikka ajatella että Jobolla pitää aina katsoa ylempää käyrää verrattuna käsin kehitykseen.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Tärkein on päättää kummalla kehittää ja optimoida prosessi sen mukaan. Suoranaisesti jäljessä ei ole mitään eroa, omasta mielestä, kuhan fixaa hyvin käsin kehityksessäkin.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Kiitos. Jobolla pyöritän edestakaisella liikkeellä. Esim Rodinalin data sheet antaa rumpukehitykselle kauttaaltaan hieman lyhyemmät ajat. Enpä ole koneella fixannut. Huomaisko eron?
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Ei siinä oikeesti mitään eroa ole. Pikkasen nopeemmin ajallisesti samaan lopputulokseen pääsee rumpukehityksellä tai miksi ei käsikehitykselläkin jos jaksaa vaan pyöritellä koko ajan. Jobossa on se hyväpuoli, että se kehittää aina samalla tavalla, kun käsinkehityksessä on kehittäjän päivästä kiinni purkin pyörittely.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Jaa siis tää kone onkin sellainen purkkia käyttävä puolirobotti. Ei se tullut mieleeni ensimmäisenä sanasta kehityskone. Eikohän kehitteen toiminnan kannalta se ole sama kuin muutkin purkinpyörittäjät ja tarkemmin kysymys erosta koskenee erilaista agitointia Jobon tietyllä purkkimallilla, tietyllä filmikoolla ja spiraalilla ja kehitetilavuudella. Tai kenties eri määrällä kehitettä tai jopa erilaisella purkilla käsinkehityksessä?
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Jos joku voisi vinkata jotain artikkelia kehityskoneesta, jossa filmiä tai nestettä liikutellaan typen avulla niin olisin kiinnostunut näkemään. Niitäkin on aikakin ollut suuremmissa kehittämöissä. Typpihän estää samalla kehitteen vanhenemista.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Nostavissa koneissa, joissa filmit roikkuvat vartaissa, käytettiin agitointiin typetystä. Koita löytää vanhoja jostain Kodak technical J-pubklications tai CIS-julkaisuja. Niissä on ohjeita erilaisten koneiden ja prosessien virittämiseen. Samoin jonkin valmistajan, kuten Refreman spekseistä voisi löytyä.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Aikanaan Jobon jatkuva liikuttelu jäi sikseen, kun kinolla ja rullafilmillä sai erilaista jälkeä käsin kehittämällä. Laakaa en kokeillut ja siinä ero lienee pienempi, koska yleensä suurennussuhde on myös paljon pienempi. Kehitysajat oli toki kompensoitu ja jyrkkyydet mitattu densitometrilla. Ja valitettavasti Jobo teki mitattuna jopa suurempaa variaatiota kehitysten välillä, kuin tarkka käsin kehittäminen. Oli vaikea uskoa aluksi asiaa, mutta kyllä se muutamassa vuodessa iskostui. Sen enempää en viitsi tässä pohtia asiaa, jokaisen on valitettavasti itse kokeiltava nuo. Rodinal on siitä antoisa kehite testeihin, että sillä jos millään vähäisempi liikuttelu käsikehityksessä ja Jobon jatkuva rotaatio erovat kyllä toisistaa.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Onko tässä jokin sellainen ilmiö että typpikupliin liukenee vedestä happea?
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? En tunne kemiaa tarkasti, mutta käsittääkseni se estää kehitteen hapettumista.
Vs: Kehityskoneen ja käsinkehityksen jäljessä eroa? Ehkä kuitenkin lähinnä verraten hapellisen ilman käyttöön agitoinnissa? Jospa siis typpi "estää" hapettumista yksinkertaisesti siksi että happi siitä puuttuu eikä siis typellä liikuttely erityisesti hapeta nestettä lisää paitsi pinnan kautta nesteen liikkuessa. https://www.google.fi/search?client=firefox-b&q=nitrogen+burst+agitation&oq=nitrogen+burst+agitation&gs_l=serp.12..0i22i30k1.1261269.1262476.0.1264293.7.7.0.0.0.0.86.471.7.7.0....0...1c.1.64.serp..0.5.348...33i21k1.zzhTQp7AhCo