Olen hieman tutkiskellut sopivia kehitteitä, kun pitäisi pimiöhommat aloittaa. Rodinalia olen tutkinut ja huomannut sen olevan halvin tapa kehittää. Kuulemma säilyy lähes ikuisesti. Millä kehitteellä tekee parasta jälkeä? Vaikuttaako filmitkin asiaa? Tarkoitan siis, onko olemassa filmiä, joille rodinal ei ehdottomasti toimi? Muitakin kehitteitä saa ehdottaa. EDIT: Niin, kuvasin tänään rullan tri-x:ää. Ei tietoa kumpaa se oli, 320:stä vai 400:sta. Kamera kuitenkin valotti sen 800:sen mukaan. Onko filmin otokset pilalla? En löytänyt Kodakin sivuilta tietoa, voiko sen valottaa keinotekoisesti 800:aan. Saan huomenna tietää, kumpaa filmiä se oli.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Rodinal ei ole kovin hyvä prässäyksiin. Muuten se tuottaa kyllä terävää jälkeä, tosin raekin on sitten terävää ja näkyy paremmin. En välttämättä suosittelisi esim delta 3200 ja rodinalia, enkä tiedä muistakaan delta-filmeistä varmaksi. Itse aloitin myös rodinalilla. Myöhemmin ostin XTOLia ja ainakin olin huomaavinani selvän eron tumman pään sävykkyydessä ja tietysti tuossa hienorakeisuudessa etenkin prässeissä. En kyllä paljoa rodinalilla prässäillytkään, muutakun vahingossa + kerran delta 3200. Eli on olemassa prässäyksiin paremmin sopivia kehitteitä ja samoin hienorakeisempia. Rodinal tosiaan on edullista ja hyvin säilyvää. Luulisi rodinalin sopivan agfan filmeille hyvinkin, niistä ei vielä ole kokemusta.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart Tuolta löytyy kehitysaikoja ja varmasti löytyy ajat rodinal + trix @ 800 asa. Ei ne varmasti ainakaan pilalla ole, yhden aukon alivalotus mv-negalla ei pitäis olla maailman loppu, varsinkin kun voi prässätä hieman. EDIT: kas kas, ei ollut 320 versiolle 800 asan aikaa, mutta noh, kehittää vähän pitempään kuin 400 asan?
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Kattelin itekin tuolta asiaa. Löysin kyllä rodinalille 800 valotuksella ajat. Ainut vain, että koululla olisi, mistä filmikin on, ilfosol s:ää. Se olisi ilmaistakin. Pitää katella.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Kaikki riippuu siitä, mihin tähtäät. Esim. se, käytätkö kondensori- tai hajavalosuurennuskonetta vaikuttaa kehittämiseen. Eri merkkien erot ovat kuitenkin sangen pienet - paljon riippuu siitä, miten valotat ja kohteen kontrastista. Kts. esim. täältä: http://www.imx.nl/photosite/technical/BWinfo/BW-1.html
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Koeta saada se kamera ensin hallintaan. Rodinal on hyvä kehite hitaille filmeille. TRIX:lle D76, XTOL tai LC29 on parempia vaihtoehtoja.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Riippuu paljon Rodinalin laimennuksesta, mutta hajavalokoneelle mielummin - onhan se pykälän, jopa kaksi loivempi muutenkin, eikä korosta raetta niin voimakkasti kuin kondensorikone. Itse pidän kyllä terävistä ja selvästi erottuvista kasautumista, joita yleisesti kutsutaan rakeiksi... (...ja sitten vinjetointia 25 W:n lampun valossa ja avulla)
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Valitettavasti mun kuvat ovat yleensä olleet huonompia kuin valittu kehite Periaatteessa olen sitä mieltä, että kehitteillä on aika iso merkitys, ongelma on vaan siinä, mikä olisi "paras". Mun tai muidenkaan on turha selittää, mikä kehite olisi paras sinun käyttöösi. Filmikuvauksessa on se hieno puoli, että oikotietä onneen ei ole, kaikki pitää kokeilla itse. Tee se, vaatii aikaa ja vaivannäköä ja taatusti muutaman kerran pieleen, mutta toivottavasti lopulta osuu oikeaan. Jos alottaisin "alusta", kokeilisin ilman muuta Pyrocat-HD:ta, Rodinalia, HC-110:ä, D-76:sta 1:1, Perceptolia ja Acufinea. T, K
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Mites jos ei suurenna filmejä paperille vaan skannailee, millaiseen lopputulokseen silloin pitäis pyrkiä? Eli siis mikä ratkaisee sen että filmi "skannautuu hyvin"? Tietenkin vaikuttaa se, minkänäköisiä kuvia haluaa saada aikaan lopputuloksena. Olen huomannut itse että yhdistelmä FP4+ (valotettuna laatikon kyljessä lukevan herkkyyden mukaan) + rodinal 1+50 tuottaa negan jota joutuu vielä photarissa korjailemaan aika paljon (ainakin haluan yleensä vähän jyrkempää). Olenko ihan hakoteillä jos olen saanut sen käsityksen että valottamalla ja kehittämällä ko filmiä ISO 200 mukaisesti pitäis tuloksen olla jyrkempi?
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Sulla on nyt ihan ok lopputulos jos joudut "vedostuksessa" jyrkentämään. Hyvästä negasta saa loivaa ja jyrkkää, tilanteen mukaan. Toki saat prässäämällä tummat tukkoon ja valkoiset puhki juuri niinkuin olit käsittänytkin ,) Alkuperäiseen kysymykseen että Ilford ID-11 joka on sama mutta poliittisesti oikeampi kuin D-76 kehite Kodakilta. Valotuksella ja kehitysajalla on kuitenkin minun oppieni mukaan isompi vaikutus negaan kuin kehitevalinnalla joka voi siis olla mielestäni melkein mikä vain.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Rodinalilla agitointi vaikuttaa huomattavasti jyrkkyyteen tyyliin lisää hetkutusta = jyrkempi nega. Skannerilla minä olen saanut parhaan lopputuloksen tasaisen loivasta, mutta tummumaltaan normaalitiheästä negasta. Säätöä joutuu joka tapauksessa tekemään ja rae nousee reilusti enenmmän kuin vedostaessa nousisi. Toisia negoja joutuu säätämään enemmän, toisia älyttömästi. Ikävin ongelma skannerillla on minulla ollut sävyjen terävä leikkaantuminen ääripäistä. Kun skanneri ei näe niin se ei näe. Harjoittelen skannaamista 2 tai 3 skannauksella ja yhdistämistä, että saisi nykyistä suuremman osan niistä sävyistä tännekin ihailtavaksi kuin mitä negassa on. Sävyliukumissa joutuu joka tapauksessa sietämään laadun heikkenemistä.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Jos skannaussoftassa on mahdollisuus, kannattaanee skannata RAWina, ei pitäis leikkautua niin pahasti. Mutta en tiedä paremmista skannereista, kun itellä on toi canon 8400F tasopeli.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Skannerit pitävät tasaisen loivasta, missä maksimitummuus ei saa mennä niin suureksi että negan tummien kohtien kohina alkaa häiritä. Mielestäni tässä ei kuitenkaan ole juuri järkeä, kyllä minä haluan negat jotka ovat vedostettavissa halutessa perinteisinkin keinoin. Tarkoituksellisesti vedostuskelvottomien kuvien tekoa kannattaa miettiä ehkä kahdesti, vaikka ne skannaantuisivatkin paremmin. Myöhemmin voikin iskeä hinku vedosteluun tms ehkä. Skannerin jälki on loivaa usein. Skannerin gamma ei välttämättä ole sopiva kehitykselle eikä skanneri aja siihen curves-työkalulla S-käyrää kuten paperin toistokäyrässä käy vedostaessa. Skanneri ei myöskään "leikkaa" toistuvaa alaa mitenkään vaan siinä näkyy yleensä aivan kaikki tummasta vaaleaan, vähän kuten äärimäisen loivassa vedostuksessakin kävisi. Mun mielestä kehitteillä on selvästi eroja, vaikka monesti erot ovat varsin vähäiset. Valotus, vedostus ja etenkin sekoitustapa/määrä vaikuttaa mun mielestä kuitenkin yleensä paljon enemmän. Ääripäissä kehitteissä löytyy kolmea pääryhmää: 1. rakeisia, akuutanssisia (esim. Rodinal tai ilfosol-s) 2. hienoraekehitteitä 3. kehitteitä missä haetaan filmille nopeutta. Äärimäisyyksiin mentäessä erot ovat varsin selviä. Useimmat kehitteet ovat jonkinlainen kompromissi näiden ääripäiden kesken. Se mikä kompromissi istuu itselle parhaiten pitää vain kokeilla. Monesti näennäinen terävyys lisääntyy vaikka rae kasvaisikin ja toisia taas nyppii rae heti. Myös kuvan kohde vaikuttaa ehkä tarvittavaan lopputulokseen, samoin vaikkapa nopeusvaatimus voi olla määräävä, jos kuvaa paljon niukassa valossa. Myös erilainen laimennus voi vaikuttaa valitun kehitteen toimintaan paljonkin. Aloittelijan kannattanee valita mielestäni joku hyvä yleiskehite mikä ei ole äärimäinen missään. D-76, ID-11 tai XTOL ovat ehkäpä tunnettuja tällaisia. Tämän jälkeen on tärkeä pitää filmi ja kehite vakiona, kunnes oppii työtavat kohdalleen ja saa tähän tuntuman. Kokeiltavaa riittää tässäkin niin sekoituksen, laimennosten kuin vaikka lämpötilan suhteen. Sitten, kun tietää mitä hakee eikä yleiskehitteellään saa - vaikka haluaa lisää raetta - on aika sopiva seuraavalle kehitteelle. Liian monella kehitteellä leikkiessä ei tule yksinkertaisesti tuntumaa mihinkään (edes hyvien muistiinpanojen kanssa). Kehitteen valintaan vaikuttaa myös moni muu kuvasta riippumaton asia kuten saatavuus, säilyvyys omaan käyttöön suhteutettuna, käyttöproferenssit (neste tiivisteenä/jauheet), ehkä hintakin jne.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Xtolilla kehitetyt negat skannautuvat aika kivasti mielestäni, varsinkin 100tmx. Itse käytän trixää nykyään enää, ja ihan hyvän sävyskaalan mielestäni sillä saa, jos kuva on valoittunut hyvin jne. Skannauksessa minusta "terävät" rakeet eivät tarjoa suurta etua kun kontrastia voi erittän helposti lisätä USMilla. Mielestäni ylenpalttinen näennäinen terävyys van usein tekee sävyistä jotenkin epätasaisempia. Näihin juttuihin saa usein yhtämonta vastausta kuin on kuvaajaakin. Aika harvoin se kehitteestä se kuva on kiinni, paitsi silloin tietty jos sattuu "kehittämään" filmin vaikka kiinnitteesssä tossa on esimerkki trix ja xtol negasta, tasot säädetty ja usmia lisätty, ei muuta. http://kotisivu.dnainternet.net/jv298/temp/toimittaja.jpg
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? No tässäpä juuri erinomainen esimerkki skannerin tekeleistä. Likan takki on varjoalueilta hirveetä kohinaista sävytöntä mössöä. Vedostamalla sieltä löytyy sävyja varmasti ihan iloisesti. Tuplaskannauksella noista voisi päästä hieman eroon, mutta lisää duunia tulee tietysti. Tässä kuva-aiheessa sillä ei nyt ole kovin suurta merkitystä vaikka vetäisi sen umpimustaksi, mutta jos valtaosa kuva-alasta on tuon näköistä niin alkaa jurppia. Hyvä linkki, selventää kertaheitolla mistä puhutaan.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Myös skannerin ja etenkin terävöityksen asetuksilla on paljon väliä. USM korostaa myös kohinaa hyvin, kuten skannaantunutta raettakin, mutta pikkusen threshold-arvoa nostamalla saa nuo monesti paremmin aisoihin. Myös jotkut kehite/filmi yhdistelmät saattavat skannaantua jollain skannerilla rumana, vaikka vedostaessa olisivatkin ok.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Mites mulle jäi sellainen kuva, että toiset negat skannautuu paremmin, kuin toiset. Kehitys oli tehty meitsillä pääasiassa Rodinalilla tai TMax Dev.:llä. APX100 oli aivan hieno skannautumaan, Kodak Tmax hivenen heikompi jne. Ilfordit jostain tuosta väliltä. Paras skannijälki tuli kyllä Scalasta, siitä ei päässyt mihinkään. Sama sitten värissä Reala-NPS siellä paraimmistossa, NPZ siellä heikoimpana. Dioissa Sensia parempi kuin Provia jne. Tosin 67:aan enimmäkseen skannailleena, tuo raepuoli ei webbikokoon paljon ongelmia luo, tai edes vedoskokoon liiemmin.
Vs: Kehitteiden eroavaisuudet? Mulla on ollut sellainen fiilis, että rakeen laatu vaikuttaisi paljonkin. Liekö sitten vaikka aliasointiongelmia tms jossain tapauksissa, etenkin filmeillä missä rae on säännöllinen. Esim. Delta 100 ja ilfosol-s yhdistelmällä kuvittelisi löytyvän pikemminkin säännöllistä selvää raetta kuin epämääräistä mössöä mitä mun skanneri tuottaa. Voisikohan skannerillakin tulla interpolointiongelmia kuten digikameroiden kennoilla jossain tapauksissa? Tehdäänkö skannerit vastaavalla matriisitekniikalla?