Vs: Kehite prässäyskehitykseen ● Tetenal Ltd:n (Iso-Britannia) laatima 19-sivuinen "Safety Data Sheet" Emofin-kehitteen #1 (a+b jauheet) ja #2 osien koostumuksesta, käyttöturvallisuudesta etc.: http://www.freestylephoto.biz/pdf/msds/tetenal/Emofin.pdf
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Samasta nuo mun numerot on repäisty. Tuosta turvaohjeesta nyt näkeekin sen että Emofinin kaikki osat ovat emäksiä joten ensimmäisessä vaiheessakin se kehittää. Tein toissapäivänä Emofinia, siitähän vois mitata jos jaksaisi (samalla vois kiroilla sitä että nykyään ei löydy litran limupulloja enää mistään, kaikki on 0,95 tai 1,5. Kumpikin on huono litran säilöntään). Emofin on ilmeisesti herkähkö myös liikuttelulle koska valmistajan prässäysohjeissa lähtökohtana on joko agitointi perinteisesti tosi tiheästi (taisi olla 5 sek. välein) tai sitten pyörivässä rummussa, 60-70 rpm. Ts. prässäys tehdään ajan pidentämisen ohella myös lisäämällä liikuttelua reippaasti. Se, miksi ohjeissa 2-vaiheelle on samat ajat ja liikuttelut, lienee vain ohjeistuksen yksinkertaistamiseksi?
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Höpö höpö, kyllä siihen 0,95:een menee mainiosti juuri litra, tai jos 10 ml jää vajaaksi niin haittaako? Tulee mukavasti täyteen puristamattakin. Vielä muutama vuosi sittenhän noita ei ollut ollenkaan, piti valita 0,5 vs. 1,5.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Oli ennen litran vichy yms. pulloja - vieläkin löytyy kaapista pari. Tosin eivät olleet näitä nykyisiä kokoon puristuvia malleja, mutta kokoon puristamisen ongelmana on uusiokäytön vaikeus. Se kerran lytätty pullo kun ei enää palaudu muotoon ja kun noita juomia ei muuten tule ostettua niin pullojakaan ei kerry. Tars varmaan jostain alkaa dyykkaamaan
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Vinkkinä eräs vakiintunut tapa kehittää Tetenalin Emofinillä ● Tri-X / etupäässä 640 ISO (kino) ● Neljän kinospiraalin teräspurkki, vetoisuus n. 1 L ● Kehitysaika 10 min 1-kehitteellä ja 2-kehitteellä, lämpötila 20 °C ● Hyvää musiikkia ja kahvia – Kello käynnistetään vasta kun purkki on täyttynyt ja korkki kiinnitetty – Yhden minuutin pituinen purkin edestakainen, ei liian vauhdikas rullaus tiskipöydällä, päätteeksi purkin reilu tömäisy pöytään : ilmakuplat nousevat ylös filmin pinnoilta : terhakka & tasainen käynnistys – Tasaminuuteilla 1–2–3–4–5–6–7–8–9 purkin nosto pystysuoraan ylös, puoliympyräkieppaus, purkki alas ja samoin reilu tömäisy alustaan, liikkeet määrätietoisia ja rauhallisia – Purkkia käännetään varoen puoliympyrän verran jokaisen liikuttelutapahtuman jälkeen alustalla (purkin kanteen on hyvä tehdä kohdistusmerkki esim. raaputtamalla) : tasaisempi kehitystulos – Minuutilla 10 alkaa 1-kehitteen kaataminen takaisin kannuun ja aivan samat toimet kuin edellä tehdään 2-kehitteellä joka on ollut ensimmäisen jakson aikana vesihauteessa tiskialtaassa – Ei keskeytystä (korj. 20.1.2011), kiinnite kaadetaan heti perään purkkiin (aikoinaan Tetenalin älytön suositus, nyttemmin kumottu) : rullausta ja kieppauksia miten haluaa – Huuhtelu filmien huuhtelulaitteessa ehdottomasti väh. 30 min, mieluiten enemmän jos malttaa. ● Pyrkimystä filmin kontrastin hallintaan ISO-herkkyyttä säätämällä, yksittäisten ruutujen ali- tai ylivalottamisella, molempia kehitysaikoja muuttamalla. Liikuttelu on aina sama. Purkki on aina sama. Lopuksi Johnnie Walker Whisky -slogania mukaillen: Emofin, Born 1930 – Still going Strong!
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Näköjään jos on a ja b samoja aineita, on aivan eri kehite kuin Diafine, ilmankos mun emofin meni aivan vituiks kun Diafinellä tuorestin. Diafinellä ei kyllä kehity a osassa pätkääkään eikä liikuttelu tai aika vaikuta yhtään mitään. Diafine on erinomainen kehite skannattaville negoille,emofinistä en sano enää yhtään mitään...
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Kuinkas paljon Ben Kaila on tolla emofinillä kehittänyt filmiä? Siis yhdellä satsilla? Itellä tuntui että rajaa ei tullut vastaan, lukenutkin väitteitä että toi ois ikuista litkua melkeempä. Lopulta vedin rajan 30 rullan kohille (ja tää oli puhtaasti vainoharhasta johtuva raja), kehitin 4x5 laakojan lähinnä.. en kyl enään muista montako rullaa laskin yhdestä 6 laakan satsista. Emofin tosiaan eri kun diafine, ja jotain kehitystä tapahtuu jo ekassa litkussa...
Vs: Kehite prässäyskehitykseen ● Yhdellä Emofin-satsilla (1L+1L) olen kehittänyt 15–20 filmiä. Litkut alkavat loppua kohden muistuttamaan enempi tervaa, joten jo pelkkä näköhavainto varoittaa ryhtymästä rikkomaan ennätyksiä laadun kustannuksella. Ja mikäli kehitteet ovat seisseet pitempään, olen lisännyt kehitysaikaa jonkun verran: ½ minuuttia, jopa kokonaisen minuutin. Onko sillä sitten jotain todellista merkitystä? En tiedä.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Jeps, Diafine taitaa olla tosiaan hyvä loivien negojen takia, jos tavoitteena on hyvä skannattavuus. Ohutkalvoiset filmit eivät jyrkiksi kehity, kun idea on se, että vain se kehitemäärä vaikuttaa, joka emulsioon imeytyy eka kylvyssä. Muita kehitteitäkin on käytetty vastaavasti vuorottelemalla kehitteessä ja pelkkässä vedessä, mutta yleensä silloin on käytetty useampaa kierrosta.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Tuskin kehitysajan pidentämisestä kauheaa haittaa ainakaan on. 2-kylpykehitteet ovat sentään puolittaisia hopealuoteja Emofinin ohjeissa (ainakin nykyään) onkin maininta tuosta voimakkaasta tummumisesta, mutta toimintaan sen ei pitäisi vaikuttaa. Mulla on muuten nykyinen D-23 -erä vaihtanut väriä jo kolmasti Kirkkaasta tummui liki mustaksi, siitä muuttui pinkiksi ja nyt se on fomapanien jäljiltä sellaista pastellin vihreää Yleensä siinä vain 1-kylpy on vaihtanut väriä selkeästi, fomapanin jälkeen molemmat ovat kauniin värisiä.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Noi kehitteen värimuunnokset johtuvat usein filkan valopihasuojakalvon liukenemisesta. Niitä on monen värisiä. Sama värimuutos syntyy puhtaaseen veteen, jos käyttää esihuuhtelua.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Tällainen vastaavuustaulukko on aika yleinen: one 135-36 roll one 120 roll four 4x5 sheets five 9x12 sheets one 8x10 sheet Microphen Ilfordin mukaan on käytettävissä stockina aikaa lisäten aina 10 rullaa litralla saakka. Se pitää paikkaansa, vaikka Ilfordin reuse-ohjeistus on astetta Kodakia riittoisampi tai vähemmän kriittinen (verraten D-76 ja ID-11 ohjeita tämä tulee hyvin selväksi). Kuitenkin on huomattava että loppua kohden kehite alkaa olla jo muuttunut melkoisesti, minkä itse olen huomioinut niin, etten ole viimeisillä mitään kriittisiä prässäyksiä tai Microphenille tyypillisiäkään kehitellyt, vaan mieluummin ihan N tai N- kehityksiä. Tuoresteen käyttö ratkaisisi tätä ongelmaa. Microphen tuorestetta ei vaan taideta enää myydä. Refinal on käytännössä identtinen kehite, lopetettu kylläkin, mutta Refinal tuorestetta sain käsiini: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,50369.0.html Microphen on nimenomaan herkkyyttä kasvattavaa kehitetyyppiä, mitä D-76/ID-11 ei ole. Itse kuvailen usein surutta (kuin normaaliasetus) HP5:llä ISO800 asetuksella ja lopputulos ei ole prässätyn oloinen vaan lähellä N kehitystä. (Toki kunkin totuttu valonmittaus/valotustapa on tässä ratkaisevaa - itse valottelen varmaankin verraten aika runsaasti ja automaattivalotuksella/ laajalla mittauksella 400 voisi olla lähellä tuota minun 800.) DD-X on tiivisteenä myytävä one-shot kehite, joka ilmeisesti on toiminnaltaan melko lähellä Microphenia. Ilfordin antamia tietoja verraten siinä olisi pieni ero siten, ettei se olisi aivan yhtä paljon herkkyyttä nostavaa kehitetyyppiä, mutta kuitenkin selvästi siihen suuntaan verraten ID-11 kehitteeseen. Katsoin vielä muistin virkistämiseksi Ilfordin selostuksen ominaisuuksista DD-X vs Microphen. Onhan niissä aika selkeät erot. Molempia kuitenkin suositellaan myös prässäyksiin. http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=58&t=Film+Developers gives an effective increase in film speed http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=31 gives full film speed Tarkemmin fact sheeteissä, PDF http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/20073211236917.pdf http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/200621612182416.pdf
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Välihuuhtelulla siis tarkoitetaan tässä keskeytystä. Niin, eihän läheskään kaikki käytä hapokasta keskeytettä vaan vettä. Sitä nyt vaan ihmettelen, että jos Tetenal on suositellut aikoinaan kiinnitteen kaatamista purkkiin suoraan kehitteen jälkeen, onko sen 'älyttömyys' jossain jotenkin kumottu vai onko Tetenal muuttanut ohjettaan? Kirjoitit kuitenkin ohjeeksi kiinnitteen suoran kaatamisen, sehän kyllä tässä on selvää. Miksi se on mielestäsi hyvä toimintatapa ja liittyykö se jostain syystä nimenomaan Emofiniin? Itse suosin happaman keskeytteen käyttöä filminkehityksessäkin, mikä keskeyttää kehityksen nopeammin kuin vesi ... ero lie vaikutukseltaan kuitenkin enemmän periaatteellinen tai teoreettinen. Tuossa taas kiinnite ikäänkuin toimii nopeana keskeytteenä, ja kiiinnitteeseen ajautuu kehitettä. Eihän kehite kiinnitteessä nyt kauheita vaikuta, mutta varmaankin pienentää kiinnitteen kapasiteettia. Tulee hieman useammin uusittavaksi. Lehtitalossa, jossa olin aikoinani, nostimme filmit myös suoraan kehitteestä kiinnitteeseen. Vieläpä valossa, kun eihän se ehdi siinä kehittyä yhtään näkyväksi. Muistan aloitellessani 80-luvun alussa lukeneeni, luultavasti jostain kirjaston opuksesta, yhden litkun prosessistakin, jossa kehite ja kiinnite laitetaan sekoituksena sisään. Ja mm. sen kuinka kinofilmikasetissa voi kehittää filmin avaamatta sitä lainkaan.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Erityisesti Emofin tuottaa hieman painetta jos sen perään kaataa suoraan keskeytteen tai happaman kiinnitteen. Vesikeskeyte sensijaan sopii hyvin ja onkin hyvä tehdä ettei kehityspurkin kansi pullistele turhan paljoa Jollain muullakin kemialla olen törmännyt lievänä samaan efektiin, mutta Emofinilla se on aika raju - ja Tetenalin ohjeessa onkin selvästi että älä käytä hapanta keskeytettä. Tuo ilmeisesti on tulkittu joskus väärin kielloksi olla käyttämättä mitään nestettä 2-liuoksen ja kiinnityksen välissä.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen ● Näin tosiaan oli: Tetenal kielsi keskeytteen tai välihuuhtelun käytön. Nykyisessä ohjevihkosessa sanotaan näin: Developing technique – Kohta 7. Use fresh fixer, preferably Express Fixing Salt or Superfix, temperature... (ei mainintaa keskeytteestä) Special comments – The use of a stop (Indicet or 2 to 3 % acetic acid) before fixing raises the yield of the fixer. Kaadan kiinnitteen kehitteen perään vanhasta tottumuksesta, ja käytössä on siten yksi myrkky vähemmän.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Tämä nyt kuitenkin on ristiriitaista sekä vanhoihin että Benin kertomiin uusiin Tetenalin ohjeisiin nähden. Yksi vähemmän, tai se syntyy reaktiossa.
Vs: Kehite prässäyskehitykseen Kaasukuplien synty happaman kiinnitteen kanssa voi olla (kerrotaan Essolla siis) ongelma, jos emulsioon syntyy reikiä tai repeämiä kaasukuplista. En ole k.o. ilmiötä nähnyt, mutta ainahan siitä varoitellaan voimakkaan emäksisen kehitteen kanssa.